Kerron tässä nyt mitä on omassa suhteessa tällä hetkellä menossa, olisin kiitollinen jos saisin järkeviä mielipiteitä mitä pitäisi tehdä.
Eli, miesystävällä on mielialasairaus joka ilmenee välillä todella pahana masennuksena ja siten että ei pysty oikein mihinkään. Olemme seurustelleet jo pidemmän aikaan (reilun vuoden), ja olen täysin sinut tuon sairauden kanssa, mutta nyt tilanne on aivan erillainen kuin kertaakaan aiemmin. Mies sanoi että tarvitsee nyt aikaa itselleen ja lapselleen, joka on aikaisemmasta suhteesta että saisi kaiken järjestykseen. Minulle tuo tarkoittaa nyt sitten sitä että emme tule näkemään toisiamme määrittelemättömään aikaan, voi olla kyse vain parista viikosta, mutta hänen puheistaan kuitenkin sai sen käsityksen että nyt taidetaan puhua yli kuukauden kestävästä ajasta, yhteyttä hän haluaa kuitenkin pitää aina silloin tällöin, ei kuitenkaan joka päivä. Emme asu samassa asunnossa, mutta melko lyhyen matka päässä toisistamme, joten tarjouduin auttamaan häntä viellä entistäkin enemmän arjessa lapsen kanssa, mutta ei kuulemma halua vaivata minua tuolla asialla.
Henkilö kenen apu hänelle kelpaa on kuitenkin hänen ex, koska asia kuuluu tälle enemmän koska on lapsen äiti.
Pidämme molemmat toisistamme todella paljon ja molemmista tuntuu että taidamme olla ne "oikeat" toisillemme.
Itseäni kuitenkin tillanne ahdistaa todella paljon, luotan häneen täysin mutta kuitenkin se tieto että tuo hänen ex tulee joksikin ajaksi asustamaan hänen luo että tillanne paranee, tekee minulle aivan hirveän olon. Olen asiasta puhunut hänelle ja hän kyllä vannoi että on vain apuna ja tukena.
Sitä en ole hänelle uskaltanut kertoa kuinka pahalta ja ahdistavalta tilanne minusta todella tuntuu, koska pelkään hänen tilansa pahenevan entisestää.
Tilannetta on nyt jatkunut viikon verran ja hänen olonsa alkaa olla jo parempi, mutta ei vielläkään osaa sanoa mitään siihen jos kysyn että milloin voisimme taas tavata, oma mielentila ja yleinen olotila alkaa sitten taas olemaan tällä hetkellä todella ahdistunut ja stressaantunut.
Saattaa kuullostaa melko uskomattomalta, mutta kaikki pitää aivan täysin paikkansa. Eli jos jotain mielipiteitä, vinkkejä tai jotain saisi.
Eli, miesystävällä on mielialasairaus joka ilmenee välillä todella pahana masennuksena ja siten että ei pysty oikein mihinkään. Olemme seurustelleet jo pidemmän aikaan (reilun vuoden), ja olen täysin sinut tuon sairauden kanssa, mutta nyt tilanne on aivan erillainen kuin kertaakaan aiemmin. Mies sanoi että tarvitsee nyt aikaa itselleen ja lapselleen, joka on aikaisemmasta suhteesta että saisi kaiken järjestykseen. Minulle tuo tarkoittaa nyt sitten sitä että emme tule näkemään toisiamme määrittelemättömään aikaan, voi olla kyse vain parista viikosta, mutta hänen puheistaan kuitenkin sai sen käsityksen että nyt taidetaan puhua yli kuukauden kestävästä ajasta, yhteyttä hän haluaa kuitenkin pitää aina silloin tällöin, ei kuitenkaan joka päivä. Emme asu samassa asunnossa, mutta melko lyhyen matka päässä toisistamme, joten tarjouduin auttamaan häntä viellä entistäkin enemmän arjessa lapsen kanssa, mutta ei kuulemma halua vaivata minua tuolla asialla.
Henkilö kenen apu hänelle kelpaa on kuitenkin hänen ex, koska asia kuuluu tälle enemmän koska on lapsen äiti.
Pidämme molemmat toisistamme todella paljon ja molemmista tuntuu että taidamme olla ne "oikeat" toisillemme.
Itseäni kuitenkin tillanne ahdistaa todella paljon, luotan häneen täysin mutta kuitenkin se tieto että tuo hänen ex tulee joksikin ajaksi asustamaan hänen luo että tillanne paranee, tekee minulle aivan hirveän olon. Olen asiasta puhunut hänelle ja hän kyllä vannoi että on vain apuna ja tukena.
Sitä en ole hänelle uskaltanut kertoa kuinka pahalta ja ahdistavalta tilanne minusta todella tuntuu, koska pelkään hänen tilansa pahenevan entisestää.
Tilannetta on nyt jatkunut viikon verran ja hänen olonsa alkaa olla jo parempi, mutta ei vielläkään osaa sanoa mitään siihen jos kysyn että milloin voisimme taas tavata, oma mielentila ja yleinen olotila alkaa sitten taas olemaan tällä hetkellä todella ahdistunut ja stressaantunut.
Saattaa kuullostaa melko uskomattomalta, mutta kaikki pitää aivan täysin paikkansa. Eli jos jotain mielipiteitä, vinkkejä tai jotain saisi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minusta sinä et saa sysätä omia tarpeitasi tai itseäsi syrjään, vaikka toisella onkin sairaus. Pidemmän päälle se ei toimi. Jos hänen tomintansa ahdistaa sinua, täytyy asiat järjestellä muulla tavalla. Koeta kertoa hänelle tuntemuksistasi. Jos hän ei niitä kestä tai kykene käsittelemään, hän ei ole yleensäkään ottaen valmis parisuhteeseen.
Itse seurustelin kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan ihmisen kanssa, ja lopen lopen oli pakko katkaista suhde kun maniavaiheessa parisuhteemme lakkasi merkitsemästä hänelle yhtään mitään. Muuna aikana oli kyllä kivaa, mutta isot päätökset tehtiin aina maniassa ja tippakaan ei minun mielipiteeni siinä kyydissä painanut. Ei ehkä ihan sama tilanne kuin teillä, mutta kyllä puolison kuuluu toinen ihminen ottaa huomioon, olipa sairas tai ei.