Luottaminen!

Miksi on suhde jos ei voi luottaa toiseen?

Parhaiten vaan toteamalla itselleen ettei suhteesta tule yhtään mitään, jos luottamusta ei synny. Eli anna mahdollisuus itsellesi luottaa mikäli et pysty, ei suhde tule enään kestämään. Luottamus A ja Ö.

Hyväksymällä pettymyksen mahdollisuuden osana elämää ja ymmärtämällä että siihen ei kuole. Eli suomeksi, kun et luota kumppaniisi, ajattelet tietyllä tasolla, että saat sillätavoin hallittua pettymyksiä. Et saa, et voi hallita toista 100% etkä voi estää pettymyksiä. Tämä pitää tiedostaa ja hyväksyä oikeasti. Niin että sen tuntee, että otta se on eikä kyttääminen tai epäily auta yhtään, hallinnan yritykset on tuomittu epäonnistumaan ja luottamus on valinta.

Sitten tiedostaa, mitä käy jos tulee petetyksi. No, sitten pettyy, on surullinen, ehkä ahdistunut ja joutuu pohtimaan asioita. Tulee kriisi josta selvitään parina tai ei, mutta loppujen lopuksi: sinä selviät kuitenkin. Et oikeasti kuole suruun, etkä kipuun, sinä et hajoa eikä sinulta voi viedä todellisuudessa mitään. Olet sinä, seisot omilla jaloillasi ja selviät kriisistäkin. Kukaan ei sitä toivo tietenkään, mutta siitä selviää. Perusluottamus siihen, että elämä kantaa.

Nämä pitää Tiedostaa. Ei siis riitä että niitä hokee ääneen ja ne tietää, vaan ne pitää ymmärtää. Sitten voi valita luottamuksen. Koska ei ole uhkaa enää. Vooi luottaa koska luottaa itseensä. Elämän hallinta sinänsä on harhaa. Toisen ihmisen hallinta on harhaa. On vain go with the flow oikeasti, muuta et voi. Voit rakastaa, et pakottaa toista rakastamaan. Voit toivoa, et tietää. Voit itse valita arvot, uskollisuuden ja muun itsellesi, mutta et toiselle. Voit luottaa, mutta et taata ettei pettymyksiä tule. Toista ei kai koskaan lopulta tunne 100%:sti ja se pitää hyväksyä. Sama se on toisinpäin. Ei se toinen lue ajatuksiasi, eikä tiedä kaikkea sinusta. Eikä pidäkään.

Jos on perusluottamuksessa puutteita, esim. lapsuuden takia, pitää asioita korjata nyt aikuisuudessa. Jos taas suhteessa on petetty ja petytty, pitää valita: jos suhde jatkuu pitää valita luottamus, vaikka tietää riskit, tai erota. Pitää muistaa että suhde ei lopultakaan kestä epäluottamusta eikä sitä kestä omatkaan hermot: anteeksiantamattomuus, epäluuloisuus, jne. tuhoaa itsen, ei vain suhdetta. Ei sitä tehdä siksi pelkästään että toinen pääsisi kuin koira veräjästä, vaan että itsekin pääsisi eteenpäin. Että suhde voisi taas jatkua, koska muuten se ei voi. Kaunat, kannetut asiat ja muut syö kaiken joka tapauksessa. Jos aikoo kantaa kaunaa, on sama vaikka eroaisi.

"miten voi parantaa luottamusta kumppaniinsa?"
Päättämällä, tuntemalla itsensä paremmin, tiedostamalla ja pohtimalla näitä asioita ja niiden merkitystä. Luottamalla itseensä enemmän ja lopulta, valitsemalla luottaa.

Jälkimmäiseen kysymykseen sama. Mustasukkaisuus jossain määrin on normaali tunne, mutta jokaiseen tunteeseen ei tarvitse aina reagoida eikä niitä ainakaan tarvitse akaa kasvattamaan. Ihminen pystyy psyykkaamaan itsensä tosi positiivisiin tai negatiivisiin tuloksiin, muista se. Toista et hallitse, mutta itsesi kyllä ehkä.

Toinen osoittaa ja näyttää teoillaan että on luottamuksen arvoinen.Ei jää valheista kiinni,ei käyttäydy puhelimen kanssa omituisesti ja voi jopa näyttää sitä koska tahansa.Eikä muutenkaan käyttäydy epäilyttävällä tavalla mikä luo lisää epävarmuutta,kaipa sitä luottamusta pystyy hiukan rakentamaan jos haluja on.Ei mielestäni ventovieraaseen voi heti sata prosenttisesti luottaa,kyllä aika näyttää onko henkilö sen arvoinen vai ei,eli luottamuksen.