Jos ei ole luonteeltaan kovin sosiaalinen vaan enempi hiljainen, harkitseva ja rauhallinen niin ei se herätä naisissa huomiota. Toiset pystyy luontevasti puhumaan naisille tuosta vaan jolloin siitä pääse sitten mihin suuntaan vaan. Minulla se menee aina tyyliin ettei oikein keksi mitään vaan tahtoo jäädä hiljaiseksi ja jos sattuu jotain sanomaan niin rauhallisesti ja harkiten tulee jotain sanottua. Yrittää antaa mahdollisimman hyvän kuvan itsestään ettei ole mikään remuaja tai vastaavaa tulee aika neutraali kuva annettua itsestään. Pahimmissa tapauksissa tulee heti tarkkaan analysoitua naisen/naisten reaktiot sanomisieni jälkeen ja jos ne ovat neutraalit tai eivät olleet innostuneet niin siitä seuraa yleensä heti tai jälkeen paha olo ja itsensä ruoskiminen/arvostelu kun ei osannut taaskaan mitään ja on pelkkä idiootti joka osaa edes yksinkertaisia dialogeja naisten kanssa.
Tuli vielä itkettyä samalla tätä kirjoittaessa, voiko nolompaa olla...
Tuli vielä itkettyä samalla tätä kirjoittaessa, voiko nolompaa olla...
Vastaukset 32
Vanhimmat
Missä vastaavat naisten kirjoitukset. Ootteko huomanneet että palsta on täynnä ukkojen valitusta.
Vai eikö naisilla ole samoja ongelmia??
Naisten ongelma on, kuinka sitouttaa haaremia pyörittävä pettävä pelimies, kun tällä on panoringissään kymmenen muutakin naista. Naiset vihaavat ja halveksivat syvästi hiljaisia ja pidättyväisiä miehiä, sellainen on naisista naisvihaa, kun mies ei yritä tehdä koko ajan vaikutusta ja anna huomiota.
Miesvihaa on puolestaan se, että nainen olettaa olevansa huomion kohde tekemättä sen eteen yhtään mitään.
No näinhän se kyllä on, ainakin pääsäöäntöisesti.
Miksi yksikään nainen viihtyisi tällä palstalla? Saati yrittäisi kertoa rehellisesti ajatuksistaan?
Voi kun olisikin olemassa palsta, jossa voisi ihan avoimesti ja asiallisesti käydä keskustelua sinkkuudesta. Täällä ei todellakaan voi.
Voi kun olisi edes yksi rehellinen nainen, jonka kanssa voisi keskustella rehellisesti. Mutta kun naiset ovat luonnostaan kaksinaamaisia valehtelijoita, joille rehellisyys on mahdotonta. Naiset kyllä puhuvat, kuinka olisi ihanaa kun mies olisi kohtelias ja kunnioittava, mutta niinvain aina päätyvät pettävän ukkomiehen jalkavaimoksi yhä uudestaan ja uudestaan.
Mutta kuinkapa valehtelijat voisivat myöntää olevansa valehtelijoita, sekun vaatisi rehellisyyttä.
Ei tarvitse olla remuaja saadakseen naiselta huomiota. Joskus puhumattomuus antaa huonon kuvan ja pitkään sen kestettyä sitä on todella vaikea rikkoa. Sitä hiljaisuutta.
Aitoa on pieni varautuneisuus toista ihmistä kohtaan mutta se voi myös koitua kohtaloksi.
Muitten ihmisten kanssa sujuvasti juttuun tuleva kun ei tule yhden ainoan kanssa juttuun niin juttu itsessään kuihtuu kasaan.
Mieti asia niinkuin se on; Baareissa käy pinnalliset ja alkoholista pitävät naiset. He eivät ole sinun kaltaisiasi.
Nainen joka on kanssasi samalla aaltopituudella, löytyy aivan muualta. Omani löysin parturista saksien takaa josta luonnollinen jutustelu kehittyi itsestään treffikutsuksi ja siitä eteenpäin seurusteluksi :)
Hei. Asiakaspalvelutyö on hyvä paikka "tavata" ihmisiä ja siellä yleensä suhteita syntyy.
kaikki parturit ovat huoria, mutta kaikki huorat eivät ole partureita.
Oletko nyt aivan varma, ettei parturityttösi ikinä ole käynyt baarissa?
Et tee mitään herättääksesi huomiota, eikä huomio sitten yllättäen herääkään. Erikoista.
Huomio huomio!!!!!
Attention please!! !!!!!
Attention, s'il vous plaît!!!!!
Atenção por favor!!!!!
Perhatian silakan!!
Nimenomaan. En ymmärrä mikä suuri kulttuurellinen virhekäsitys suhde-elämästä meille on päässyt lipsahtamaan, kun ihmiset masistelevat asioista, joiden syyt ovat kuitenkin päivänselviä.
Miksi meille on rakennettu sellainen kulttuuri, missä miehet ihmettelevät kohtuullisen suurina joukkoina sitä, kun eivät saa seksiä tai suhteita, tekemättä mitään asian eteen itse?
Useat vaipuvat suorastaan epätoivoon ja henkisiin ongelmiin ihan turhaan, vain siksi että eivät ymmärrä sitä, että nainen on portinvartija ja sen portin takana on vain vähän tilaa. Onko ajatus se, että demokratian ja "reilun pelin" hengessä sinne portin taakse pitäisi päästä esim. jonotusjärjestyksessä? Tai arvonnalla?
Olen jo kohtuullisen pitkään miettinyt, että tämä maa, ja ehkä suuri osa maailmasta toimii valheellisten ja liian kirkasotsaisten, keinotekoisten sekä idealististen oppi- ja ajatusjärjestelmien varassa.
Ihmiset pitävät tätä julkista teatteria totena ja pettyvät kun paljastuu että asiat eivät toimi joidenkin ihmisten keksimien sääntöjen mukaan. Ihmiset kokevat sellaisista asioista epäreiluutta, missä koko reilu-käsitteellä ei pitäisi olla edes mitään sijaa. Hyvinvointivaltion tulisi joidenkin mielestä jopa hoitaa ihmisten seksuaaliset tarpeet, jos ihminen ei itse kykene asioitaan järjestämään. (palstalla on useastikin väläytetty mahdollisuutta, että pitäisi saada Kela-korvattavaa seksiä).
Ihminen masentuu yleensä koettuaan tarpeeksi pettymyksiä. Kun pettymyksien mitta tulee täyteen, alkaa tuntua että itse ei voi vaikuttaa asioihin. Kun tuntuu että ei voi vaikuttaa asioihin, tulee vielä masennuksen lisäksi katkeruus.
Mutta ei sitä pettymystäkään tulisi, ellei odotuksia olisi asetettu alunperinkin virheellisesti. Miten voi pettyä siihen että naiset eivät kiinnostu, jos alunperinkin olisi täysin tietoinen siitä, miten niitä naisia ylipäätään saadaan? Vaatii aika kovaa kalloa pettyä ja masentua yrittämättömyydestä johtuvasta saamattomuudesta, jos tasan tarkkaan tietäisi, tai pikemminkin tiedostaisi, syvällisesti tiedostaisi ja ymmärtäisi, että vain yrittämällä voi onnistua.
Karmeaa valheellista teatteria täällä pelataan, vuorosanoina "ole vain oma itsesi, niin joku päivä joku "oikea" tupsahtaa elämään". "Yrittämällä ei onnistu, se onnistuu kun vähiten yrität". "Ei kannata yrittää olla jonkinlainen, kun kaikki tykkäävät kuitenkin erityyppisistä ihmisistä".
Demokratian idea on jotenkin ujutettu koskemaan ihmissuhteita. Ja sitten sekin on vielä ymmärretty väärin. Että se olisikin jotain tasajaon tyylistä kommunismia. Että kaikki jotenkin ansaitsevat jotakin toiselta sukupuolelta.
Surullista, että ihmiset uskovat ennemmin keksittyjä tarinoita ja kirkasotsaisia toivekuvia kuin todellisuutta joka kuitenkin koko karuudessaan avautuu joka päivä heidän eteensä.
Joillain miehillä on satoja seksikumppaneita, ovat kaikkien kanssa vehdanneet, kaikki naiset heille antautuvat.
ytmien panoringeisä todellinen kuhina. Yksi ytmi voi panna satoja naisia ja näin syrjäyttää satoja miehiä ätmeiksi. Naiset haluavat panna sen kanssa jonka kanssa muut naiset panevat. Ja paneminen on ensimmäinen askel joka pitää ottaa, että pääsee suhteeseen.
kysymys onkin, että onko tuo jotenkin väärin? jos on niin miksi?
Jos olen jostakusta kiinnostunut niin kyllä minä hänen huomion sillain pyrin herättämään että osoitan olevani kiinnostunut hänestä mutta en minä mitään soidintansseja osaa esittää enkä mitään muutakaan erikoista kuin jutella.
Portin takana voi olla vähän tilaa mut yllättävän moni sinne päästetään kääntymään..Veräjästä sisään siis..Ja ilman haarniskaa.
Erittäin hyvin kiteytetty koko ilmiön olemus! Ei mitään lisättävää. Aamen.
Miksi Jumala antoi miehelle kumppaniksi sieluttoman ja viallisen pilluolennon, joka rakastaa enemmän supliikkia ja valehtelevaa paholaista kuin uskollista ja rakastavaa miestä?
Olisi edes antanut 14vrk palautusoikeuden. Sillä oikeudenmukainen Jumala ei olisi karkoittanut paratiisista myös miestä, vaan viallinen käärmeeseen langennut pilluolento olisi pitänyt ottaa takuuvaihdossa takaisin. Kyllä minä olisin mieluummin yksinäni paratiisissa kuin yksin täällä maanpäällä.
Se on pikemminkin vaan siksi että jumalamme on kuollut, ei se sitä alunperin antanut.
Miksi suomiuros ei opettele tanssimaan? Siinä sitä on kehonkieltä ja alkuihmisten sutinaa kerrakseen. Tanssiessa naisen saa ihan liki ja voi vaikka hyräillä korvaan jos ei keksi mitään sanottavaa. Naiset syttyy kyllä kun pitää naista siinä tukevasti hollilla ja vielä tuoksuukin hyvälle.
Kosiskeleehan ne linnutkin eikä vain istu orrellaan ja möllötä
Koska suomalainen mies ajattelee päässään vuosien -95 ja -11 jääkiekon mm-voittoja ja miettii ilmaveiviä, ollessaan baarissa. Ajatukset sotkevat rytmin.
Ei se mistäänn möllötyksistä kiinni ole. Jos vaikka kaikki miehet alati puskisivat naisiin kiinni ja kävisivät tanssipaikoissa ja vaikka missä naisia yrittämässä niin eipä se tilanne kovin paljon silläkään muuttuisi. Naiset hakeutusivat ihan yhtä lailla panorinkeihinsä missä heidän nussijoinaan olisi ne miehet jotka paljon muitakin naisia nussivat.
mitäs sitten valitat? idiootti?
Oletteko te ujot miehet ajatelleet, että monet naisista, jotka eivät osaa oikein sanoa mitään ovat itsekin niitä ujoja? Kun ujo nainen ja ujo mies kohtaa, kummallekin tulee kamala ajatus, että toi toinen ei yhtään tykkää musta.
Olen itsekin ujo nainen, joten tiedän tasan tarkkaan, että millaista se on. Siksi en viitsi nykyään kauheasti baareissa käydäkään, koska en osaa enkä oikein uskalla flirttailua, silmäpeliä ja juttelemaan menemistä. Alkoholia en käytä enkä halua mennä sille linjalle, että alan ryyppäämään vain siksi, että olisin rohkeampi, koska olen varma, että sillä tavalla arvostelukykykin pettäisi ja vetäisin puoleeni vääränlaisia miehiä (seksistä kiinnostuneita eikä seurustelusta kiinnostuneita).
Itse koen parempana seuranhaun netin kautta. Sieltä on helpompi etsiä kumppania ihan selvinpäin.
Minä oon ollut aina hiljainen mut mulla on tytöystävä. En ole kovin sosiaalinen enkä pidä meteliä itsestäni. Pyysin naista kerran treffeille teksti viestillä ja sillä tiellä ollaan yhä 5 vuoden jälkeen.
"Minulla se menee aina tyyliin ettei oikein keksi mitään vaan tahtoo jäädä hiljaiseksi ja jos sattuu jotain sanomaan niin rauhallisesti ja harkiten tulee jotain sanottua. "
keskusteluun yleensä tarvitaan kaksi. jotkut naisethan voivat odottaa, että mies on heitä viihdyttämässä, mutta tuollaisia ihmisiä nyt muutenkaan halua kyllä lähelleen.
jos nainen on sinusta oikeasti kiinnostunut haluaa hänkin tehdä hieman työtä tilanteiden edistämiseksi eikä vain odottaa, että mies on se hänen "viihdyttäjänsä"
Ei kysymys ole siitä, että kukaan mitään viihdyttäjää välttämättä haluaisi. Se vain on niin, että jos toisesta pitää koko ajan kaivaa esille sitä sosiaalisuutta tai edes kunnollista keskustelua, niin ennenpitkää se alkaa olemaan raskasta ja epämukavaa. Ja näiden lisiksi myös kiusallista.
Se käy raskaaksi jos koko ajan joutuu tuntemaan olevansa jotenkin vastuussa siitä, että jonkinlainen yhteys on olemassa.
Ennenkuin alatte heittämään minulle jotain naiselle osoitettuja sukupuolittuneita solvauksia, niin voin kertoa että olen mies.
On niitä sosiaalisiakin miehiä, jotka ovat hiljaisia, harkitsevia ja rauhallisia. Ja jotka siitä huolimatta pystyvät juttelemaan naisille(kin) luontevasti. Heistä huokuu se itsevarmuus eri tavalla kuin kovaäänisemmistä, menevämmistä kanssaeläjistään. Kun näkee että mies on sinut itsensä kanssa ja viihtyy nahoissaan, sen huomaa, vaikka kyseinen mies ei olisikaan se huomion keskipiste juttujensa ja käytöksensä ansiosta.
Tapailen juuri tällaista miestä, ja hän kiinnitti alunperinkin huomioni rauhallisella olemuksellaan. Kun ei ole vaan yhtä miehen muottia josta _kaikki_ naiset kiinnostuisivat, makuja on niin monia. Mutta tuo itsensä kanssa viihtyminen, se itsevarmuus, on toki iso tekijä - oli kyseessä sitten hiljainen taikka vauhdikas ihminen. Epävarmuus ei ole valtaosan silmissä erityisen vetoava piirre, vaikka pieni määrä ujoutta voi olla ihan hellyyttävää. Jos ei itse pidä itsestään ensin, on muiden kovin vaikea nähdä mitä tykättävää ko. henkilössä olisi heillekään. Sad but true...
Voi olla ujo ja epävarma, vaikka rakastaisi itseään yli kaiken ja pitäisi maailman parhaana. On silti se kysymys, että tajuaako tuo ihana nainen oman erinomaisuuteni? Siihen vastauksen hankkiminen jänskättää.