Vajavaiset TM / Tuuulilasi vertailutestit

Niin testissä yleensä ajetaan ilman kuormaa, mites mahtaisi käydä talvitesteissä täydellä kuormalla.

Jarrutusmatkat pitenevät sekä väistökokeissa hallittavuus heikkenee jos auton kantavuuden rajoissa kuormaa on mukana, etuveto vs takaveto tässä tulee eroa myös etenemiskykyyn mäen nousukokeissa siihen onko kuormaa vai ei liukkaalla.

Monella on suksiboxi jos sallittu 75 kg on katolla ja lisäksi viisi henkilöä ja matkatavarat, tällaisen talvitestin haluaisin nähdä että kuinka paljon kuorma muuttaa olosuhteita.

Näin saataisiin todenmukainen tieto auton käytöksestä talviolosuhteissa myös kuormattuna, näihän sitä hiihtolomalaiset ja mökkireissut on mukana kuormaa
Perinteisesti japanilaismerkit ovat olleet jousituksen kantavuudeltaan heikkoja.

Jos autoon on kytkettävissä vetokoukku olisi testattava myös vetokyky raskaan perävaunun kanssa liukkaalla talvisilla mäkiosuuksilla, tässä tulee etuvetoisella ongelmia.

Testit todenmukaisiksi, näin rekisteriin merkitty kantavuus 5 henkilöä ja matkatavarat kattokuorma joka oleellisesti heikentää väistökokeessa ajettavuutta nähtäisiin turvallisuus todenmukaisena.

Lapinreissulla moni pitää reilua matkanopeutta KUORMASTA RIIPPUMATTA , turvallisuus täyteen kuormatussa pikkuatossa arveluttaa.
20230
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Olisi todella mukavaa nähdä, miten ikkunat pysyy auki näissä "talousihmeissä", kun on pakko käyttää puhallinta melko kovalla. Samoin miten kulutus lisääntyy roimasti ja miten jarrutus ja väistö onnistuvat anopin huutaessa vieressä.

Äänestä

Miksi jarrutusmatka pitenee jos kuorma lisääntyy? Ainakin TM:n pakettiautojen vertailussa pakut testattiin tyhjänä ja maksimikuormattuna ja käytännössä jarrutusmatka oli sama maksimikuormalla kuin tyhjänäkin. Osa pakuista pysähtyi jopa nopeammin maksimikuormalla kuin tyhjänä, vaikka pakun maksimikuorma on todellakin suuri verrattuna tyhjäpainoon. Toki pakutesti tehtiin asvaltilla, mutta talvikelissä jarrujen mekaaninen teho on vieläkin vähäisempi tekijä, sillä kaikkien autojen jarrujen teho riittää "lukitsemaan" pyörän asvaltillakin sekunnin murto-osassa.

Äänestä
  • Täysjarrutus karkealla asfaltilla. KItkakerroin saattaa kovalla painolla olla jopa yli 1.
    Nyt oli puhe talvitesteistä. Saattaisi tulla huikeita tuloksia, jos noita ekoihmeitä testattaisiin aloittajien kertomalla tavalla. Vai eikö toimittajat uskalla puuttua todellisiin ongelmikin kuten lämpimyyteen ja ikkunoiden huurtumiseen.
    On helppoa saada väärin kuormatuista muuleista ja niiden heittelehtimisestä raflaavia kuvia lehteen, mutta paljonko nousee kulutus, miten venyy jarrutusmatka talvella ja mitä raskas lastaus vaikuttaa ajettavuuteen.

    Äänestä

  • Todellakin oli kyse talviolosuhteista, jarrutusmatka on sitä pitempi mitä raskaampi ajoneuvo on kyseessä joka liukkaalla radalla jopa korostuu.

    Vai väitätkö että rekka pysähtyy samalla matkalla kuin moottoripyörä ? näin karrikoituna esimerkkinä...jos kerran ajoneuvon painolla ja liukkaudella ei ole merkitystä mielestäsi pysähdysmatkaan.

    Lisäksi on päivänselvää ajo ominaisuuksien heikkenevän täyteen kuormatulla ajoneuvolla oli se sitten mikä auto tahansa, tästä oli kyse että miten suuri ero sillä on verrattuna nykyiseen testitapaan jossa ajetaan tyhjällä autolla.

    Niinkuin aloituksessani totesin yleensä ajoneuvoissa on myös kuormaa mukana, ja kuormattuna hallittavuus voi olla yllätyksellinen koska sitä ei testata kunnolla .

    Talviolosuhteissa lämmityslaitevertailussakin täyteen lastattu auto 5 henkilöä, pysyykö lasit auki riittääkö tehot huurteenpoistoon.

    Sitten se todellinen kulutus jos ajetaan täydellä kuormalla, tässä ekoautojen pieni moottori joutuu koville, sekä päästöt nousevat samalla eri lukemille.

    Äänestä

  • Periskooppi kirjoitti:

    Todellakin oli kyse talviolosuhteista, jarrutusmatka on sitä pitempi mitä raskaampi ajoneuvo on kyseessä joka liukkaalla radalla jopa korostuu.

    Vai väitätkö että rekka pysähtyy samalla matkalla kuin moottoripyörä ? näin karrikoituna esimerkkinä...jos kerran ajoneuvon painolla ja liukkaudella ei ole merkitystä mielestäsi pysähdysmatkaan.

    Lisäksi on päivänselvää ajo ominaisuuksien heikkenevän täyteen kuormatulla ajoneuvolla oli se sitten mikä auto tahansa, tästä oli kyse että miten suuri ero sillä on verrattuna nykyiseen testitapaan jossa ajetaan tyhjällä autolla.

    Niinkuin aloituksessani totesin yleensä ajoneuvoissa on myös kuormaa mukana, ja kuormattuna hallittavuus voi olla yllätyksellinen koska sitä ei testata kunnolla .

    Talviolosuhteissa lämmityslaitevertailussakin täyteen lastattu auto 5 henkilöä, pysyykö lasit auki riittääkö tehot huurteenpoistoon.

    Sitten se todellinen kulutus jos ajetaan täydellä kuormalla, tässä ekoautojen pieni moottori joutuu koville, sekä päästöt nousevat samalla eri lukemille.

    Siis missä kohtaa väitin, että tienpinnan liukkaudella ei ole merkitystä jarrutusmatkaan? Tottakai on, mutta ajoneuvon massalla ei ole (tyhjä auto vs. täyteen lastattu auto). Moottoripyörä vs rekka on huono esimerkki, johtuen pelkästään siitä, että esim. asvaltilla rekan jarrujen teho ei ole yhtä suuri kuin moottoripyörässä suhteessa massaan. Lisäksi rekan renkaiden materiaali ei kestä täysjarrutusta kuten moottoripyörän rengas --> kitka heikkenee renkaan kuumetessa liikaa. Mutta edelleenkin: henkilöauton (tai pakun) jarrutusmatka on suunnilleen sama niin tyhjänä kuin lastattunakin. Ja siis mitattuna samalla pinnalla esim asvaltilla. Tuskin jää muuttaa tilannetta merkittävästi, sillä suurempi massa saa nastat pureutumaan paremmin jäähän.

    Äänestä

  • aqwrr kirjoitti:

    Siis missä kohtaa väitin, että tienpinnan liukkaudella ei ole merkitystä jarrutusmatkaan? Tottakai on, mutta ajoneuvon massalla ei ole (tyhjä auto vs. täyteen lastattu auto). Moottoripyörä vs rekka on huono esimerkki, johtuen pelkästään siitä, että esim. asvaltilla rekan jarrujen teho ei ole yhtä suuri kuin moottoripyörässä suhteessa massaan. Lisäksi rekan renkaiden materiaali ei kestä täysjarrutusta kuten moottoripyörän rengas --> kitka heikkenee renkaan kuumetessa liikaa. Mutta edelleenkin: henkilöauton (tai pakun) jarrutusmatka on suunnilleen sama niin tyhjänä kuin lastattunakin. Ja siis mitattuna samalla pinnalla esim asvaltilla. Tuskin jää muuttaa tilannetta merkittävästi, sillä suurempi massa saa nastat pureutumaan paremmin jäähän.

    Suurempi massa ei pysähdy samalla jarruvoimalla yhtä lyhyellä matkalla, jos esimerkiksi pakettiauton kantavuus on tuhat kiloa ja testissä tehdään jääpinnalla jarrutus kuormalla ja ilman, niin mikä sen kuorman pysäyttää samalla jarruteholla ja kitkapinnalla onhan se jo fysiikan lakien vastaista jos eroa ei tule.

    Asiaa voisi kuvata päinvastoin ei myöskään lisäpaino kulje ilmaiseksi lisäkuorma kuluttaa enemmän polttoainetta.

    Samoin on turvallisuuden laita jos kuvailtu pakettiauto kuorman kanssa ajaa törmäyskokeen, silloinkin nähdään että kuormalla on merkitystä turvallisuuteen .
    Tuloksena se että kuorma lähtee liikkeelle koska ei pysähdy samalla kuin auto seurauksin jotka voi vain arvata kun tuhat kiloa tulee niskaan.

    Äänestä

  • Periskooppi kirjoitti:

    Suurempi massa ei pysähdy samalla jarruvoimalla yhtä lyhyellä matkalla, jos esimerkiksi pakettiauton kantavuus on tuhat kiloa ja testissä tehdään jääpinnalla jarrutus kuormalla ja ilman, niin mikä sen kuorman pysäyttää samalla jarruteholla ja kitkapinnalla onhan se jo fysiikan lakien vastaista jos eroa ei tule.

    Asiaa voisi kuvata päinvastoin ei myöskään lisäpaino kulje ilmaiseksi lisäkuorma kuluttaa enemmän polttoainetta.

    Samoin on turvallisuuden laita jos kuvailtu pakettiauto kuorman kanssa ajaa törmäyskokeen, silloinkin nähdään että kuormalla on merkitystä turvallisuuteen .
    Tuloksena se että kuorma lähtee liikkeelle koska ei pysähdy samalla kuin auto seurauksin jotka voi vain arvata kun tuhat kiloa tulee niskaan.

    Kitka on käsittääkseni suoraan suhteessa massaan.
    Liike-energia on suoraan suhteessa massaan.

    Jos jarrutusteho riittää ja pinta on sama, niin jarrutusmatkan pitäisi olla sama painosta riippumatta. Raskaampi menee pidemmälle lähinnä, jos jarruissa ei riitä teho lukitsemaan rengasta kun kuormaa lisätään.

    Eroa voi toki käytännössä vähän tulla suuntaan jos toiseenkin, johtuen mm. kumin elämisestä. eri tavalla... Ainut mikä on varmaa on, että renkaat ja jarrut joutuvat kovemmille kun massaa lisätään.

    Äänestä

  • old_profile_34673 kirjoitti:

    Kitka on käsittääkseni suoraan suhteessa massaan.
    Liike-energia on suoraan suhteessa massaan.

    Jos jarrutusteho riittää ja pinta on sama, niin jarrutusmatkan pitäisi olla sama painosta riippumatta. Raskaampi menee pidemmälle lähinnä, jos jarruissa ei riitä teho lukitsemaan rengasta kun kuormaa lisätään.

    Eroa voi toki käytännössä vähän tulla suuntaan jos toiseenkin, johtuen mm. kumin elämisestä. eri tavalla... Ainut mikä on varmaa on, että renkaat ja jarrut joutuvat kovemmille kun massaa lisätään.

    Kitka on käsittääkseni suoraan suhteessa massaan.
    Kyllä pitää paikkansa mutta johonkin rajaan asti milloin renkaan koko ei kitkan lisääntyessä riitä lisäämään pitoa riittävästi, esimerkkinä rekka joka juuttuu kiinni liikkeelle lähtiessä kitkaa siis massaa on monikertainen määrä henkilöautoon nähden silti renkaat sutii.

    Äänestä

  • Periskooppi kirjoitti:

    Kitka on käsittääkseni suoraan suhteessa massaan.
    Kyllä pitää paikkansa mutta johonkin rajaan asti milloin renkaan koko ei kitkan lisääntyessä riitä lisäämään pitoa riittävästi, esimerkkinä rekka joka juuttuu kiinni liikkeelle lähtiessä kitkaa siis massaa on monikertainen määrä henkilöautoon nähden silti renkaat sutii.

    Monesti rekalla painojakauma on vähän epäoptimi henkilöautoon verrattuna.
    Lisäksi vetävien rinkuloiden määrä vetämättömiin on aika olennainen.

    Jarrutuksessa olennaista on, että jokainen rengas jarruttaa maksimaalisesti.

    Kyllä se rekkakin lähtisi, jos olisi 10 vetävää pyörää.

    Äänestä

  • old_profile_34673 kirjoitti:

    Monesti rekalla painojakauma on vähän epäoptimi henkilöautoon verrattuna.
    Lisäksi vetävien rinkuloiden määrä vetämättömiin on aika olennainen.

    Jarrutuksessa olennaista on, että jokainen rengas jarruttaa maksimaalisesti.

    Kyllä se rekkakin lähtisi, jos olisi 10 vetävää pyörää.

    Silläkin uhalla että tämä menee jaaritteluksi sanon että rekka ilman lastia pysähtyy helpommin siis lyhyemmällä matkalla, suuremman massan pysäyttäminen samalla matkalla vaarisi enemmän pitoa renkaisiin ja tehokkaammat jarrut.

    Äänestä

  • onko rohkeutta kirjoitti:

    Täysjarrutus karkealla asfaltilla. KItkakerroin saattaa kovalla painolla olla jopa yli 1.
    Nyt oli puhe talvitesteistä. Saattaisi tulla huikeita tuloksia, jos noita ekoihmeitä testattaisiin aloittajien kertomalla tavalla. Vai eikö toimittajat uskalla puuttua todellisiin ongelmikin kuten lämpimyyteen ja ikkunoiden huurtumiseen.
    On helppoa saada väärin kuormatuista muuleista ja niiden heittelehtimisestä raflaavia kuvia lehteen, mutta paljonko nousee kulutus, miten venyy jarrutusmatka talvella ja mitä raskas lastaus vaikuttaa ajettavuuteen.

    Hei, mä haluun nähdä asvaltin tai renkaan kitkakertoimella yli 1. Mä luulin että se on mahdottomuus...

    Äänestä

  • :-o kirjoitti:

    Hei, mä haluun nähdä asvaltin tai renkaan kitkakertoimella yli 1. Mä luulin että se on mahdottomuus...

    Kyllä ktikakerroin voi olla yli 1. Esim kiihdytysautoilussa kitkakerroin voi olla yli 1. Jarrutuksessa kitkakerroin voi olla yli 1, koska rengas pureutuu asvalttiin, erityisesti karkealla asvaltilla.

    Äänestä

  • old_profile_34673 kirjoitti:

    Kitka on käsittääkseni suoraan suhteessa massaan.
    Liike-energia on suoraan suhteessa massaan.

    Jos jarrutusteho riittää ja pinta on sama, niin jarrutusmatkan pitäisi olla sama painosta riippumatta. Raskaampi menee pidemmälle lähinnä, jos jarruissa ei riitä teho lukitsemaan rengasta kun kuormaa lisätään.

    Eroa voi toki käytännössä vähän tulla suuntaan jos toiseenkin, johtuen mm. kumin elämisestä. eri tavalla... Ainut mikä on varmaa on, että renkaat ja jarrut joutuvat kovemmille kun massaa lisätään.

    Kitkavoima on lineaarinen, mutta liike-energiaa kasvaa neliössä (Energia = 0.5 x massa x nopeus x nopeus).

    Tuon takia massa kasvattaa pysähtymismatkaa muiden suureiden pysyessä samana. Tosielämässä myös kitkavoima muuttu hieman.

    Äänestä

  • pekka- kirjoitti:

    Kitkavoima on lineaarinen, mutta liike-energiaa kasvaa neliössä (Energia = 0.5 x massa x nopeus x nopeus).

    Tuon takia massa kasvattaa pysähtymismatkaa muiden suureiden pysyessä samana. Tosielämässä myös kitkavoima muuttu hieman.

    Väärin, väärin, väärin. Ihan perusasiat väärin... Jos massa kasvattaa pysähtymismatkaa, niin miksi TM:n pakettiauto-vertailussa pakettiautot pysähtyivät käytännössä samalla matkalla niin tyhjänä kuin maksimikuormalla? Pakun maksimikuorma on suuri verrattuna tyhjäpainoon, joten eroa olisi pakko tulla. Osa pakuista pysähtyi maksimikuormalla jopa lyhyemmällä matkalla kuin tyhjänä. Erot tulivat ainoastaan jarrujen tehosta.
    Tai miksi lähes kaikki eri malliset/kokoiset henkilöautot pysähtyvät 100-0 km/h kaikissa testeissä aina noin 40 metrin matkalla asvaltilla? Vaikka autojen painoissa voi olla 2-3 kertainen ero. Jopa moottoripyörtäkin pysähtyvät samalla n. 40 metrin matkalla 100-0km/h jarrutuksessa, vaikka massa on pieni.

    Äänestä

Rengastestit.

Miksi renkaita ei testata perusteellisemmin? Mikä olisi marssi-järjestys ajetun 10 tkm jälkeen tai 20 tkm jälkeen. Ilmeisesti resurssien takia mahdotonta testata?

Ainakaan testistä toiseen voittava continental ei kestä kilometrejä. Kallis rengas pitää ja kuluu = kallis ylläpidettävä. Testivoittajatkin ajetaan aikanaan loppuun asti, jolloin TM-tähdet ei luultavasti paljon lämmitä. Huonommin menestyvä enemmän kulutuspintaa jäljellä omaava rengas menee jossain vaiheessa ohi.

Äänestä

http://www.youtube.com/watch?v=8N6heV_cxjY

Kolariturvallisuus testeissäkin takanaistujia on korkeintaan lapsia, luulisi ison maasturin olevan turvallisempi kokonsa puolesta peräänajotilanteessa.

Tämän testin peräänajotörmäys testissä osoitetaan hyvin että takapenkkiläisillä turvallisuus on heikompi, jo takapään korirakenteen heikkouden takia.

Yleensä takanaistujilla ei ole turvatyynyjä, eikä ne muutenkaan suojaisi takaa tulevaa törmäystä.

Näin törmäyskokeissakin on vallalla ajattelu että autolla ajetaan yksin korkeintaan etupenkillä istuu joku, takapenkkiläisillä ei ole niin väliä.

Aikoinaan turvavyötkin oli alkuun vain etupenkkiläisillä.
Turvallisuusajattelu kehittyy ajanmyötä, ehkä joskus takapenkkiläisillekkin tulee turvavarusteita.

Äänestä

autoilla ajetaan 90%sti yhden hengen kuormalla.

Äänestä
  • http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=vR9UNBldA1s&NR=1

    Pakettiautossa kuorma tarkoittaa kuljettajan lisäksi tavaratilan kantavuuden rajoissa lisäkuormaa, tämä törmäyskoe osoittaa pakettiauton heikon kolariturvallisuuden.

    Kuinkahan testissä kävisi jos kyydissä olisi maximi kuorma, todennäköisesti ohjaamo murskautuisi kokonaan.

    Tämä mitsubishi sai aikanaan vain yhden tähden kolariturvallisuudesta.

    http://www.youtube.com/watch?v=uvnp1NF4XiM
    Toyota hiace 2005 kolme tähteä

    Äänestä

http://www.youtube.com/watch?v=aZF8N9NItHI

Toyota hilux ilman kuormaa ei meinaa väistökokeissa pysyä radalla, hyvä esimerkki tavara autojen käyttäytymisestä ääritilanteessa.
Kuinkahan kävisi kuorman kanssa.

Nopeusrajoituksia tulisi laskea paketti ja kuorma autoilla 80 km/ h olisi maximi.

Äänestä
  • Eikö sun provo vedä enää tarpeeksi kun pitää itse alkaa vastailemaan itselleen?

    Jos asiassa on vielä keskusteltavaa, kyllä siihen muutkin tarttuvat...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Periskooppi kirjoitti:

Niin testissä yleensä ajetaan ilman kuormaa, mites mahtaisi käydä talvitesteissä täydellä kuormalla.

Jarrutusmatkat pitenevät sekä väistökokeissa hallittavuus heikkenee jos auton kantavuuden rajoissa kuormaa on mukana, etuveto vs takaveto tässä tulee eroa myös etenemiskykyyn mäen nousukokeissa siihen onko kuormaa vai ei liukkaalla.

Monella on suksiboxi jos sallittu 75 kg on katolla ja lisäksi viisi henkilöä ja matkatavarat, tällaisen talvitestin haluaisin nähdä että kuinka paljon kuorma muuttaa olosuhteita.

Näin saataisiin todenmukainen tieto auton käytöksestä talviolosuhteissa myös kuormattuna, näihän sitä hiihtolomalaiset ja mökkireissut on mukana kuormaa
Perinteisesti japanilaismerkit ovat olleet jousituksen kantavuudeltaan heikkoja.

Jos autoon on kytkettävissä vetokoukku olisi testattava myös vetokyky raskaan perävaunun kanssa liukkaalla talvisilla mäkiosuuksilla, tässä tulee etuvetoisella ongelmia.

Testit todenmukaisiksi, näin rekisteriin merkitty kantavuus 5 henkilöä ja matkatavarat kattokuorma joka oleellisesti heikentää väistökokeessa ajettavuutta nähtäisiin turvallisuus todenmukaisena.

Lapinreissulla moni pitää reilua matkanopeutta KUORMASTA RIIPPUMATTA , turvallisuus täyteen kuormatussa pikkuatossa arveluttaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu