Tein päätöksen että lähden oman käden kautta pois. loppuu tää jatkuva kurjuus multa sitten. teen noille vastemiellisille läheisille jäähyväiskirjeet. tuhoan kaikki henk.kohtaset tavarat pois. ja tekopäivänä syön herkkuaterian käyn suihkussa vaihdan vaatteet ja jätän kirjeet ohjeet kuoleman jälkeen mitä pitää tehdä. ja ammun itseni aamuyöllä jossain rauhallisessa paikassa. elämä jatkuu minä en. en vain jaksa enään... elämän into ja halua ei enää minussa ole....
lähden maailmasta pois
kohti k
10166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuossa on se vaara, että jäät vammautuneena henkiin muiden armoille ja vastenmieliset läheiset pilkkaavat jäähyväiskirjeitäsi. Elämä saattaa muuttua rajusti huonommaksi tavalla, jota et edes ole tullut ajatelleeksi.
Jos nyt kuitenkin ihan niiden vastenmielisten läheisten takia jatkaisit elämääsi, ihan vaan niiden kiusaksi. Miksi tappaisit itsesi, heillehän se on helpotus. Tartteeko sitä olla tekemisissä läheisten kanssa? Kyllä sitä yksinkin pärjää ja voihan aina yrittää kehitellä uusia ihmissuhteita.
Aloittaja, tiedän tuon tunteen kun millään ei ole enää merkitystä.
Mutta älä silti tapa itseäsi sittenkään.
En minäkään, koska asiat aina muuttuvat.
Ei pysy ennallaan huonotkaan asiat.
Tosin itse voi valinnoillaan vaikuttaa niin moneen asiaa, mikset miettisi missä ja miten haluat elää ja pyrkisi sitä kohti.
Aloita jättämällä ikävät läheiset huomiotta ja etsimällä uusia ystäviä.
Vaihda tarvittaessa asuinpaikkaa kokonaan, jos nykyisessä koet häiriköntiä.
Aloita uusi elämä eri ympyröissä, ole aktiivinen siinä että pyrit unelmiasi toteuttamaan.
Siloin ne askel askeleelta toteutuvatkin.
Jos sinulla ei ole yhtään unelmaa, on tilanne huonompi, muttei toivoton.
Silloin kannattaa alkaa rukoilla ja pyytää seurakunniltakin esirukousapua , netin kauttakin voi lähettää nimettömiä rukouspyyntöjä ja googlaamalla löytyy seurakunnat.
Itseäni tämä on suuresti auttanut saamaan elämä halun takaisin.
Mikset kokeilisi jotain joka todistetusti toimii.
Kerro miten nuo läheiset ovat sinua piinanneetm oletko joutnnut kiusatuksi, oletko perheen mustalammas ym. Voisit olla ehkä väin avuksi jollekin. Olteko joutunut jo pitkään kärsimään. Aianakin kunnioitat itseäsi kun haluat käydä suihkussa ja laittaa puhtaat ylle. On hyvä että osaa arvostaa itseään vaikka on vaikeaa. Mitä mikä mielestäsi voi estää ihmitä tekemästä itsemurhaa. Mitä itse toivoist eniten?
Halautko noin kostaa läheisillesi. Se ei kyllä ole mikään oikea tpa käsitellä kokemmasi vääryyttä ja itselle teet vain sen kaikista ikävimmän ratkaisun ja tuollaista ratkaisua on varaa aiina pitkittää!
Joten ole vielä keskuudessamme!
Läheiset on pilannu mut ihan lapsuudesta asti. kaikki ne ikävät ja typerät valinnat mitä ne on tehnyt niin mä olen siinä taustalla kärsinyt ne ei ehkä sitä ymmärrä kun ne on niin tolloja. mä olen kärsinyt niistä valinnoista vaan. Ne ei ymmärrä sitä mutta mä haluan kostaa niille siksi että saavat kokea sen tuskan minkä ne on mulle laittanut. mulla on unelmia välillä tuntuu että elän unelmissa vaan jotta ei tarvii p***skaa ajatella. mutta kaikki tukeminen elämän alku opettaminen lähtee kotoota ja kun sitä ei oo saatu niin ei ole mitään halua edes elää. hyvä elämän alku lähtee kotoota. mutta se puuttuu multa kokonaan!!!! Ja vaikeeta sitä on tyhjän päälle mitään rakentaa.... .... .... .... elän unelmaa unelmissa en jaksa sitä kauaan ehkä kohta sitten unelmaa vietetään kuolemassa jotta saan rauhan itselleni.
Kaikki asaintuntijatkaan eivät usko, mutta kyllä lapsuus on merkittävä tekijä. En halua nyt vähätellä sinun kokemustasi ja puollustaa noit läheisiäsi. Luin juuri kirjan huutolaislapsista kun vielä viimevuosisadan alussa köyhien perheiden lapsia myytiin huutoakaupalla orjiksi rikkaimpiin perheisiin. Jopa nelivuotiaat saivat raataa ruoskan voimalla aamusta iltaan nälissään töitä. On ollut myös sodissa invalidisoituneet ihmiset. Monet sinun ja minunkesivanhemmat ja vielä vanhempammekin kärivät sukuperintönä noita vaurioita. Eivät kaikki vanhemmat ole ehyitä ja kypsiä kasvattajia. Vanhempamme saattavat olla hyvin rikkinäisiä ja jopa sairaita. Heillä ei ole resusseja rakastaa ja kasvattaa jälkikasvuaan. Lapsi ja nuori selviytyy usein unelmien kautta ja pitäähän unelmia olla. Onneksi huonokaan lapsuus ei ole vielä tuomio että elämässä ei vois onnistua: enenmmän saa kyllä tehdä töitä, mutta kun selviää niin elämää ymmärtää sitten paljon laajemmalta näkökulmalta. Noiden ihan hirveitä kokeneiden huutolaislasten joukossa on useita aerittäin hvyän elämän eläneitä ihmisiä. Onneksi nykyään tiedetään ihmisen psyykeen rakenteesta, ostataan eri tavalla hoitaa menneisyyden vaurioita. Onneksi sinulla on itselläsi tunto, että olet itsessäsi ihan hyvätaimmi vaikka kasvuolosuhteet ja sen maaperä ei ole ollut sitä parasta. Itsekkin voi lukea ja opiskella kirjallisuutta ei aina sitä psykologia tarvita! Ehkä juuri sitä uomaa mitä unelmoit et nyt ihan saavuta, tai mikäs ettei, mutta kun yksi ovi sulkeutuu niin niin sen takaa avautuu usein useampi ovi jonka voit avata.
Toivottavasti saat tästä rohkaisua kun pohdit asioita. Kirjotin sen ihan vilpittömästi. Kun itse on kaikkea läpi kaahlannut ja selvinnyt haluaa laittaa hyvän kiertämään.
Olet ilmeisen nuori. Kehittymisesi on kesken.
Moni (minäkin) on selvinnyt vaikeista oloista hyvää/kohtalaiseen elämään. Onneksi valitsin toisin 40v sitten.
Oletko ajatellut,että voisit kärsiä myös jostakin puutostilasta,anemia,kilpirauhanen,B12 vitamiinin puutostila,joka saattaa aiheutta alakuloisuutta. Varaa aika lääkärille,kerro miltä sinusta tuntuu ja pyydä että otetaan verikokeet(kilpirauhanen ym.) Etkö ole ajatellut aloittavasi elämää jossakin toisella paikkakunnalla kaukana läheisistäsi. Mitäpä jos menisit jonnekkin rauhalliseen paikkaan aamuyöllä AMMUMAAN,(ett siis ampumaan) tai jopa ulvomaan elämän tuskasi ilmoille.
niinkkö