parisuhde on hieno asia mutta mitäs jos ystävyys muuttuu puolison myötä? itselläni on pari läheistä kaveria ja tekee pahaa kun kumppanit ovat tehneet kaikkensa ettei ystävyyttä voi pitää yllä enää samoin kuin ennen.puheluille tulee kiire puolison tultua kotiin töistä ja heidän vapaapäivinään yhteyksiä ei pysty pitämään.puolisot ovat myös ystävieni tietämättään tehneet tihutöitä viilentääkseen ystävieni omia luotuja ystävyyssuhteita.tapaamisetkin ystäväni koettavat sopia niin ettei puolisot ole kotona tai vastaavasti minulle ei voida tulla pariskuntana. kumppanit ovat onnistuneet myös ystäviäni jättämään omia perheenjäseniään sivuun elämästään ja keskittymään hänen sisaruksiensa ja ystäviensä tapailuihin,pariskuntana tietenkin.kuinka saisin ystäviäni tajuamaan tilannettaan?
kierot puolisot
mammaliinus
396
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mutta eikös tuo ole ihan kiva, että kaverit järkkäävät teille kahdenkeskisiä tapaamisia? Kivempaahan niin onkin. Eivät siis myönny luopumaan ystävästään, vaikka kumppani koettaakin estää yhteydenpitoa, se on hyvä merkki. Enemmän vain noita, kysy vaikka suoraan että milloin olisit taas yksin niin voitais olla tyttöjen kesken, ja koeta soittaakin mielellään sellaisina aikoina, niin ei tule kiire sulkea puhelinta.
tottakai on hienoa laatuaikailla mut niitä tulee valitettavan harvoin kun niitä joutuu toinen osapuoli miettimään aina kumppanin töiden menojen mukaan.Juhlien suunnittelu,uusivuosi,juhannus tms. on turha haaveillakaan yhdessä,kumppani on sopinut aina joko hänen kaveriporukan tai suvun kanssa ja sääli käy ystäviäni kun koettavat aina tekaista jonkun tekosyyn miks eivät voi pariskuntana tulla meille esimerkiksi.kaverini ei uskonut sitä kun muutamaan otteeseen kumppanit ovat olleet todella hankalia minua kohtaan,aukoneet päätään suoraan ja kritisoineet ulkonäöstäni,elämästäni kaikesta..suutuin asiasta niin he onnistuivat selittämään kaverilleni että olen päästäni sekaisin eivätkä ole sellaisia puhuneet.tottakai ystävät uskovat niitä ja hiljentyvät kun eivät halua sinkkuinakaan olla.
Siis mitä?? Eiköhän jokaisella parisuhteessa olevalla ihmisellä se kumppani ole se tärkein. Juurikin se ihminen, jonka kanssa vietetään ne juhlapyhät. Kuullostat todella lapselliselta valittajalta...Asetupa ystäviesi asemaan. Entäs sitten kun sinulla on kumppani? Jätätkö sinä kumppanisi yksin ja vietät vapaat ja pyhät ennemmin yksinäisen ystäväsi kanssa vai oletatko sinä, että kumppanisikin haluaa viettää pyhät sinkkuystäviesi kanssa kuunnellen naistenjuttuja ???
Tuskimpa vaan.
Minulla oli juuri sinunkaltaisesti "ystävä". Kun hän on parisuhteessa hän on sitten todellakin parisuhteessa ja suotakoon se hänelle. Hän omistaa koko elämänsä miehelle ja siinä ei edes puolta tuntia jeesata kaveria pyydettäessä jotain jeesiä, koska mies on tärkeä ja miehen kanssa vietetään sitten 24/7.
Mutta anna olla jos tämä ystävä olikin yksin tai ilman miestä- silloin hän kyllä oletti ja odotti, että häntä hyysätään ja hänen kanssaan vietetään aikaa ja häntä ns. tuetaan, koska hän on niiiiiiin yksin.
Metsä ei tosiaan vastaa niin kuin sinne huudetaan.
Kirjoitat että "turha haaveillakaan yhdessä ystäväni kanssa...koska hän on aina sopinut jotain kumppaninsa kanssa".
AIVAN. Miksi haaveilet ystävästäsi, miksi et haaveile sinäkin kumppanista, jonka kanssa elämäsi jakaa?? JA kun sinulla on sitten se kumppani, kysy itseltäsi, vieläkö haaveilet juhannuksesta ja joulusta ystäväsi kanssa???
Kyllähän PARISUHDE on nimenomaan toisen huomioimista, toisen huomioon ottamista. Mm, juurikin näiden työaikojenkin suhteen.
Ensin tulee aina se oma kumppani, sitten ystävät. Muutenhan ei mitään parisuhteita olekaan, on vain ystäviä...