Voitaisiin kerätä ajatuksia siitä, miten suomalaiset voisivat jalkautua ulkomaille tekemään vientikauppaa.
Löysin heti mol.fi:n sivuilta avoimista työpaikoista jotain mielenkiintoisia linkkejä, jotka voisivat poikia lisäajatuksia ja ideoita.
Siemen- ja kasvimatka Vietnamiin, järjestäjänä yksityisfirma:
- http://www.hl-vihannes.fi/materiaali/matkavekka_2013.pdf
- http://www.hl-vihannes.fi
Vienti ja tuonti Venäjä:
- http://www.joutsen.com/fi/yritys
- http://www.ensto.com
- http://www.mestarinikkarit.fi
- www.tiivistalo.fi
- http://www.lvi-wabek.fi/
- http://www.iwaki.fi/index.php?page=293
- http://www.enia.fi/
- http://www.palvimestarit.fi
- http://www.nels.fi/
- http://www.skuba.fi/
- http://www.fiskarsgroup.com/tyopaikat
- http://www.asuntomessut.fi
- http://www.inno-ovet.fi/fi/yritys/
- http://uutuus.hackman.fi/kierratys/
- http://www.residuum.fi/
- http://www.lubor.fi/
- http://www.atria.fi
- http://www.hkruokatalo.fi
- http://www.lasertilkka.fi/
- http://www.medilaser.fi
Viennin edistäjiä:
- Etelä-Afrikka – Afrikan talouden höyryveturi
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=261069&nodeid=41394&culture=fi-FI
- Afrikka - uusi Aasia?
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=265450&nodeid=41518&contentlan=1&culture=fi-FI
Lainaus: "Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kauppa on jatkanut kasvuaan, vaikkei Suomen vienti Etelä-Afrikkaan olekaan vielä yltänyt talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Vuonna 2011 viennin arvo oli 342 miljoonaa euroa, kun se ennätysvuonna 2007 oli 546 miljoonaa euroa. Eniten Suomi vei Etelä-Afrikkaan viime vuonna pahvia ja paperia (62 miljoonaa euroa), puhelinlaitteita (57 miljoonaa euroa), maansiirto-, kaivuu- ja muita vastaavia koneita (39 miljoonaa euroa), erikoiskoneita ja -laitteita (23 miljoonaa euroa) ja levyvalmisteita (15 miljoonaa euroa). Suomen tuonnin arvo Etelä-Afrikasta oli viime vuonna 301 miljoonaa euroa, josta noin kaksi kolmasosaa oli nikkelin tuontia.
Euroopan unioni on Etelä-Afrikan suurin kauppakumppani. Euroalueen kriisi on kuitenkin lisännyt paineita löyhentää tätä kytköstä ja siirtää katseita muihin markkina-alueisiin päin. Etelä-Afrikka onkin tiivistänyt suhteitaan nouseviin talouksiin. Maa on mukana nopeimmin kehittyvien talouksien BRICS-ryhmässä (Brazil, Russia, India, China, South Africa), joskin Etelä-Afrikan talouden koko on ryhmän muita maita huomattavasti pienempi. Etelä-Afrikka kuuluu ainoana Afrikan maana maailmantalouden keskeisistä toimijoista koostuvaan G20-ryhmään.
Pitkälti yli 80 prosenttia Etelä-Afrikan ulkomaisista suorista investoinneista tulee edelleen EU-maista, vaikka esimerkiksi kiinalaisyhtiöt ovat aktivoituneet maahan suuntautuvassa sijoitustoiminnassaan."
Avauksia Afrikkaan
- Avauksia Afrikkaan
Kommentti: Onkohan näissä muuten ollenkaan mukana yrityksiä? Taitavat olla Stubbin politikointi-reissuja EU:sta, niinhän Halonenkin siellä reissasi, että pääsisi YK jonkonkin turvaneuvostoon pomottareksi.
- Kiina Afrikassa – win-win-politiikkaa omilla ehdoilla
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=265472&nodeid=41400&contentlan=1&culture=fi-FI
- Vakaan talouden Namibia vaalii Suomi-suhteitaan
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=261328&nodeid=41518&contentlan=1&culture=fi-FI
- Suuntana Algeria
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=263460&nodeid=41518&contentlan=1&culture=fi-FI
Muita yrityksiä:
- http://www.sunwind.no/
- http://www.hds-france.com/
Komentti:
Pitäisi opiskelijatyönä selvittää, mitä näissä kohdemaissa eniten länsituotteista kaivataan ja mitä oltaisiin valmiita ostamaan ulkomailta. Sen jälkeen pitäisi koulutuksissa ottaa täsmällisesti huomioon se, että Suomen vienti thedään tietyillä reunaehdoilla ja tarkasti harkittuihin kohdemaihin. Tuollainen sopii, mm. varmoja sijoituskohteita hakeville.
Moni koulutusvaiheen artenoomi ja teollinen suunnittelija voisi keskittyä tällä perusteella aivan erityisesti luomaan uusia tuotteita ja brändejä näiden alikehittyneiden alueiden tarpeisiin. Osa viennistä olisi tietysti muutakin.
Tällaiselle toiminnalle löytyisi aika pian sijoittajia ja ihmisten motivaatio kouluttautua tiettyjen tuotteiden ja tuoteperheiden valmistajiksi ja yrittäjiksi kasvaisi.
Demarit luottavat siihen jatkuvasti, että maailman on ns. valmis ja joku muu tarjoaa työn, herrat sitten neuvotteleva nahkurinorsi-ehdot työpaikan omistajille, muuten ei heidän duunari äänestäjä liikahdakaan. Nyt on asennemuutosten paikka, teollisuustuotteiden valmistus summittain ajan tuhlausta, etenkin kalliissa Suomessa.
Löysin heti mol.fi:n sivuilta avoimista työpaikoista jotain mielenkiintoisia linkkejä, jotka voisivat poikia lisäajatuksia ja ideoita.
Siemen- ja kasvimatka Vietnamiin, järjestäjänä yksityisfirma:
- http://www.hl-vihannes.fi/materiaali/matkavekka_2013.pdf
- http://www.hl-vihannes.fi
Vienti ja tuonti Venäjä:
- http://www.joutsen.com/fi/yritys
- http://www.ensto.com
- http://www.mestarinikkarit.fi
- www.tiivistalo.fi
- http://www.lvi-wabek.fi/
- http://www.iwaki.fi/index.php?page=293
- http://www.enia.fi/
- http://www.palvimestarit.fi
- http://www.nels.fi/
- http://www.skuba.fi/
- http://www.fiskarsgroup.com/tyopaikat
- http://www.asuntomessut.fi
- http://www.inno-ovet.fi/fi/yritys/
- http://uutuus.hackman.fi/kierratys/
- http://www.residuum.fi/
- http://www.lubor.fi/
- http://www.atria.fi
- http://www.hkruokatalo.fi
- http://www.lasertilkka.fi/
- http://www.medilaser.fi
Viennin edistäjiä:
- Etelä-Afrikka – Afrikan talouden höyryveturi
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=261069&nodeid=41394&culture=fi-FI
- Afrikka - uusi Aasia?
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=265450&nodeid=41518&contentlan=1&culture=fi-FI
Lainaus: "Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kauppa on jatkanut kasvuaan, vaikkei Suomen vienti Etelä-Afrikkaan olekaan vielä yltänyt talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Vuonna 2011 viennin arvo oli 342 miljoonaa euroa, kun se ennätysvuonna 2007 oli 546 miljoonaa euroa. Eniten Suomi vei Etelä-Afrikkaan viime vuonna pahvia ja paperia (62 miljoonaa euroa), puhelinlaitteita (57 miljoonaa euroa), maansiirto-, kaivuu- ja muita vastaavia koneita (39 miljoonaa euroa), erikoiskoneita ja -laitteita (23 miljoonaa euroa) ja levyvalmisteita (15 miljoonaa euroa). Suomen tuonnin arvo Etelä-Afrikasta oli viime vuonna 301 miljoonaa euroa, josta noin kaksi kolmasosaa oli nikkelin tuontia.
Euroopan unioni on Etelä-Afrikan suurin kauppakumppani. Euroalueen kriisi on kuitenkin lisännyt paineita löyhentää tätä kytköstä ja siirtää katseita muihin markkina-alueisiin päin. Etelä-Afrikka onkin tiivistänyt suhteitaan nouseviin talouksiin. Maa on mukana nopeimmin kehittyvien talouksien BRICS-ryhmässä (Brazil, Russia, India, China, South Africa), joskin Etelä-Afrikan talouden koko on ryhmän muita maita huomattavasti pienempi. Etelä-Afrikka kuuluu ainoana Afrikan maana maailmantalouden keskeisistä toimijoista koostuvaan G20-ryhmään.
Pitkälti yli 80 prosenttia Etelä-Afrikan ulkomaisista suorista investoinneista tulee edelleen EU-maista, vaikka esimerkiksi kiinalaisyhtiöt ovat aktivoituneet maahan suuntautuvassa sijoitustoiminnassaan."
Avauksia Afrikkaan
- Avauksia Afrikkaan
Kommentti: Onkohan näissä muuten ollenkaan mukana yrityksiä? Taitavat olla Stubbin politikointi-reissuja EU:sta, niinhän Halonenkin siellä reissasi, että pääsisi YK jonkonkin turvaneuvostoon pomottareksi.
- Kiina Afrikassa – win-win-politiikkaa omilla ehdoilla
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=265472&nodeid=41400&contentlan=1&culture=fi-FI
- Vakaan talouden Namibia vaalii Suomi-suhteitaan
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=261328&nodeid=41518&contentlan=1&culture=fi-FI
- Suuntana Algeria
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=263460&nodeid=41518&contentlan=1&culture=fi-FI
Muita yrityksiä:
- http://www.sunwind.no/
- http://www.hds-france.com/
Komentti:
Pitäisi opiskelijatyönä selvittää, mitä näissä kohdemaissa eniten länsituotteista kaivataan ja mitä oltaisiin valmiita ostamaan ulkomailta. Sen jälkeen pitäisi koulutuksissa ottaa täsmällisesti huomioon se, että Suomen vienti thedään tietyillä reunaehdoilla ja tarkasti harkittuihin kohdemaihin. Tuollainen sopii, mm. varmoja sijoituskohteita hakeville.
Moni koulutusvaiheen artenoomi ja teollinen suunnittelija voisi keskittyä tällä perusteella aivan erityisesti luomaan uusia tuotteita ja brändejä näiden alikehittyneiden alueiden tarpeisiin. Osa viennistä olisi tietysti muutakin.
Tällaiselle toiminnalle löytyisi aika pian sijoittajia ja ihmisten motivaatio kouluttautua tiettyjen tuotteiden ja tuoteperheiden valmistajiksi ja yrittäjiksi kasvaisi.
Demarit luottavat siihen jatkuvasti, että maailman on ns. valmis ja joku muu tarjoaa työn, herrat sitten neuvotteleva nahkurinorsi-ehdot työpaikan omistajille, muuten ei heidän duunari äänestäjä liikahdakaan. Nyt on asennemuutosten paikka, teollisuustuotteiden valmistus summittain ajan tuhlausta, etenkin kalliissa Suomessa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jotta Stubb voisi lopettaa pyrkyryyden ulkoasiain tmv. komissaarin virkaan, hän voisi olla jonkun kotimaisen viraston pomo. Virasto voisi täysin ohjata ja koordinoida ulkomaankauppaa.
Miten paljon koulutetaan prosentuaalisesti viennin osaajia: luomaan ja tuotesuunnittelemaan, tuottamaan tuotteita, myymään niitä, viemään niitä, laatimaan asiakirjoja?
Mikä osuus on maahantuonnilla? Paljonko on tehokas prosenttiosuus kokonaisuudesta?
Ylipäätään kaikki toimialat voitaisiin täsmäsuunnitella. Jos ei ole kysyntää, ei perustettaisi valmistustakaan. Eikä myöskään lähdetä heti siitä, että valtio tukee, vaan sijoittajille Suomesta tehdään näin houkutteleva. Typerä Kataisin tähänastinen touhu nollataan lähes kokonaan Suomen asioista.
Tietysti ohella olisi näitä olemassa olevia tuotannonaloja, mutta ei se mitään haittaa. Koskisi siis uusia aloitteita tuotantoon.
Kouluksen pitää alkaa vastata täsmälleen tarpeeseen, eli siitä olisi oltava niin tarkat laskelmat, ettei hukkavuosia jäisi likaa eikä tulisi menetettyjä ikäpolvia.
Aiheesta voisi nopeasti kirjoitta käyttökelpoisen oppaan, se voisi kiinnostaa monia.
Moni työtön on pystynyt nyt harjoittamaan pientä käytetyn tavaran kauppaa, sillä ei kuitenkaan elä. Hommassa alkaa tulla rohkeutta yrittäjäksi, miten hyvä olisikaan yrittää, jos ammattilaiset laatisivat potentiaalisten kysyttyjen tuotteiden resurssipankin.
Olisi parempi, jos myyjiä ja vientiosaamista alettaisiin toden teolla nyt ohjata ja toteuttaa. Moni saisi uuden leipätyön. Akateemisille motivoivaa, tietotaitoa ja kielitaitoa vaativaa, maksettua työtä ilmaisen järjestö- ja tutkimusharrastuksetn tilalle.
Moni asia lillii ilmassa ja on tehotonta, jos sillä ei ole suuntaa, aikarajaa ja konkreettisia tavoitteita.
Tahdotaan palkkaa työstä - kampanja käyntiin!
Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen
http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=68286&nodeid=15276&culture=fi-FI&contentlan=1
Finnvera
http://www.finnvera.fi/
Kansainvälisen kaupan asiakirjat
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/kv/asiakirjat/
Finnveran tarjoamat Venäjän palvelut
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/LapinELY/Tehtavatjatoiminta/projektitjahankkeet/Documents/Venäjän kauppa/Finnveran_esitys.pdf
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN KV-INFO 09/2012 (28.05.2012)
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Ajankohtaista/uutiskirjeet/Documents/KV_infot/ELY KV-INFO 09_2012.pdf
-----
Olisi huomattavasti turvallisempaa alkaa yrittäjäksi, jos siihen saisi koulutuksen kautta täydet valmistelut. Osittain tämä jo nyt on mahdollista ammattikorkeakouluissa. Mutta liian moni sielläkin valmistauvista haaveilee edelleen valtion tyhjänpäiväisiä työpaikkoja, joilla emme tule saamaan muuta kuin lisää maahanmuuttajia.
Mitä enemmän julkishallintoa luodaan, sitä enemmän niille on hankittava käyttäjiä, sen jokainen tietää, miten nykyisen hallituksen puoleet asiat hoitavat. Lisää mamuja hinnalla millä hyvänsä.
Yrittäjyyteen liittyviä linkkejä:
Global Entreneurship Monitor
http://www.gemconsortium.org/
Reports:
GEM USA 2011 Report Final
http://www.gemconsortium.org/docs/2776/gem-usa-2011-report-final
GEM 2011 Global Report - EXTENDED
http://www.gemconsortium.org/docs/2200/gem-2011-global-report-extended
GEM South Africa 2009 Report
http://www.gemconsortium.org/docs/604/gem-south-africa-2009-report
Finpro.fi
http://www.finpro.fi/menestystarinat
Finpron projektit ja ohjelmat
http://www.finpro.fi/projektit-ja-ohjelmat
Luovien alojen itsensä työllistäjien ym. koulutus- ja neuvontaprojekti
http://www.taiteilijalehti.fi/luovien-alojen-itsensa-tyollistajien-ym-koulutus-ja-neuvontaprojekti
TEM-raportti 16-2012, väliraportti:
- Itsensä työllistämisestä s. 44-
http://www.tem.fi/files/33054/TEMrap_16_2012.pdf
- Miten menestyä Venäjällä?
https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:ht7coeVjphcJ:www.fintra.fi/index.php/download_file/view/113/535/ fintra miten menestyä venäjällä&hl=en&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESi4B8GnKJR0VhNoo6JX1gdz13dK4KCbZvSfjjI9a3QTjT3KYOCeUyc2wctnTocIsaROa5Ie3UtxejGckUiRZKr9pDXEAqR6heuKvFaabrElH3Nw4tfZccfidOOlG9vhbuhYYZFI&sig=AHIEtbQynycuJBrKv81WfY0plX-zK_PBhQ
- Positiivisesti maailmalle. Kasvuyrittäjyys ja Venäjä.
http://kauppakamari.fi/2012/03/09/positiivisesti-maailmalle-kasvuyrittajyys-ja-venaja/
- PK-yrityksen Venäjä-osaamisen selvitys
http://www.ek.fi/ek/fi/kalenteri/tapahtumat/liitteet/2009/Fintra_Eloranta_031109.pdf
Jospa tuohon eläköityneenä vientimiehenä jotain sanoisin.
Nuo luetellut valtion puolesta vientiä edistäneet ovat sitä perustavaa työtä tehneet. Nyt kansainvälistä kauppaa ohjaa nopealiikkeinen kysyntä ja tarjonta, poisluettuna suuret tai poliittisesti herkät hankkeet esim. ydinvoimalat.
Suomalaisten kulutustavaroiden vienti on kovaa hommaa ja onnistuu vain vähän esim. elintarvikkeita Pietariin tai Marimekkoja sinne sun tänne. Paremmin kilpailukykyä on investointitavaroilla, teknologialla, konsultoinnilla ja palveluilla. Meillä kun on rasitteena tämä syrjäinen asema, kalliimmat rahdit ja energiakustannukset.
Luulisin että useimmilla vientiin kykenevillä on melko selkeä kuva mahdollisuuksistaan ja taito tehdä kauppaa jos on edellytyksiä.
Saako kysyä vientimieheltä, miksi Afrikka on niin vaikea vientikohde, vaikka siellä on kaikesta pulaa?
Eikö se pitäisi purkaa ja katsoa, mitä sinne saisi vietyä ja miten?
Afrikka, siellä on aika niukalti rahaa ostaa mitään, maat ovat velkaisia ja velkapakkopaidassa, varallisuus on suurelta osalta pienellä eliitilla eri maissa. Lisäksi EU ja muutama muukin maa dumppaa sinne verovaroilla tuotettua halpamuonaa.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/saudi-arabia-torjui-kataisen-ja-stubbin
Matkailusta kai tulee maahan ulkomaan valuuttaa. Kun on kovin vaikeaa saada uusia teollisuuden aloja pikaisesti nousemaan, niin matkailua ulkomaalaisten palveluilla kannattaa kehitää. Mm. lentoliikenne sujuvaksi, samoin junaliikenne. Itä-länsi -suuntakin voisi tuoda jotain uutta, koska Venäläiset matkustaisivat Ruotsiin ja Norjaan. Nyt on valtavan luminen talvi, joten pohjososat ovat kyllä vaikeasti hyödynnettävissä junilla.
Japanilaiset ovat löytäneet Lapista viime vuosina revontulien katselun. Vastaavaa kannattaa kehittää. Mm. Torniojoki-laakso on elokuussa todella hienon näköinen ja maantiekin vetää kohtalaisesti.
Suomen kannattanee sitten valmistaa pieniä teknisiä tuotteita, jos Itämerikin on suuri ja kallis este. Mutta tietysti aina tehdään jotain uutta, eikä nyt voi sanoa, mitä tuleman pitää.