HILJAISUUDET

justwondering1 kirjoitti:

Moikka. Kuinka normaalia on, että lähes parhaan ystävän kanssa tulee sellaisia hetkiä että loppuu puheenaiheet kesken..? Välillä tulee sellasia kiusallisia hiljaisuuksia tai minusta ainaki ne tuntuvat vähän kiusallisilta ja yritän kuumeisestikin välillä miettiä jotain seuraavaa kysyttävää tai kommentoitavaa tai tekemistä. Luulen että ystäväkin kiusaantuu vähän ja usein tällaisena hetkenä hän ottaa puhelimensa esiin ja selailee sitä tai alkaa hyräilemään tai muuten ääntelemään eli haluaa täyttää hiljaisuuden jollain tai poistuu vessaan tms. Meillä on siis todella hauskaa kahdestaan keskenämme välillä ja puhumme monista asioista, melkein kaikesta oikeastaan voimme puhua, mutta on kiusallista kun tulee hetkiä kun kummallakaan ei ole toiselle mitään sanottavaa. sitten tulee kysyttyä vähän hätäisestikin jotain ja puheenaihe vaihtuu ja heittelehtii aiheesta toiseen kun yrittää keksiä taas jotain uutta..stressaan aika paljon nyt tästä koska pidän ystävästäni paljon, hän on minulle todella tärkeä joten haluan niin kovasti että hän viihtyy kanssani. Tiedän että keskustelu ei ole vain minun vastuullani eli että hiljaisina hetkinä ei myöskään hän keksi sanottavaa. mutta tulee sellainen olo että voi ei, ei hän halua lähteä kanssani enää tai kutsu minua mukaansa mihinkään..on kutsunut mutta ehkä kutsuisi enemmän vielä jos juttu luistaisi paremmin...Kuinka normaalia? tunnetteko muut koskaan hyvän ystävän seurassa hiljaisuuden tullen oloanne ahdistuneeksi/kiusaantuneeksi? Pitäisikö jutun KOKO AJAN luistaa saumattomasti? Kyllä meillä se luistaakin ja usein ja kikatetaan paljon mutta välillä näitä ja koska ne tuntuvat sen verran ikäviltä niin tuntuu että niitä on liikaa ja ettei näin kuuluisi olla...että olemme väärät ihmiset toisillemme jopa?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä