”Gehenna”: täydellisen tuhon vertauskuva

Juutalainen kommentaattori David Kimḥi (1160?–1235?) kertoo sanasta ”Gehinnom” joitakin historiallisia tietoja
kommentissaan psalmiin 27:13:

”Se on Jerusalemin lähistöllä oleva paikka, vastenmielinen paikka,
ja sinne heitettiin epäpuhtauksia ja ruumiita. Siellä oli myös jatkuva tuli epäpuhtauksien ja ruumiiden luiden polttamista varten. Tämän vuoksi jumalattomien tuomiota sanotaan vertauskuvallisesti Gehinnomiksi.”
(Sefer Tehillim, hepr., 1542.)

Hinnominlaaksosta tuli Jerusalemin jätteiden kaato- ja polttopaikka.
Kuolleiden eläinten raadot heitettiin sinne tuleen,
johon lisättiin tulikiveä eli rikkiä palamisen edistämiseksi.

Sinne heitettiin myös teloitettujen rikollisten ruumiit,
sillä heidän ei katsottu ansaitsevan kunniallista hautausta muistohautaan.

Jos ruumiit putosivat tuleen, ne paloivat poroksi,
mutta jos ne putosivat jollekin tuon syvän rotkon ulkonemalle,
niiden mätänevään lihaan tuli matoja,
jotka eivät kuolleet ennen kuin ne olivat syöneet lihan
ja jättäneet vain luurangon jäljelle.

Gehennaan ei heitetty eläviä eläimiä
eikä ihmisiä elävältä poltettavaksi tai kidutettavaksi.

Siksi tuo paikka ei voi mitenkään kuvata näkymätöntä aluetta,
jossa ihmissieluja kidutetaan ikuisesti kirjaimellisessa tulessa tai jossa kuolemattomat madot ovat ikuisesti niiden kimpussa.

Koska Gehennaan heitetyille kuolleille rikollisille ei suotu kunniallista hautausta muistohautaan, joka kuvasi ylösnousemustoivoa,
Jeesus ja hänen opetuslapsensa käyttivät sitä kuvaamaan ikuista tuhoa, hävittämistä Jumalan maailmankaikkeudesta eli ”toista kuolemaa”,
ikuista rangaistusta.

Sen vuoksi kuolleen ruumiin
heittämistä Gehennaan pidettiin pahimpana mahdollisena rangaistuksena.

Kielikuva ”tulisesta järvestä, joka palaa rikistä”,
perustuu kirjaimelliseen Gehennaan ja sen merkitykseen
(Il 19:20; 20:10, 14, 15; 21:8).
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1001060090?q=gehenna&p=par

Mitä Raamattu todella opettaa?
JULKAISUSTA/LIITTEET

Mitä ovat Šeol ja Haades?

”Šeolin” ja ”Haadeksen” merkitystä
valottaa myös Raamatun ylösnousemusopetus.

Tuo paikka yhdistetään Jumalan sanassa sellaiseen kuolemaan,
josta__ saadaan ylösnousemus__
(Job 14:13; Apostolien teot 2:31; Ilmestys 20:13).*

Siinä osoitetaan myös, että Šeolissa eli Haadeksessa
on Jehovan palvelijoiden lisäksi niitä, jotka eivät ole palvelleet häntä
(1. Mooseksen kirja 37:35; Psalmit 55:15).

Raamattu opettaakin,
että ”tulee olemaan ylösnousemus,
sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden” (Apostolien teot 24:15).

* Sitä vastoin kuolleet,
jotka eivät saa ylösnousemusta, ovat Raamatun mukaan ”Gehennassa” (Matteus 5:30; 10:28; 23:33).
Sekään ei ole kirjaimellinen paikka.
http://www.jw.org/fi/julkaisut/kirjat/raamattu-opettaa/Mitä-ovat-Šeol-ja-Haades/

Gehenna eli Hinnomin laakso
(hepreaksi ‏גהינום‎, ’Ge-hinnom’; kreik. Γέεννα, ’Geenna’)
on Jerusalemin eteläpuolella Länsirannalla oleva laakso,
jossa Juudan kuningasten Aahaan ja Manassen aikana
uhrattiin lapsia Moolokille ja

johon myöhemmin vietiin rikollisten ja itsestään kuolleiden eläinten ruumiit poltettaviksi.

Gehenna on sittemmin tullut merkitsemään tuomittujen kuolemantakaista rangaistuspaikkaa, helvettiä (esimerkiksi Matt. 5:22, Jaak. 3:6).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gehenna

..." - Kuolemantakaista rangaistuspaikkaa, helvettiä , ..-"
Sana Hel vett , on muinaisnorjaa, ja tarkoittaa lausetta -Helin paikka ; " - Helin huone , -
Hell oli Normannien , pohjanmiesten muinainen kuolemanjumalatar , maailmankäärmeen ja Fenris- suden tytär,
hän oli sama kuin Intian Hindujen Kali . -
Helin paikka , - tuli raamatunkäännöksiin Normannien vallatesa Englantia. Sieltä se tuli Englantilaisiin raamatunkäännöksiin ,
Helin paikka tarkoitti hautaa, ei mitään tietoista kidutuspaikkaa , vaikka intian hinduilta sekin on peräisin ,