katumuksen kuormaa kannat,

Varmaan sitten olet itsekin juonut katkeran kalkin, kun noin hyvin tiedät...

Mitkä muistot? Muistot siltä ajalta, kun ex kyttäsi ja kyräili ja kuvitteli minun tekevän vaikka mitä silloin, kun olin VAIN hiihtämässä tai salilla. No, sitä sai, mitä tilasi. Ja oikeastaan pitäisi kiittää, että oli niin hankala kuin oli. Silloin ymmärsin, että elämää on muuallakin kuin vain meidän kaksiossa.

Eipä kaduta yhtään, mä olen nyt onnellinen. Suon myös sulle sen, että jos mua kaipaamalla ja kuvittelemalla, että mä kaipaan sua pääset eteenpäin elämässäsi, niin siitä vaan. En mä takasin tule kuitenkaan.

Voi muru, en mä sua olis vaihtanut, jos sua rakastaisin. Sä et vaan ollut mun elämäni rakkaus.

Niin siinä yleensä käy. Takana pitkä sude ja sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta leimahtaa "rakkaus" sekottaa pään ja entinen tuntuu tylsältä onnen pilaajalta. Mutta aikansa tunne roihuaa ja maanpäällinen paratiisi viheröi kunnes alkaa ruoho lakastumaan ja syyhalla laskeutuu onnen puutarhaan.
Entinen turvallien on kaukana takanapäin ja nykyinenkin alkaa pahasti natisemaan. Moni istuu pian yskin onnensa raunioilla kerrostaloasunnossan tai istuu kuppilassa oluttuopin äärellä.

Surullinen jo nyt. Palaisin,jos antaisit. Elämäni suurin moka oli lähteä.

....olinko vain muru, siitä tuli taas suru...kerran kuulet sinäkin itkun tuon, on silloin sun sydämes vuoro ....se silloin särkyvä on...

Sydämen särkyminen tekee todella kipeää ja sitä toivoo, et myös pettäjä/jättäjä kokis saman tuskan....mutta jos ei rakastanut, ei siihen voi pakottaa.