Olen nyt ihan pihalla. Rakastan miestä jonka olen tuntenut yli 10vuotta, suhde on nyt kestänyt puolisen vuotta - ja valitettavasti alkoi kummallakin kun olimme vielä edellisissä suhteissa..
Intohimo ja rakkaus oli alkuun jotain aivan uskomatonta. Mutta sitten aloin epäilemään. Minusta se alkoi siitä että mies etääntyi. Hän on masentunut ja hänellä on pakkoliikkeitä ym.
Mutta epäilykseni että hän pettää ovat vaan pahentuneet. Tuntuu ettei ole töissä, silloin kun sanoo olevansa, tekstailee paljon, ei voi yhtäkkiä käyttää tiettyä julkista kulkuneuvoa minun kanssa yhdessä. Minusta outoja juttuja. Lisäksi tiedän hänen valehdelleen exälleen suht isosta asiasta.
Olen jo pari kertaa ollut niin epätoivoinen, että olen sanonut kuulleeni että hänellä on toinen ja katsonut miten reagoi. On kieltänyt kaiken ja sanonut että kaikki on päässäni. Ja ongelmien jälkeen suhteemme on jatkunut.
En pysty lopettamaankaan, koska rakastan ja luulen että en todellisuudessa usko näitä epäilyjä.
Olo on vaan kaiken takia niin epävarma, ikävä kierre jolla vain työnnän häntä pois.
Tiedän että minulla on ongelmia, käyn psykiatrilla, eikä lapsuuteni ollut mikään hyvä. Ei ole helppoa luottaa ihmisiin.
Mutta en silti ole ihan varma mihin uskoa.
Mies sanoo rakastavansa minua.
Mitä teen. Luotanko vai en??!
Intohimo ja rakkaus oli alkuun jotain aivan uskomatonta. Mutta sitten aloin epäilemään. Minusta se alkoi siitä että mies etääntyi. Hän on masentunut ja hänellä on pakkoliikkeitä ym.
Mutta epäilykseni että hän pettää ovat vaan pahentuneet. Tuntuu ettei ole töissä, silloin kun sanoo olevansa, tekstailee paljon, ei voi yhtäkkiä käyttää tiettyä julkista kulkuneuvoa minun kanssa yhdessä. Minusta outoja juttuja. Lisäksi tiedän hänen valehdelleen exälleen suht isosta asiasta.
Olen jo pari kertaa ollut niin epätoivoinen, että olen sanonut kuulleeni että hänellä on toinen ja katsonut miten reagoi. On kieltänyt kaiken ja sanonut että kaikki on päässäni. Ja ongelmien jälkeen suhteemme on jatkunut.
En pysty lopettamaankaan, koska rakastan ja luulen että en todellisuudessa usko näitä epäilyjä.
Olo on vaan kaiken takia niin epävarma, ikävä kierre jolla vain työnnän häntä pois.
Tiedän että minulla on ongelmia, käyn psykiatrilla, eikä lapsuuteni ollut mikään hyvä. Ei ole helppoa luottaa ihmisiin.
Mutta en silti ole ihan varma mihin uskoa.
Mies sanoo rakastavansa minua.
Mitä teen. Luotanko vai en??!
Vastaukset 5
Vanhimmat
teillä on molemmilla kaikki tunteet sekaisin kun ette ole edellistä eroa kunnolla kummatkaan käsitelleet "pois alta"
Olin itse onneton edellisessä suhteessa vuosia, ja viimeisen vuoden olin miettinyt eroa. Mies oli eronnut puoli vuotta sitten, palannut yhteen ja jälleen eronnut. Toki asiat olivat varmasti kummallakin vielä vähän kesken.
Kahden psyykeongelmaisen suhde ei taatusti ole helppo. Jos meinaatte jatkaa suhdetta, ottakaa huomioon, että ette ole aivan normipari tällä hetkellä. Tarvitsette aikaa parantua, uskoa parempaan huomiseen ja armoa toistenne heikkouksien kanssa. Keskity rakastamaan niin hyvin kuin pystyt. Et voi mitään sille, jos toinen pettää - tosin tuo ei liene suhteenne pahin uhka. Kyllä suurempi uhka nousee sisäisestä kivustanne, kummankin. Hyvää jatkoa, yhdessä ja/tai erikseen! !
Mutta olenko nyt ihan väärässä, kuvittelenko kaiken?? Kun tuntuu että "salailee" asioita/kertoo ne omaksi parhaakseen. Kuten esim. ei kertonut että tyttärensä lähti viikoksi matkoille. Aivan kuin ei olisi sitäkään halunnut kertoa, jotta ei olisi paljastunut, että hänellä olikin enemmän aikaa.
Työvuorojaan en tiedä etukäteen, joskus lupasi kk-listan, ei antanut sitä kuitenkaan.
Ei juuri koskaan nähdä päivällä kaupungilla, vaan aina illalla, leffassa, minun luona ym. Työvuoronsa toki ovat sellaiset - ja lapsi on. Mutta siltikin.
?
kun on tunteet sekaisin niin ei sitä jaksa sinulle enää diipadaapaa-rakastanrakastan-juttuja selittää kun tekisi mieli olla vain yksin ja käsitellä kaikki alta pois
ette ole vielä valmiita suhteeseen kummatkaan