Laastaria...

Minä tarvitsen laastarin. Tarvitsen kipeästi laastarin.
Sellaisen joka tietää miksi on minulle laastari, mitä odottaa ja mitä ei. Ja mitä minä tarvitsen.

Tiedän että useimmat teistä tuomitsee ja tulen saamaan vihaista palautetta, mutta kun menee rikki sisältä niin tarvitsee jotain mihin tarrata. Mistä ammentaa voimaa. Ja minulle se on laastari.

Olen siis 34v. 7-vuotiaan lapsen yksinhuoltaja. Ja olen juuri lopettanut suhteen mieheen joka on minun elämäni suurin rakkaus. Minä en pääse siitä yli. En ole mallin mitoissa, mutta en ole mikään kammotuskaan. Ja se miksi en hae muualta, niin en halua loukata ketään, siksi teen tämän avoimesti.
Erityistoiveena olisi että sinulla olisi osaamista myös alistamiseen (makuuhuoneessa) Niin että unohtaisin fyysisen kivun ja nautinnon sekamelskassa sydämeni.

Niin ettei minun tarvitse itkeä sydämen vuoksi. Vaan kyyneleet virtaisivat ihan muun asian takia.

Iältäsi saat olla 35 - 50v. kunhan olet itsestäsi huoltapitävä, etkä rakastu minuun.
Kohtelet minua muualla tasavertaisesti mutta päättäväisesti.
Et kiinny myöskään elämääni etkä ajatuksiini. Et ole kiinnostunut minusta kuin sen suhteen kuinka hyvin saat minut unohtamaan.

Pyydänkö liikaa?