Tää tunne on ihan hurja.
Oon jo jonkuaikaa tuntenut ystävyyttä enemmän kihlattuni kaveria kohtaan, en ole ilmaissut sitä mitenkään mutta viihdyn hänen seurassaan ja mielestäni hänkin minun ja ajattelen häntä tosi useasti. Toisaalta tämä on jännittävää mutta samalla surullista koska olen miettinyt että onko tämä jonkinasteista pettämistä?
Onko väärin ihastua toiseen? En kuitenkaan koskaan pettäisi kihlattuani, ei kävisi mielessäkään!
Oon jo jonkuaikaa tuntenut ystävyyttä enemmän kihlattuni kaveria kohtaan, en ole ilmaissut sitä mitenkään mutta viihdyn hänen seurassaan ja mielestäni hänkin minun ja ajattelen häntä tosi useasti. Toisaalta tämä on jännittävää mutta samalla surullista koska olen miettinyt että onko tämä jonkinasteista pettämistä?
Onko väärin ihastua toiseen? En kuitenkaan koskaan pettäisi kihlattuani, ei kävisi mielessäkään!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ihastumiselle ei mahda mitään. Tutki itseäsi, mitä oikeasti haluat? Yleensä ihastumiset menevät kuitenkin ohi jossain vaiheessa, kun vähän aikaa asiaa puntaroi.
Haaveilu, ja omat ajatukset eivät ole pettämistä, ja ihastuminen on inhimillistä. Ajatuksensa saa pitää ominaan, jos ei halua jakaa niitä kumppanin kanssa. Mutta jos haluaa, kumppanille kertominen, sanat punniten, katkaisee näppärästi seksuaalisen viritteen, jota ihastumiseen liittyy.
Teot ratkaisevat - älä ryhdy mihinkään tekoihin, tai flirttikeskusteluihin, niin omatuntosi säilyy puhtaana.
Tekoihin tai flirttikeskusteluihin en todellakaan lähtisi ja käyttäydynkin tätä ihastuksen kohdetta kohtaan niinku kaverin kuuluukin käyttäytyä. En haluaisi olla ihastunut mutta en voi tälle mitään, joskus olen jopa huomannut että tunne voisi olla molemmin puolinen mutta olkoot. Olen onnellinen kihlattuni kanssa enkä voisi antaa kenenkään tai minkään pilata tätä onnea.
Ehkä tämä ihastus menee ohi ajan kanssa :)
"Onko väärin ihastua toiseen?"
eihän sille mitään voi, mutta sille sä VOIT että mitä TEET sille ihastuksellesi. jos sä vietät aikaa tämän henkilön kanssa niin tottakai se ihastus syvenee. jos taas alat välttelemään tätä tyyppiä niin ne tunteet menevät kyllä ohi ja voit jatkaa rauhassa suhteessasi.
eli jos jos alat kovin viettämään aikaa tämän ihmisen kanssa on se jo periaatteessa pettämistä, koska sä tällöin tietoisella päätöksellä lähdet ajautumaan erilleen omasta kumppanistasi
en voi välttyä henkilön seuralta koska hän on kihlattuni hyvä ystävä ja myös minun.
tottakai voit. sehän on vain järjestelykysymys tai vaikka seurassa oletkin niin kannattaa sitä vähän viileämmin toiseen suhtautua
"Onko väärin ihastua toiseen?"
On, se on väärin. Ja se on myös pötypuhetta ettei sille voi mitään. Jos joku alkaa tuntua kiinnostavalta niin siinä vaiheessa asialle pitää pistää jarrua. SE on oikeasti ihan helppoa. Vain itsekkyys ja ahneus saada kaikkea kivaa pistää ihmisen ylittämään rajan.
"En kuitenkaan koskaan pettäisi kihlattuani, ei kävisi mielessäkään! "
Sellainen ihminen joka päästää tunteensä niin pitkälle kuin avaaja kertoo, ei pysty pidättelemään itseään myöhemminkään. "Yksi asia vain johti toiseen" on näiden ihmisten selitys.
Ihastuminen on täysin normaalia. Huolestuttavampaa mielestäni olisi jos ei koskaan ihastuisi. Ja voi kamala kuinka tylsää elämä olisi, jos ei välillä tuntisi perhosia vatsassa! Ei ajatteleminen ole pettämistä herranjestas! Jokaisella tietysti omat mielipiteensä asiaan, mutta älä hyvä nainen koe syyllisyyttä asiasta. En itse ainakaan haluaisi koskaan sulkea maailman kauneuksia itseltäni vaikka parisuhteessa olenkin pitkään ollut. Ikinä en ole pettänyt, mutta ihastuksia on useesti ollut ja näistä olen myös puhunut kumppanilleni. Siinä vaiheessa jos ihastuksesi kohde alkaa osoittamaan vastakaikua, tulee mielestäni ottaa välimatkaa. Ajatukset ja teot ovat ihan eriasia. Mielikuvitus on maailman paras asia mitä ihmisellä voi olla, älä hukkaa sitä!
Sinähän yleistät jo melkoisesti. Se jos ihastuu toiseen ei TODELLAKAAN tarkoita että olisi myös täysin valmis pettämään. Oon pahoillani jos olet ollut tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa mutta voin kertoa ettei kaikki ole sellaisia :) joten eiköhän osa sinun tekstistäsi ollut pötypuhetta..
ja tämä on nimimerkille kokemusta on .
"Siinä vaiheessa jos ihastuksesi kohde alkaa osoittamaan vastakaikua, tulee mielestäni ottaa välimatkaa. "
Sinunkaltaisesi varatut naiset ovat juuri pahimpia. Teette kaikkenne saadaksenne miehet kiinnostumaan itsestänne, koska olette epävarmoja ja haluatte huomiota ja ihailua heikkoa itsetuntoanne paikkaamaan.
Pelkäätte lähteä suhteesta joka ei teitä selvästikään tyydytä, mutta etsitte silti epätoivoisesti uuden miehen tuomaa vaihtelua tunne-elämäänne. Aikuistukaa.
"Ajatukset ja teot ovat ihan eriasia."
Eivät itse aisassa ole. Tekoja ei ole ilman ajatusta. Ajatus on aina tekojen taustalla ja ajatukset johtavat hyvin helposti tekoihin, jos ajatuksiaan ei osaa hallita. Ajatus on sellaisenaankin teko.
On myös väärin sanoa, että ihastuminen on täysin normaalia. Terveessä parisuhteessa elävä ihminen ei noin vain ihastu - riippuu tietysti siitä mitä ihastumisella tarkoitetaan. Totta kai toiset ihmiset tuntuvat miellyttävimmiltä ja toiset vähemmän, mutta jos joku ihminen alkaa hallita ajatuksia ja mielessä pyörii halu mennä pidemmälle, vaikkapa rakastella, niin ollaan jo pitkällä metsässä. Fantasioidenkin kanssa on syytä olla tarkkana.
Ihastuminen parisuhteen ulkopuolelle on aina jollain tasolla vahingollinen. Se vie tunteet pois siitä missä niiden pitäisi olla ja tietenkin se vaikuttaa tekoihin.
Nimimerkki "tyttötuollainen" ei taida tietää minkälainen hyvä parisuhde parhaimillaan on. Eikä tuolla asenteella saa koskaan tietääkään.
Avaajan tilanne on ehdottomasti epäterve.
"Se jos ihastuu toiseen ei TODELLAKAAN tarkoita että olisi myös täysin valmis pettämään."
Se jos ihastuu toiseen, TODELLAKIN erittäin usein johtaa siihen, että pettää, vaikka olisi kuinka kuvitellut ettei ole valmis pettämään. Näin se asia nyt vain on.
Jos ylipäätään antaa itselleen "luvan" ihastua, niin pala palalta sitä antaa itselleen ja tunteilleen yhä enemmän tilaa. Siihen ei sitten tarvita enää muuta kuin tilaisuus ja se siinä. Usko pois - näitä tarinoita on pilvin pimein. Opit vielä.
Sääliksi käy kihlattuasi. Toivottavasti hän huomaa ajoissa mikä sinä olet ja löytää kunnollisen puolison itselleen.
Nimimerkki "kokemusta on" kirjoittaa hyvin!
On aivan turha kuvitella että voi ottaa pienen palan kakusta eikä siinä käy kuinkaan. Ihastuminen on jo itsessään väärin, mutta jos vielä "hekumoi" ja pyörittelee asiaa päässään, ja miettii mitä voisi tehdä ja mitä ei, niin silloin olaan jo kaukana siitä mikä sopii terveeseen parisuhteeseen.
Tässä on asian ydin: "Pelkäätte lähteä suhteesta joka ei teitä selvästikään tyydytä, mutta etsitte silti epätoivoisesti uuden miehen tuomaa vaihtelua tunne-elämäänne. Aikuistukaa".
RYHTIÄ: Lopettakaa epätyydyttävä suhde (tai ryhtykää yhdessä kumppanin kanssa korjaamaan epätyydyttävä tilanne)!!
RYHTIÄ!!!