Naisten ihmisyys -manifesti

Ei ole minulle ongelma. Olen nainen. Suurin osa ihmisistä ei kiinnosta minua "ihmisinä".

Jaha, pojilla alkaa olla taas perjantai-illan itkut käsillä.

Yhdyn aloittajaan.

Olen nainen, ja mies on minulle lähtökohtaisesti gulli.
Liian usein surkea sellainen.

Ystävyyteen vaaditaan keskinäistä kunnioitusta ja kiinnostusta.

Ihmisen monimuotoisen anatomian huomioonottaen yksilö voinee olla jollekin vaikka mahanportti tai sappirakko. Onko tuntematon, satunnainen ihminen sitäkään? Missä vaiheessa minun elin x muuttuu olemassa olevaksi jonkun toisen elämässä? Jos ap:n gulliveri seisoo, eikä kukaan näe sitä, onko seisokkia tapahtunut?

Ei naisella ole miehelle oikeasti muuta annettavaa kuin se limareikä. Naisten luonne ja mielipiteet ja "ajatukset" ovat hirveää sontaa ja yläpään reiästä ei yleensä tule ulos mitään järkevää, vaan enimmäkseen sitä niitten tunnehuuhaata. Parempi kun pitävät turvan kiinni ja haarat auki.

Sinulla mahtaa olla suvun kesken tosi hankalaa, kun vastaan tulee mummujen ja tätien sukupuolielimiä ja sinun pitäisi osata vastailla niille kiltisti. Ja kaupassa, kun joudut näkemään vaihtorahakillinkisi sukupuolielimen käsissä. Ja lääkärillä mahtaakin sitten olla tosi kimurantti tilanne, hammaslääkäristä puhumattakaan. "Ja nyt suu oikein isoksi auki!" sanoi kuusikymppinen hammaslääketieteentohtorisukupuolielin Juliolle. :)

Pystyihitköhän sinä kaivamaan ne aivosi pippelistä sinne pääkoppaan? Vähemmän seksipohjaisesta asennoitumisesta on hyötyä sitten, kun pippeli ei enää oikein toimi ja puolison ja muiden ihmisten kanssa pitää osata tulla toimeen pelkästään puhumalla. Jos et osaa, sinulla on katkerat päivät käsillä.

Sinähän sitä p*llua ilmeisesti joudut jahtaamaan, joten todistustaakka on sinulla. Eli katotaan sitten uudestaan kun olet ansainnut ihmisyytesi minun silmissäni. Eiku, ei katotakaan. Hyvää elämää valitsemallasi tiellä.

Ei minun tarvitse sinulle todistella mitään, kun en ole niin teistä ikänaisista kiinnostunut.