Ei yhdessä, Ei erikseen

Asun tällähetkellä Kanadassa heinäkuussa opiskelut vetävät minut takaisin Suomeen pariksi vuodeksi. Eikä olisi ongelmaa ellen olisi rakastunut kanukkiin. Ollaan seurusteltu vain 3-4kk joo tiedän on lyhyt aika. Pelkään etten koskaan löydä tälläistä miestä. Ja pelkään että joku muu huomaa hänet ollessani poissa.

Emme oli myöskään suoranaisesti keskustelleet tulevaisuudesta. Tahtoisin itse muuttaa takaisin Kanadaan kun on opiskelut hoidettu(ja epäröin palaamistani jatkuvasti), lisäksi itseäni mietityttää kannataako suhdetta ottaa rasitteeksi niiksi vuosiksi kun joudun menemään takasin alkukotiin. Itse olisn siihen valmis mutta saan kovin ristiriitaisia vihjailuita kumppaniltani. Hän kylla jaksaa puhua ajasta jolloin tulen takaisin mutta kerran vihjaisi ettei usko meidän pysyvän suhteessa. Kerran hän epäsuorasti vihjaisi jopa avioitumisesta sitten aikanaan.

Mies on vaan juuri sellainen unelmieni prinssi omine hyvine ja huonoine puolineen. Riitely sujuu rauhallisena mielipiteiden vaihtona ja sitten jos vähän kiihtyy keskustelu hän usein toimii rauhoittelijana (itse olen välillä aika idjootti mainen räyhääjä) Hän muistaa aina kehua ulkonäköäni ja muistuttaa usein niistä luonteenpiirteistä joita hän minussa rakastaa. Kyllä jotkut teistä tieetää miltä tuntuu kun on rakastunut.

En vielä tiedä minne tämä johtaa. en uskalla kurkistella tulevaisuutta. Ehkä tämä toimii, jos ei, en tiedä mitä teen. Nyt päivä kerrallaan nautin hänen läsnäolostaan.