nirsot puolisot

Rupea tekemään ruokaa vain itsellesi. Siinähän säästyy rahaa ja vaivaa. Säästyt myös monelta erimielisyydeltä ja mielipahalta.
Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että mies alkaa tehdä teillä kaikki ruoat.
Kuka teillä muuten maksaa ruokalaskun?

Meillä ei moisia nirsosteluja ole puolin eikä toisin. Vaimoni on kauko aasiasta ja olen tehnyt monasti aasialaista safkaa ja hän suomalaistyylistä. Hyvin on maistunut.

Ei oo kyllä nirso. Ainoastaan joistain ruuista tai aineksiata ei pidä ihan samaan tapaan kun en minäkään kaikesta tykkää. Syö kyllä hyvällä ruokahalulla kaikkea mitä laitan ja pyrin tekemään ruokia mistä kummatkin tykkäämme. Vaikka kämmäisinkin ruuan teossa niin että itsestäki maistuu pahalta esimerkkinä jauhelihakastike jota tein ekaa kertaa valmis kastikkeesta. No mielestäni ku maistoin sitä sit nii oli oudo makeeta. Ajattelin laittaa suolaa että se muka kompensoi sitä makeutta haha. Lisäilin pikkuhiljaa ja maistelin välissä. Tais siinä omat makuaistit jo turtua ja kun ruvettii syömää huomasin et olin aika järkyn suolasta. Söin vähä ja jätin loput lautaselle ku oli kerta kaikkiaa pahaa. Sanoin miehelle että hei ei sun oo sitä pakko syödä väkiste. Et sehä on iha kauhee makusta. Mies siihe vaa eiku tää on iha hyvää ja söi lautase tyhjäks ja tais seuraavanaki päivänä sitä syyä vaikka itte en siihe koskenu enää. Tiesin kyl että iha mieliks se sitä syö ettei tulis mulle paha mieli :D no heitin sit sen mäkee sen jälkee ja mieheltä jälkee päin kuulinki kyl et söi sen takia ettei mulle tulis paha mieli ku olin vaivaa sen tekoo kuitenki vähä nähny. Sanoin et ei sun oo pakko syyä jos joku nyt oikeesti on pahaa tai pilalle menny mut lämmittihä se kyl mieltä ja hymyilytti :D että näin meillä.

Eihän tarvitse tykätä ruoasta mutta antaa toiselle mahdollisuuden syödä sellaista mitä itse haluaa.

Meillä vaimo kokkaa usein sellaista ruokaa mitä itse en syö ihan jokainen päivä.
Ei se ole vaimon vika jos en aina halua syödä kaikkea sitä mitä hän loihtii, voihan se olla minun vikaani suomalaisine makunystyröineni. Hän pitää tulisesta ruoasta, hotimpaa mitä meksikolaiset ruoat. Itse syön joskus mutta en suinkaan jokainen päivä.
Suomalainen ruokakulttuuri on ollut aika yksikertaista, suolaa ja pippuria. Maidosta loihdittuja ruokia, talvisin todella yksinkertaisia ruokia ilman erikoisia maustepläjäyksiä.

Makuasioista ei voi kiistellä. Olen iloinen jos vaimo löytää Suomesta sellaisia ruokatarvikkeita joita hän tarvitsee tyydyttääkseen omat makunystyränsä. Aina ei ole helppoa löytää sellaisia tuoreita vihanneksia, mereneläviä, mausteita yms. joita joissain maissa syödään. Riisikin tulee aasiasta, ei kaikki riisit kelpaa jos on tottunut tietynlaiseen riisiin lapsesta saakka.

Syön itse silloin tällöin yksikertaista simppeliä suomalaista ruokaa, vaimo ei syö mielellään koska sanoo sitä mauttomaksi. Ei se haittaa, syököön mitä itse haluaa tässä vapaassa maailmassa.

Keittiöstä kuuluu nyt rapujen saksien hajoiamisesta tuleva ääni, eli merenelävää...en suuresti tykkää mutta jotkut tykkää. Jos en syö niin en syö jos syön niin syön. Ei ruoka mieltymyksistä tule nostaa liian suurta numeroa, aikuiset ihmiset löytävät kyllä ruokansa jos toisen tekemä ei kelpaa.

Karjalanpaisti on hyvää ruokaa joka kelpaa, pitkään haudutettu liha kun on mureaa...

On joitakin ruokia ja ruoka-aineita, joista mies ei tykkää, mutta sitä ei kai nirsoudeksi lasketa? Ylipäätään mies suhtautuu ruokaan niin, että ruoka ei ole koskaan pahaa. Vaikka se ei olisi justiinsa omaan suuhun sopivaa, se on silti ruokaa.

Jos on tottunut siihen, miltä jonkin ruoan kuuluu maistua, siitä ei halua luopua. Ruoka on muutakin kuin ravintoa. Muistan, kun mieheni kerran yritti saada eräästä ruokalajista juuri sellaista kuin hänen äitinsä oli tehnyt. Kokeiluja oli useita, mun mielestäni kaikki aivan taivaallisia, mutta mieheni oli tyytyväinen about kuudennella yrittämällä.

Nirsoudesta tulee ongelma silloin, jos sen kautta hankaloitetaan muiden elämää. Jos ei itse tee ruokaa, turha nipottaa. Meillä tehdään niin suomalaista kuin vietnamilaista ruokaa, osin sekoitetaan vaikutteita ja tuunaillaan. Joskus teemme lapsille jotain, josta mies ei niin välitä, ja teemme sitten meille erikseen jotain, joka ei ole niin lasten mieleen. Tietyt vietnamilaiset ruoat teen paremmin kuin mieheni, osittain siksi, että olen tarkempi enkä tee niin paljon kompromisseja.

Mutta sitten on ihan puhtaasti erilaisia mieltymyksiä: esimerkiksi mä tykkään kuivasta riisistä, mies kosteasta; mä tykkään makeasta lihasta, mies suolaisesta. Meillä on vain muutamia ruokia/aineksia, joita emme kerta kaikkiaan pysty syömään. Niitä voi toinen valmistaa itselleen, jos haluaa.

Ei vaimo nirso ole, mutta haluaa syödä terveellisesti, minkä minä hänelle ilolla suon. Ei hänkään puutu minun syömisiini. Minä sen sijaan myönnän auliisti omaavani rajoittuneen maun.Toki olisi hienoa, jos kaikki ruoka maistuisi, mutta kun ei niin ei sitten.

Meidan taloudessa on kanssa yksi rapuateria josta en niin kauheasti valita. En tieda mita ne ravut ovat mutta melko isoja ja lattanoita. Vaimo heittaa ne elavana kuivaan kattilaan mika minulla nostaa vahan kulmakarvoja. Ne ei maistu juuri miltaan ja kropassa on jotain luukennoa jota saa narskutella. Toinen bottom ten -resepti on keitetyt naudan nivelet joissa on hiukan lihaa luitten seassa. Taysin mautonta mutta esim. vaimon siskon herkkua ja sita syotiin usein kun han oli kylassa. Muuten ei ole valittamista, ruoka on hyvaa ja resepteja on vaikka minkalaisia. Terveellisiakin ne taitaa olla.

Minun puolisoni on hyvin nirso riisin suhteen. Hän ei koskaan tilaa riisiä ravintolassa koska se on kuulemma aina liian kuivaa. Kotonakin kelpaa ainoastaan risellan puuroriisi. Riisiä meillä syödään 6 päivänä viikossa.

Suomalaisissa perinneruoissa käytetään jostain syystä hyvin paljon riisiä. Riisiä löytyy karjanlanpiirakoista lihapiirakoihin ja jouluna riisipuurosta porkkanalaatikkoon. Vaimoltani kesti kauan tottua siihen, että riisiä sekoitetaan meilläpäin ruoan sekaan. Minä olen kuitenkin vuosien varrella tomerana keskivartalon kehittäjänä kuskannut semmoisen vuoren eineksiä jääkaappiin, että vaimoni ei enää nyrpistä nokkaansa a-luokan lihapiirakalle vaikka siinä olisi kuinka riisiä täytteenä :)