Urpilainen: päivähoitomaksut tuntiperusteiseksi

Lasten päivähoitomaksut tuntiperusteiseksi sanoo Urpilainen, jotta vanhemmat voivat ottaa vastaan osa-aikatyötä ja olla esimerkiksi osa-aikaisella hoitorahalla.Työntekoa lisää ja vaihtoehtoja lastenhoitoon, kannatettavaa!

Kunnallinen lasten päivähoitopaikka on joka tapauksessa järjestettävä näin määrää lakikirja kuntia. Mutta, mutta, ne kustannukset kunnille. Suomessa on pieniä kuntia paljon, liian paljon, joissa kaikki veroraha menee sosiaali- ja terveyspuolelle.

Jos lapsi on lyhyttä päivää, pitkää päivää ja poissa miten sattuu niin, onko niin että kunnilla on oikeus myös siihen, että pieni palkkaiset lastenhoitajat, avustajat ja perhepäivähoitajat olisivat osa-aikaisia jatkossa syy-seuraus -periaatteella?

Entäpä johdon viranhaltijapäätökset? Nykyisin monissa kunnissa on aatamin aikaiset välineet asioiden hoitoon. On sähköiset järjestelmät, joihon perustetaan asiakkaille uudet tiedot, päivitetään uudelleen hoitosopimusmuutokset, mikäli niitä muutetaan (hoitopäivät: alle 10 päivää, 10-15 päivää, täysikuukausi), vanhempien tulomuutokset, lapsi poissa pitempiä aikoja jne.) Näitä päätöspapereita sitten vielä lähetellään vanhemmille, kopioidaan kuntien arkistoon paperiversiona viranhaltijan allekirjoituksin. Tietojärjestelmiä ja päätöksentekoa on kevennettävä ja parannettava, jotta aika ei mene päivähoidon hallinnolla näpertämiseen.

Moni varhaiskasvatuksen viranhaltija/esimies kunnissa pyörittää pääsääntöisesti yksin näitä hallinnon kuvioita, ja tämän lisäksi pitää vastailla vanhemmille, esimiehenä työntekijöille: puheluita, tekstareita, meilejä, luottamusmiespalavereita, lautakuntakokouksia (lue kuntapoliitikot). Virheitä ei voi tulla, kun määritetään hoitomaksuja. Yksi hutiloiva sihteeri voi tulla kalliiksi, kun päätöksiä pyöritellään. Suomessa rakastetaan byrokratiaa, säädetään, ohjataan, valmistellaan, mutta yksinkertaisesti liian vähän tehdään sitä käytännön työtä.

Toivoa sopii, että asiat muuttuisivat lasten päivähoidon hallinnon osalta täysin sähköisiksi, mutta se lienee toiveajattelua, koska paperista emme niin vain pääse eroon, päätökset ja laskut kuukausittain vanhemmille ja muille tahoille allekirjoituksin.

Todellisuudessa kunnallinen ja miksei yksityinenkin päivähoidon nettokustannukset ovat varsin suuret (käyttökustannukset - käyttötuotot). Päivähoitopaikan nettohinnaksi muodostuu Suomessa, silti 4000-10000 euroa/kunta (1-6 -vuotiaat lapset). Itse asiassa vanhemmat maksavat nuorimmasta lapsesta tällä hetkellä korkeintaan n. 250 euroa, kulut kunnille tuhansissa.

Nykyään investoidaan miljoonia päiväkoteihin ja tuntiperusteisuuden myötä käyttöasteet ja henkilöstön mitoitus lapsilukuun muuttuu mahdottomaksi arvioida. Kuinka kapasiteetti saadaan täysin hyödynnettyä, investoinnit, henkilöstö jne.Laki nimittäin määrää, että lastentarhanopettajia ja hoitajia pitää olla tietty määrä lasta kohden ja totta kai, jos varhaiskasvatuksen käyttömenoista suurin osa menee palkkakuluihin suhdeluvut pitää olla 100 %.

Mites sitten nämä kotona hoitavat perhepäivähoitajat, hoito on periaatteessa halpaa, koska kunnan ei tarvitse rakentaa, ylläpitää ja tehdä poistoja tiloista. Sinne voi kunnat lain mukaan sijoittaa maksimissaan neljä 1-5 vuotiasta sekä puolipäiväisen esikoululaisen, joka käy esikoulua esimerkiksi päiväkodissa tai peruskoulun yhteydessä. Palkkaa maksetaan hoitajalle täysimääräisesti, mutta välttämättä siellä ei ole paikalla koko ajan neljää lasta vaan jatkossa tuntiperusteisesti silloin tällöin. Hoitajat eivät saa kyyditä lapsia autolla ja jos on vajaa ryhmät homma käy vajaalla.
Ei kai noin pieni palkkaista työtä kukaan suostu tekemään jos palkanmaksu perustuu lottoarvontaan sen mukaan saako paljon tunteja, ja mitkä lapset pomo sijoittaa henkilölle.

Tuntiperusteisuus on hyvä, mutta kyllä kuntien täytyy tietää paljonko hoitoa käytetään. Miten paljon tarvitaan henkilöstöä eli kalleinta resurssia kunnille, kuinka paljon tiloihin pitää investoida jne.

ps. Kyllä on vielä Urpilaisella vielä paljon mietittävää.