Mistä näitä rassukoita oikein tulee. Ne herää aamulla vaimonsa vierestä, syövät vaimonsa tekamää aamupalaa, lähtevät töihin vaimonsa ostamissa kalsareissa ja silittämässä paidassa. Illalla namä rassukat menevät rakastajansa luo ja kertovat kuinka vaimo ei välitä tai rakasta enää. Tätä jatkuu vuoden tai pari. Rakastaja kyllästyy tai rassukka haluaa uuden, jolle voi taas surkutella "kovaa" elämäänsä.Vaimo korjaa kotona rassukan haalareita ja rassukka valittaa että vaimo ei kerkiä koskaan mihinkään, se on vaan aina kotona.
rassukat
missä miehet
7304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mistä näitä rassukoita, jotka kovaa elämää surkuttelee tulee ja vielä, kun vaimokin on niin huono?
Itse nämä rassukat valitsivat pikkuvaimonsa ja kouluttivat hänet tavoille parisuhteessaan, itse torjuivat pikkuvaimonsa halailu- ja pussailuyritykset. Ei pussattu, mutta ei puhuttukaan. Itse nämä rassukat painoivat pitkää päivää ja pikkuvaimo odotti ja odotti jotain yhteistä tekemistä, mutta aina työ vei kaikki mehut tai sitten ei ollut aikaa. Pikkuvaimot ajattelivat, että näin kai se kuuluu ollakin, ei enää viettelyä, kukkapuskia, ostosmatkoja, hotelliyöpymisiä, tehkööt työtään, me keskitymme lapsiin ja kotiin, joista ammensivat sen mitä rassukoiltaan vaille jäivät.
Välillä pikkuvaimot yrittivät keksiä edes jotakin yhteistä matkaa, mutta turhaa rahantuhlausta se kuului olevan. Ostosmatka naapurikaupunkiin edes, mutta ei rassukat jaksaneet edes sitä, ei sitä jaksa kaupoissa kierrellä. Rassukat kertoivat, että rumat ne vaatteilla koreilee, siihen pikkuvaimot ajattelivat, että olemme niin kauniit, ettei tarvitse koreilla. Ja kun rahan kulutus piti saada kuriin, oppivat pikkuvaimot venyttämään senttejään, paikkasivat rassukoiden kalsareita, paitoja.
Kun rassukat tulivat reissuiltaan salaisilta kotiin, saivat pikkuvaimot kuunnella sättimistä ulkomuodostaan, vaatteistaan ja jopa rassukoiden omat perilliset hyppivät silmille ja huusivat. Rassukat arvostelivat kaikkea pikkuvaimoissaan. Pikkuvaimojen olisikin nyt pitänyt hoitaa ihoansa, värjätä hiuksiansa ja ostella vaatteita. Pikkuvaimot ajattelivat, että näytetäämpä rassukoille mihin pystymme.
Pikkuvaimot unohtivat kotiaskareet ja keskittyivät itseensä, mitä lapsista, kun rassukoiden mielestä piti nyt puunata itseään.. Mitä ihmettä, nyt rassukatkin säikähtivät, kun pikkuvaimojen perään katselivat jo nuoremmat uroot. Rassukat luikkivat salaisista paikoistaan kotiin vartioon ja sen pituinen se.
Tarina ei kerro saivatko rassukat jäädä kotisohville makoilemaan vai tuliko lähtö sieltäkin......
Sitten voi olla jopa niinkin että kun tarpeeksi monta vuotta arvostellaan ja ei välitetä kuin omasta edusta. Niin hupsista keikkaa. Vaimo ottaakin kunnon rakastajan!! Ihaaanan Sonnin ja saa kaikkea mitä se valittava omahyväinen ukko ei halua antaa! Oi oi jos ukkokulta tietäisi, taitaisi sattua aika kovaa... Ja vielä oma tuttu!
Ei ole tosiaan tarvinnut torjua vaimon halailuyritysiä, koska niitä ei ole ollut. Jos itse olen yrittänyt halata, siihen ei vastata. Vaan pidetään kädet alhaalla. Ainoa rakkauden tunnustus jonka olen saanut kuulla, niin miäki sinuu.
Ei se ole meillä mies, joka ei halua yhdessä lähteä mihinkään. Se on se vaimo, joka ei halua yhteistä aikaa viettää. Ne harvat kerrat kun lomaa yhdessä on vietetty on menty vaimon toiveiden mukaan. Museoita tms kierrellen. Toisinsanoen lomatkin on tehty suorittamista varten, ei suinkaan yhteiselle ajalle, romantiikasta puhumattakaan.
Niin ja ne kotityöt. On totta että pyykit on hoidettu, ihan kiitettävästi, ja lapsetkin ihan parasta aa-ryhmää. Heidän vauvoina ollessaan, niihin ei juuri saanut muut koskea, joitakuita öitä lukuunottamatta. Koska vaimon piti näyttää että hän kyllä lapsensa hoitaa. Pienen hetken ennen lasten kouluikää sain olla ihan isä, ja perheenjäsen, kun sattumoisin olin matkatöissä. Voi olla että vika on minussa, kun en osaa arvostaa ylitsevuotavaa suorittamista, ja ahkerointia, joka puoliskollani on taas verissä. Mielestäni thteiseloon kuuluisi myös se yhteinen kaksinkeskeinen aika. Enkä nyt tarkoita sitä kerrankuussa olevaa puolituntista, joka tottakai hoidetaan suorituksenomaisesti.
On totta että olen altis kaikelle sellaiselle, jossa myös minut huomioidaan edes lähelle tasaveroisena ihmisenä. Jos jonkun mielestä olen ressukka, se on sitten hänen mielipiteensä.
Nyt joku voi ihmetellä miksi sitten otin moisen vaimon. Siksi että seurusteluaikamme joka kesti yli 4vuotta, oli aivan toisenlainen. puolivuotta häistä, kaikki muuttui.
Se on väärin myös kun petetyt eivät myönnä omia virheitään ja kylmyyttä suhteessaan. Kovasti päivitellään kun toinen löysi toisen tms. Petturi on myös se joka laiminlyö suhdetta/puolisoa tietoisesti ja jatkuvasti. Toiveista ja keskusteluista huolimatta.
Eläkäämme niin että "Jos paremman löydät, ei voi kuin onnitella!"
Ei se vaihtamalla yleensä parane jos ei oma asenne muutu. Parisuhteen eteen pitää panostaa kummankin osapuolen. Kyllä sitä yleensä vuorotellen yritetään, mutta kun pitäisi yrittää yhtä aikaa. Kun toinen yrittää lähentyä, pitäisi toisen silloin tulla puolitiehen vastaan. Usein valitaan se helpoin tie ja haetaan uusia suhteita. Ei se kestä jos ei taaskaan olla valmiita yrittämään kuin sen ensimmäisen onnen huuman ajan.Ei kestetä sitä arkea. Nämä rassukkamiehet vaan valitettavasti toimivat juuri tällä tavalla.
Valitettavasti se on vain niin että romantiikka ei elätä. Ei ole romantiikasta tuomaan elämään helpotusta muussa kuin siinä että kokee olevansa rakastettu. Tärkeää sekin mutta muttta jos tuntee muutenkin olevansa rakastettu ilman sitä miestä. Mitä miehellä tekee jos hän kaipailee vaan sitä romantiikkaa mutta ei huomaa vaimoa arjen keskellä kaikessa puurtamisessa. Miehellä on usein tietty tarkoitus mihin romantiikka johtaa ja siihen se jää. Arki on elämän realismia ja arjessa täällä on elettävä jos mielii leipää syödä ja elää. Romantiikka on vain sen pieni lisämauste. Ei elämää voi liikaa romantisoida.
"Se on väärin myös kun petetyt eivät myönnä omia virheitään ja kylmyyttä suhteessaan. Kovasti päivitellään kun toinen löysi toisen tms. Petturi on myös se joka laiminlyö suhdetta/puolisoa tietoisesti ja jatkuvasti. Toiveista ja keskusteluista huolimatta"
Näin petettynä myönnän ennen mieheni suhdetta OSUUTENI huonosti menneeseen liittoomme.Siihen tarvitaan kuitenkin aina kaksi! En silti suostu ottamaan vastuuta pettämisestä. En ikinä tekisi toiselle niin, huonoista hetkistä selvitään, kuvittelin. Luotin ja arvostin. suhteen alkaessa ja jatkuessa aloin käyttäytymaan kuten mieheni, aliarvostavasti ja rumasti. Näin jälkikäteen kun sain tietää syyn hänen käytökselleen, OMA KÄYTÖKSENI OLI TÄYSIN OIKEIN. Ei sellainen petturi ansaitse parempaa...