Miten päästä yli tunteiden totaalisesta yliajosta?

Olen aina ollut kovin vahvatunteinen. Kun rakastun, se on menoa, eikä kukaan muu ikinä voisi olla parempi tai ihanampi kuin se henkilö, johon rakastun. Ja tottakai sitten minua sattuu. Jälleen kerran avasin sydämeni, tunsin kovasti ja toinen toteaa, etteivät tunteensa ole yhtä vahvat. Jätti hyvästit. Mikään ei ole kamalampaa kuin tulla jätetyksi sanoin: "rakastan sinua, mutta ansaitset jonkun, joka pystyy tuntemaan yhtä vahvasti." Entä jos sellaista toista ihmistä ei yksinkertaisesti ole? Ymmärrän sen, ettei kaikki tunne ylipäätään yhtä vahvasti. En itse silti tahdo olla hiljaa, koska toinen ei ymmärrä samaa. Nyt tuntuu, että avauduin viimeisen kerran. Enää en tahdo. Miten enää koskaan kyetä avaamaan itseään, jos lopputulema on sama?
4315
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Olen päättänyt etten enää retkahda. Se on kiinni mielenhallinnasta ja kokemuksen kautta opittu. Miksi antaisin taas sydämeni särkyä?
Se on karmea tunne ja kestää kuukausia taas kerätä itsensä kokoon.
En halua sitä enää.

Minä tutustun miehiin ystävyyspohjalta ja teen heti selväksi etten muuta haluakaan.
Alkaa vähitellen olla miespuolisia ystäviä ihan mukavasti ja heidän kanssaan voi tehdä mitä kavereiden kanssa yleensä tehdään. Kyllä minä tiedän, että haluaisivat enemmän, mutta ei onnistu. Jos eivät siihen pysty, niin se on sitten moro.

Kokeile, ei ole parisuhdeongelmia eikä sydänsuruja:-)

Äänestä

kannattaa sitä järkeäänkin käyttää jos sokea tunteiden seuraaminen saa sinut vain kävelemään seinää päin

Äänestä

täällä myös yksi särkynyt sydän. Ja pahinta tiedän että ajoin toisen pois omalla käytökselläni. Ja nyt sattuu.. tiedän et näin parempi.. mut olen aivan rikki. Tunteet ja järki ei kohtaa...

Äänestä

Samaa mietin minäkin. Uskaltaako enää koskaan rakastua? Rakastun itsekin hyvin voimakkaasti ja sitten jos tulee ero niin tuntuu ettei henki kulje ja masentaa ja itkee päivästä toiseen. Päivät vain kulkevat ohitse eikä niistä nauti kuten ennen.

Alan menettää uskoni sellaisiin naisiin jotka voisivat rakastua minuun pysyvästi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mymmely kirjoitti:

Olen aina ollut kovin vahvatunteinen. Kun rakastun, se on menoa, eikä kukaan muu ikinä voisi olla parempi tai ihanampi kuin se henkilö, johon rakastun. Ja tottakai sitten minua sattuu. Jälleen kerran avasin sydämeni, tunsin kovasti ja toinen toteaa, etteivät tunteensa ole yhtä vahvat. Jätti hyvästit. Mikään ei ole kamalampaa kuin tulla jätetyksi sanoin: "rakastan sinua, mutta ansaitset jonkun, joka pystyy tuntemaan yhtä vahvasti." Entä jos sellaista toista ihmistä ei yksinkertaisesti ole? Ymmärrän sen, ettei kaikki tunne ylipäätään yhtä vahvasti. En itse silti tahdo olla hiljaa, koska toinen ei ymmärrä samaa. Nyt tuntuu, että avauduin viimeisen kerran. Enää en tahdo. Miten enää koskaan kyetä avaamaan itseään, jos lopputulema on sama?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu