Että on saanut lopulta pääni niin sekaisin, etten enää tiedä olenko itse hullu, vai hän todellakin niin kylmäverinen vedättäjä, etten sellaisia tiennyt olevan olemassakaan. Yksi johtotähti liitossamme hänelle on ollut motto: raha tulee kaikessa ensimmäisenä. Liitostamme on tullut minulle toteutumattomien unelmien kangastus (nämä on yhdessä puhuttu, mutta kun pitäisi toteuttaa, hän alkaa näytellä tietämätöntä). Minä olen ollut alusta asti koko sydämelläni mukana, mutta koska raha on hänelle ykkönen, niin yhteisen elämän rakentamisessa hän ei esim halua sijoittaa rahojaan yht elämän eteen, koska rahallinen pääoma ei mene fifty fifty. Minulla on muuta pääomaa, se kelpaa hänen kulissikseen (aviossa oppineen kanssa), mutta muutoin en ole hänelle investoinnin arvoinen.
Taistelin pitkään rakkauden puolesta, kunnes heräsin tajuamaan, että minä pidän itseäni arvossa, vaikka hän ei sitä tee. Vaihtoehtoja ei enää ole, tein kaikkeni. Yhteistä suuntaa ei ole, kun toistamiseen huomaa olevansa yksin, kun toisella on jo elämänsä valmiina. Siinä pitäisi paikkansa kynnysmattona hyväksyä.
Taistelin pitkään rakkauden puolesta, kunnes heräsin tajuamaan, että minä pidän itseäni arvossa, vaikka hän ei sitä tee. Vaihtoehtoja ei enää ole, tein kaikkeni. Yhteistä suuntaa ei ole, kun toistamiseen huomaa olevansa yksin, kun toisella on jo elämänsä valmiina. Siinä pitäisi paikkansa kynnysmattona hyväksyä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miehellesi kulissiliitto.
Ei hyvältä näytä.
Onko aina ollut noin vai onko asiat muuttuneet matkan varrella.?
Jaksamisia sinulle.
Yx toinen, kiitos vastauksestasi. Niinhän se on, että samankaltaisessa tilanteessa elävä / elänyt tunnistaa kuvaukset, ja ehkä kolahtaa. Aivan tutustumisemme alusta asti tapahtui asioita, jotka tunnistin, hälytyskellojen olisi pitänyt soida, soivatkin, mutta halusin uskoa hyvään, ja mitä hän vakuutteli, ilmeisen tosissaan. Ajan kuluessa on se etu, että tilanteet toistuvat, ja sitä alkaa tunnistamaan nämä toistuvat valheet. Toinen on joka kerta yhtä vakuuttava, mutta onneksi aika tekee tehtävänsä. Lopulta kuitenkin on pakko vain riuhtaista itsensä irti. Ei voi jäädä odottelemaan toisen muuttumista, että yhteisymmärrys löytyisi myös tekojen tasolla. Kun aikansa odottelee, vuodet kuluvat, on pakko valita elämä.
Alkuaikojen tapahtumat näyttäytyvät uudessa valossa ajan myötä. Ne todellakin olivat juuri niin epärehellisiä kuin ne aikoinaan näyttäytyivät. Sitä ei vain voinut uskoa todeksi. Jotkut ihmiset ovat kykeneviä kylmäveriseen laskelmoivuuteen, toisen ihmisen arvon sivuuttamiseen. Sinisilmäiset ihmiset ovat hyviä uhreja. Se hyvä puoli tässä kokemuksessa on ollut, että olen kantapään kautta oppinut oman arvoni. Ansaitsen saada yhtä vilpitöntä rakkautta kuin mitä itse annan. Nyt olen ratkaisun kynnyksellä, taaksepäin en enää katso. Senkin olen jo kokenut.
Voimia sinulle toteuttaa tarpeellinen irtautuminen tuollaisesta liitosta. Kevät tulee, elämä edessä!