Ei voi ymmärtää...

Minulla oli juttua yhden niiin ihanan boitsun kanssa tuossa alkuvuodesta... Juttu sitten kuitenkin jotenkin hiljeni, oudosti. Tää juttu on jäänyt mua alun alkaenkin häiritseen, kun se meidän juttu loppui silleen ihmeellisesti, jäi kuin ilmaan koko juttu, "virallista" loppua ei tullut milloinkaan. Hiljaisemman kauden alettua, aina kun luulin, että joo se oli siinä, että enää mun ei kannata miettiä siitä mitää, niin aina silloin tapahtui jotain yllättävää, tää soitti yhtäkkiä aamuyöstä ja halusi tietää mitä mulle kuuluu ja sitten kun satuttiin samaan paikkaan niin halusi nähdä ja näin.. Ja se tuntuu niin pahalta, että en saanut mitään merkkiä siitä että ei ois tykänny tai piitnuu enää. Ei ollut mitää ogelmia, oli ihanaa, kun nähtiin vietettiin aikaa yhdessä ja oli mukavaa.. Ystävänpäiväkin vietettiin yhdessä ja oli ihanaa ja maananataina tää vielä soitti ja puhuttiin tulevaisuudesta ja oli kivaa -molemmilla. Sitten juttu muuttui... Hiljeni... Silloin tällöin on kuitenkin viestitelty mitä sulle ny kuuluu -tyyliin. Joskus oli se vaihekin, ettei tää vastannu ollenkaan, mut sitten taas vastasikin. Meillä oli tosi ihanaa alusta loppuun.. Hiljaisuuden alettua nähtiinkin vielä, kun oltiin sattumalta(ko) samassa paikassa samaan aikaan, tää soitti ja kysyi missä olin ja olin samas paikas ja hän halusikin sitten nähdä heti. Nähtiin, oli ihanaa, ihan kuin ei mitään, oltiin ihan niinku ei oltais oltukaan hiljaa.. Sovittiin kuinka tää tulee käymään mun luona heti seuraavalla viikolla kun saa ajokortin, noh ei näkynyt. Myöhemmin sain tietää että kortin saanti oli venynyt kauemmas. Kuten jo mainitsin, ollaan silloin tällöin viestitelty.. Eihän tää kovin monisanainen oo ollu aiemmin, mutta on kuitenkin vastannut, joka on jo paljon! Noh, viimeksi oli kuitenkin aivan erilaista.. Tää tekstas oikein monisanasia viestejä ja kuulemma on ihan mukava että mustakin kuulee. :) Tää boitsu ei omien sanojensa mukaan nyt seurustele, jota kyllä ihmettelen, niin ihana kun on. Viesteistä oli luettavissa hieman sitäkin aikaa kun oltiin yhdessä, kun sain jopa hyvänyönviestinkin, sellasen ihanan.. :) Seuraavana päivänä halusin koittaa kepillä jäätä ja laitoin viestin, kesti kauan ennen kuin viesti meni edes perille, mutta kun sen sai myöhään (välitystiedot), niin vastausta ei kuulunut. Mutta minulle nousi jo sellainen toivonkipinä sen perusteella mitä tekstas mulle niin kivasti siinä edellisenä paivänä.. Se oli nii jotenkin erilaista, se ei ollut vain vastaus, ei kuulu mitään kummempia -tyyliin, se oli enemmän. Nyt en enää tiedä mitä ajatella... Vaikka siitä kun oltiin yhdessä varmasti, niin vaikka siitä onkin jo aikaa, paljonkin, niin kaipaan häntä... Kiinnostaisi kovasti tietää miten hän käytäyttyisi kun nyt nähtäis... Olisiko hän muka vieläkin niin kuin ei mitään, aivan kuin oltais koko ajan oltu yhdessä, jota en voi käsittää. Silloinkin kun luulin, että saa unohtaa niin sitten tavataankin ja tää on aivan onnessa vaan ku nähtiin! Ihan hämärää... Olisi ollut paljon helpompaa kun olisi tullut selvä loppu jos kerran loppu tuli. Eikä olisi jäänyt juttu ikään kuin auki, ollako vai eikö olla -tilanne, että ei tiedä odottaisiko vielä vai mitä. Olen yrittänyt unohtaa, mutta ei onnistu... Aina vain tää tulee mun mieleen... Yritän uutta, mutta kun tää oli niin ihana... Toivottavasti vielä tulee joku joka on vielä ihanempi ja saa mun ajatukset vain itseensä. Toivottavasti. :) Sitä odotellessa ihmettelen tätä... Mä todellakin välitän tästä boitsusta edelleen ja kaipaan sitä...
Anteeksi, pitkä ja varmasti kaikkien mielestä, ei voisi vähempää kiinnostaa, tämä viesti, mutta kiitos niille jotka jaksoivat lukea ja toivon, että kommentoisitte, jos teillä tulee jotain mieleen tästä... Kiitos.