Yrittääkö mies tahallaan satuttaa?

Mutta juuri tuollainen hän on, siksi kysynkin! :) En ole eläissäni tavannut oudompaa tyyppiä. Eikä hän ole minulle ihastuksestaan kertonut, mutta se on käytöksestä pääteltävissä. Mies on kyllä todella hyvännäköinenkin, mutta toisaalta hänellä näyttää myös paradoksaalisesti olevan huono itsetunto tai jotain, ehkä yrittää siksi saada siihen pönkitystä flirttaamalla...no niin, itsehän jo melkein vastasinkin. :) Pitänee vaan unohtaa kyseinen tapaus.

Kuka näitä juttuja kehittelee tänne?

Flirtti ei aina tarkoita mitään, flirtti ei aina tarkoita iskuyritystä.
Neuvo: Ole kuin mitään ei olisi tapahtunut tai etsi uusi työpaikka.

Ilkeilyllään mies haluaa pitää sinut kauempana ja näin kuvittelee suojelevansa perhettä... tosin tiedän miehiä, jotka ilkeilyllään iskevät naisia, eli eräänlainen renttulook.

Koska satun olemaan analysointituulella:

"Olen ihastunut erääseen itseäni huomattavasti vanhempaan mieheen"
- Miksi sinun tulisi toimia tietyllä tavalla muiden silmissä? Ja miksi tarvitset ihastumisellesi muiden hyväksyntää? Millaisessa roolissa kuvittelet eläväsi tässä tilanteessa? Koetko itse olevasi alisteisessa asemassa häneen iän puolesta? Vertaatko itseäsi häneen?

" ja hänkin minuun. "
- Haluatko hänen olevan?

"Menin sitten kertomaan hänelle tunteistani"
- Jos haluat jotain vakavaa, bad mistake. Ihan siks, että tunteista kertominen luo odotuksia suhteelle/vuorovaikutukselle halusi niitä tai ei. Jos mitään deittejä tms ei ole vielä ollut, niin.. No. Helppo keino tappaa sellanen juttu, mikä ois muussa tapauksessa voinut lähteä eloon. Sen lisäksi, että se pilaa vuorovaikutustilanteessa ihmisen ns. vapaan tulkinnan tilanteesta. Miksi tämä on paha, jos ihmisen pitäis kiinnostua susta itsestäs ja olla ns. luonnostaan utelias.. Miksi olla enää utelias, jos tietää jo? Tätä juttua vois avata enemmänki, mut täs nyt jotain.

"ja ensin hän häkeltyi, mutta vaikutti sitten imarrellulta."
- No miehet harvemmin osaa lukea elekieltä tai naisen aivotuksia. Jotai miehiä on, jotka tietty osaa, mut ne on asia erikseen. Kai sitä häkeltyy, jos joku asia tulee puskasta, jota ei ole osannut odottaa? Jonka jälkeen on varmaan imarreltu.

"Lopuksi hän kuitenkin oli ilkeä minua kohtaan."
- No tilanne voi herättää tunteita, joita ei itsekään ymmärrä, niin helpompi olla ilkeä? Ja mistä päättelet hänen olevan ilkeä? Onko kyseessä vain sinun tulkintasi hänen käytöksestään vai tarkoittaako hän oikeasti niitä asioita? Mutta ihan sillee maalaisjärkisesti, vaikka tilanne ois mikä, niin jos oot ihastunut toiseen, niin tuskinpa oot ilkee?

"Tilannetta mutkistaa se, että hän on vielä eräänlaisessa auktoriteettiasemassa minuun. "
- Tästä ei selviä, millaisesta varsinaisesta auktoriteettiasemasta on kyse. Mut näin suppeakatseinen kun olen, niin jos hän on pomosi, tiedät suhteen siis olevan väärin vähintäänkin lain mukaan ja muiden ihmisten silmissä, sillä ei tosin ole mitään tekemistä sen kanssa mitä itse tunnet tätä ihmistä kohtaan. Jos hän on muuten vain ns. valta-asemassa suhteessa sinuun, ehkä koet hänen hallitsevan kaiken ympärillään ja hän herättää sinussa naisellisuutta? Ehkä se on jotain, mitä kaipaisit ympärillesi tai ehkä jopa itsellesi - määrätietoisuutta, rajoja ja varmuutta.

"Hän on myös perheellinen, mutta tätä en tiennyt."
- Miksi jatkat? No, koska olet ihastunut. Ihastumisessa ei ole mitään väärää. Toisen elämään sotkeutuminen taas on toinen juttu. Pitää kunnioittaa toisia ihmisiä.
Arvostatko parisuhteita? Arvostatko/arvostitko omia parisuhteita tai vanhempiesi parisuhdetta? Ovatko vanhempasi eronneet vai yhdessä? Onko vanhempiesi suhde tasavertainen ja kunnoittava vai toista alistava ja ehkä väkivaltainen? Mikä on mielikuvasi parisuhteesta? Miten näet, että nykyään ihmiset ovat parisuhteessa? En puhu ihanteista, vaan käsityksestä, millä tavoin parisuhde toimii omassa tai muiden elämässä. Mikä on sosiaalisesti hyväksytyin muoto ja mikä vastaa eniten omiin tarpeisiisi? Ja ovatko ne mahdollisesti keskenään yhtenevät?

"Minua rohkaisi miehen jatkuva flirtti, mikä jatkuu yhäkin."
- Miehet harvoin tahtovat todellisuudessa loukata naisia, koska miehillä on sisäänajettuna ominaisuus, että naisen täytyy hymyillä ja olla iloinen ja onnellinen, jotta he voivat kokea olevansa menestyneitä.
Jos joku nainen epäilee sanomisiani, niin voitte tehdä testin. Jos mies yrittää tehdä teitä iloiseksi, neuvomalla, auttamalla, tuomalla kukkia what so ever.. Niin näyttäkää nyrpeää naamaa ja tiuskikaa. Mikä on ennätyksenne, jossa mies on lähtenyt ovet paukkuen eikä koskaan enää palannut?
Sen lisäksi, että kyseessä on työpaikka niin sitä paremmalla syyllä mies ehkä haluaisi pitää ilmapiirin kevyenä, ja monet naiset varmaan tunnetusti alkavat "hankaliksi" elikäs ajattelevat miehen tekevän tämän ilkeyttään esimerkiksi. "Mitähän se nyt ajattelee, onpas se ilkee ku se flirttaa mulle ja antaa mun kuvitella", ÖÖ... No miksi kuvittelet? Koska haluat. No miksi haluat? Koska itse pidät miehestä? Et voi vaatia, että koska pidät itse jostain, että hänenkin tulee pitää sinusta.

Tahallinen ilkeys onnistuu sekä miehiltä, että naisilta.
Miehet saattavat joskus hyvän tilaisuuden tullen kokeilla omaa viehätysvoimaansa, eivätkä ymmärrä miten flirtti vaikuttaa. Varsinkin ukkomiehet voivat olla imarreltuja nuoren tytön huomiosta.

Muista tässä elämässä, että jokainen teko on jokaiselle erilainen. Esimerkiksi: toisten normipuhetyyli on älytön flirtti. Hän ei ehkä edes huomaa sitä ja toiselle se on jo suora kutsu.

Toiset pystyvät lyömään hyvillä mielin, kun se toiselle on traumaattista väkivaltaa.

Joku voi syödä hämähäkkejä, kun se toiselle on oksetuspaikka.

Se mitä ajattelet flirtistä ja toisen vilpittömyydestä, ei ole hänelle sama.

Valhekin on suhteellinen käsite.

Sä olet ap nuori ja valitettavasti maailma näyttää tältä. Pettymyksiä tulee ja ihmiset osaavat olla myös mulkkuja. Valitettavasti mies kuulostaa oman egon pönkittäjältä ja saattaa pitää sua "tyhmänä". Mitä todennäköisemmin hän ei tule pyytämään anteeksi. Koska ei välitä tai edest tajua mitä on aiheuttanut.

Yksi neuvo: suoja sydämesi. Jos joku flirttaa niin odota ja tutki, ennenkuin vastaat. Varsinkin työpaikalla tai missä tahansa ole puolustuskyvyttömässä asemassa. Sydämesi on suojaamisen arvoinen.

Jatkat muina naisina selkä suorana ja myönnät virheesi itsellesi. Hänelle sitä ei ehkä tarvitse myöntää. Mutta älä vastaa enää flirttiin. Ystävällinen voi olla ja tietenkin kohtelias, mutta siinäkin kulkee raja. Jos sinua loukataan, puolustaudu. Ilkeilyä ja tökkimistä ei tarvitse ottaa hymyillen vastaan ja kuitata sitä "pojat on poikia" - kommentilla. Opettele sanomaan "ei".

Aloita vaikka sillä, että kuvittelet tilanteen, jos näet jonkun vieraan tulevan kotiovestasi ulos: mitä sanot? (Muista ihmisille pitää näyttää se raja heti, eikä vasta 15pv.)
Menet ja kysyt kuka ja millä asialla. Vaikka väittäis olevansa isännöitsijä, sanot ettet pidä siitä että joku tulee luvatta ja ilmoittamatta. JA TEET ilmoituksen jos näet tarpeelliseksi. Koska jokaisella on oikeus omaan inhimilliseen reviiriin, kotona ja työpaikalla. Entäpä työpaikalla? Jos et aloita metakkaa, mutta et myöskään jatka enää menemällä flirttiin vaan jatkat tarkkaillen....
Valitettavasti näitä pitää harjoitella. Mieti tilanne ja miten vastaat, toimit?

Voiko aikaansa enää huonommin sijoittaa kuin miettimällä jonkun jompan mahdollisia tunteita. Mutta mullapa on miehiin liittyvä konkreettinen kysymys: Mistä on päädytty käsitykseen, että nännejä kuuluu nipistää?

Kiinnitin huomiota pariin juttuun. Auktoriteettiasema..? Onko aikuisilla toisiinsa enää mitään auktoriteettiasemaa, vaikka ikäeroakin olisi? Toki pomo-alainen suhde ja opettaja-opiskelija -kuvio on aina ongelmallinen ja tuomittavakin, osoittaa huonoa (työ)moraalia ja virka-aseman väärinkäyttöä, mutta kyllähän näitäkin näkee, ongelmia ne saattavat toki tuottaa, etenkin jos/kun suhde kalahtaa karille.

Minusta kuitenkin kannattaisi aikuisena suhtautua ihmisiin, ns. ylemmässä asemassa oleviin, kuin kehen tahansa ihmisiin. Työasema ei ihmisyyttä määritä. Itse olen huomannut, että mitä suurempi "auktoriteetti" on vastassa, sen todennäköisemmin menen suoraan hänen puheilleen (nyt en puhu iskukuvioista). Ei pidä alentaa itseään, vaan ymmärtää oma arvonsa ennen kaikkea ihmisenä.

Eiköhän tuossa ole kyse juuri tuosta, että hän on varattu. Ilkeä ja torjuva käytös johtuu häpeästä ja huonosta omastatunnosta. On tajuttu että oma flirtti on aiheuttanut toisessa tunteita, ja nyt yritetään päästä pälkähästä syyllistämällä vastapuolta. Ei myönnetä itselleenkään, että syytä oli nimenomaan itsessä. Tosin kuten sanottu flirtti on taitolaji, jota monet ei osaa, tarkoitus on olla huolettoman kohtelias ja tuottaa hyvää mieltä, mutta sitten pahoitetaankin toisen ja omakin mieli. Hän voi aivan hyvin olla ihastunut sinuun, mutta tilanne kuitenkin nyt on tämä, että hän on varattu.

Hän on sairas.

Määräävä vanha vihainen mies? Ei kuulosta kivalta, voi olla luonneongelmia pahemmin.

Häkeltyi, imarreltu = kuka tahansa terve ihminen on jos saa tuollaista tietää. Kohteen ei tarvi olla edes kumppanipotentiaalia, minua imartelee täysin ei-toivottujen ihmisten positiivinen huomio kunhan pysyvät sopivan etäällä.

Lopuksi hän kuitenkin oli ilkeä minua kohtaan = joko tunnemyrskyissäsi kiinnität jokaiseen asiaan huomiota ja tulkitset asioita aivan liian tarkkaan, jolloin mikä tahansa heitto voi kääntyä negatiiviseksi. Me miehet olemme sanan säilän mestareita hyvin harvoin, ja etenkin häkeltyneenä emme punnitse sanojemme jokaista ulottuvuutta. Siksi loukkaantuminen on mahdollista, etenkin jos tulkitsijapää on aivan tutkalla.

Minua rohkaisi miehen jatkuva flirtti = hän oli kiva sinua kohtaan ja otit sen flirttinä. Saatat olla erehtynyt. Itse olen mukava ihmisille ympärilläni ja kehun heitä ihan että he tulisivat hyvälle tuulelle, ja aika usein tämä on johtanut väärinkäsitykseen jossa joku nainen on ottanut positiviiset sanani flirttinä.

Toisaalta hän on kyllä aika ujokin ja vaikuttaa lisäksi usein hämmentyneeltä = ei mikään sosiaalisten tilanteiden erikoisasiantuntija, kuten en minäkään. Kaikki mitä olet sanonut menee helposti inhimilliseen virhemarginaaliin.

Itselläni oli vajaa viikko sitten hiukan samantyylinen tilanne erään naisen kanssa ja jälikäteen ajatellen taisin tulla loukanneeksi häntä vaistomaisella torjunnallani. Tämä on kuitenkin paljon parempi/turvallisempi lopputulos hänen kannaltaan kuin se että olisin tullut vahingossa antaneeksi turhan paljon toivoa - koska sitä toivoa ei ole.

Olen joskus sanonut että jos mies on todella hyvä ja on vakaasti hyvässä suhteessa hän tekee sinkkunaisille palveluksen ollessaan mulkvisti heitä kohtaan. Tämä siksi ettei toisille naisille käy huonosti ja he pääsevät nopeasti yli ihastuksistaan tuohon ihmiseen. Jos mies on hyvä ja varattu hän ei tarvi sinkkunaisten päänahkoja, vaan ne nahat voidaan säästää vapaille miehille. Tämän takia nopeasti toivon lopettava mulkkumaisuus on ihan hyvä piirre loppujen lopuksi - se suojelee kaikkia osapuolia.

Miettikääpä nyt - jos mies on ihana ja varattu ja uskollinen - niin mitä muuta siinä on paitsi surua toiselle naiselle joka tuollaiseen mieehen ihastuu? Mitä mukavampi mies on, mitä läheisemmäksi hän käy - sitä suurempi on pettymys kun lopulta nainen tajuaa että hänellä ei ole - ikinä - mitään mahdollisuuksia tuohon mieheen... ja kuin naulana arkkuun miehen täydellisyys paljastuu juuri siinä että hän ei ole pettäjä eikä petä omaansa. Jos tuossa tilanteessa mies kuitenkin huomioi toista naista hyvin, osallistuu ja viehättää "kiltisti" - niin mitä hyvää siitä seuraa? Hyvää oloa toki, mutta ei koskaan mitään muuta. Turhaan huumattu nainen joka sisällään kokee tuon varatun miehen juuri oikeaksi, ja tuo yksi mies sokaisee kaiken muun.

Tämän takia hyvä ja toiset huomioon ottava mies on hiukkasen kusipää vapaita naisia kohtaan mitä tulee henkilökemiaan. Sitä kun ei tarvita, ja se koituu vain sen toisen tappioksi.

Kiitoksia kommenteista, etenkin yksinkertainen blondi - et taida niin kovin yksinkertainen ollakaan. :) Ja naurettava tuo tätikommentti - ei ollut minun. Olen tosiaan nuori ja kokematon. Yritän päästä tuosta miehestä yli, mutta joudun jatkuvasti olemaan hänen kanssaan tekemisissä ja tulevaisuutenikin tavallaan riippuu ainakin osittain hänestä ja nyt olenkin paniikissa, että vaikuttaako "mokani" jotenkin asiaan. Tiedän, sitä olisi pitänyt miettiä silloin etukäteen... En tajua, miten saatoinkaan olla niin tyhmä... :( Luulin vain tietäväni, missä mennään. Olisi hienoa, jos kykenisin olemaan enää flirttailematta hänen kanssaan, mutta hänellä sattuu kuitenkin olemaan sen luokan huumorintaju, että hän saa minut (ja kenet tahansa muun) välittömästi hymyilemään ja nauramaan...Katkeransuloista... Olen jopa ajatellut pyytää itse häneltä vielä toisen kerran kunnolla anteeksi...