Onko muilla lapsillaan mummuja, jotka eivät ole kiinnostuneita lapsista. Hoitoapua en tässä itke, mutta vaikka mummu tulee kylään, hänellä ei juuri ole lapsille tai muille puhuttavaa, eikä hän ota kontaktia kuin poikaansa, mieheeni.
Mitään tapaamisia tai yhdessäoloja ei ole mummun kanssa, muutoin kuin mitä sukutapaamissa näkee, eikä siellä pääse syntymään mitään syvempää kontaktia esim. lapsenlapsiin.
Eivät kaikki ole lapsirakkaita, mutta mistä tällainen voi johtua? Ei tämä anoppi ole kiinnostunut edes omien lastensa elämästä. Näkemiset on tyyliin: Hei, moi, hauska nähdä, heippa vaan! Pinnallista jutustelua, siihen jää.
Mutta miten tällainen ihminen on joskus voinut muka olla rakastava äiti itse? En käsitä. Voiko äiti lakata välittämästä jälkikasvusta uuden miehen astuttua kuvioihin? Tämä uusi mies on ollut kuvioissa jo kyllä yli 20 vuotta, mutta tälle miehelle omistaudutaan ja hoivataan kuin pikkupoikaa.
Olisi kiva tietää, onko kellään muulla tällaista anoppia/isoäitiä piireissä?
anoppia ei kiinnosta lapsenlapset
20
1091
Vastaukset
- Asialinjalla
Ei ihmisen luonne miksikään muutu, kun hänestä tulee aiti, anoppi, mummu.
Hän on pidättyväinen ja tottumaton tunteenpurkauksiin. Lapsuudessa opitut käytännöt jäävät tiukasti ihmiseen. Monilla on vaikeuksia tunteittensa ilmaisemiseen. Ei silti tarvitse ajatella, että hän ei ole kiintynyt teihin.
Jos hän vastoin luontoaan alkaisi halailla ja pussailla lapsenlapsia, kyselisi ummet ja lammet ja haluaisi "osallistua", näkisitte kyllä teeskentelyn, ja kärsisitte siitä paljon enemmän kuin nyt, kun anoppi on asialinjalla luonteensa mukaan.
Ihmiset ovat erilaisia. Tyydy siihen. - kruunu67
voisi olla toisinkinpäin..meillä on yli-innokas anoppi :D haluaisi varmaan olla itse uudestaan pienen lapsen äiti. mielummin ottaisin tuollaisin vähemmän innokkaan. mutta tähän on tyytyminen, yritämme kaikin puolin ymmärtää toisiamme. anoppiasi tuskin saat muuttumaan mutta voisithan joskus kysyä eikö halua luoda suhdetta lapsiin vai mistä kiikastaa? voihan syy olla jokin mitä ei ole tullut edes ajatelleeksi ja voisitte ainakin ymmärtää toisianne vaikkei se tilannetta ratkaisisikaan. onko lapsilla toista mummua, kummeja tai vanhoja naapurin mummoja joita voisi ajatella varamummoina? onhan ne turvalliset aikuiset lapselle kuitenkin tärkeitä.
- apet hanurista
No miten miehesi tulee toimeen vanhempiesi kanssa? Tai tuleeko vanhempanne toimeen keskenään?
Kysyvä ei eksy ja asia olisi syytä keskustella avoimesti, jos asia painaa. Vaikenemalla se ei muutu miksikään. Päinvastoin se voi "patoutua" pahemmaksi.
Minun appivanhemmat ei 20-vuoteen ole olleet kiinnostuneita minusta eikä lapsistamme. Appiukko on mallia "virtahepo olohuoneessa" ja anoppi luulosairas. Nuorempana se ahdisti minua todella paljon. Vanhempammekaan eivät tapaa toisiaan. Lasten syntymäpäivät vietetään eri päivinä eri suvuille, enkä minä ole vaimon "suvun syntymäpäivinä" paikalla lainkaan.
Enää en jaksa välittää, enkä siis tapaa appivanhempiani. Aikanaan otin asian puheeksi, muttei se mitään muuttanut ja puolisonikin on sitä mieltä ettei asiat muutu.
Itseäni tämä valinpitämättömyys ahdisti aikanaan tosi paljon, eikä puolisonikaan suostu enää asiasta puhumaan. Pitäköön tunkkinsa. - hoi-ta-ja
Hän on vaan nyt päättänyt elää omaa elämäänsä, tietää että lapsilla on kaikki hyvin. Et sinä voi häntä muuttaa, anna olla .
- Järkyttynyt
Mistä päättelet että hän tietää että lapsilla on kaikki hyvin? Eihän tämä ihminen tiedä kun ei ole juurikaan lastensa perheiden kanssa tekemisissä. Kaikki kanssakäyminen on hyvin pinnallista.
Ajatus tässä on se, että miten ihmeessä nainen, joka on vieläpä äiti, ei omaa minkäänlaista halua omien lastensa perheiden kanssa, tutustuakseen paremmin, solmiakseen ihmissuhteita, joissa lapsenlapset tuntevat hänet. Eikö mummut saa elämäänsä juuri sen suurimman ilon saadessaan nähdä rakkaiden lastensa jälkikasvun kasvavan ym? Miten joku voi haluta vain elää omaa elämäänsä? Siis hylätä lapset ja lapsenlapset käytännössä kokonaan? Muutamia pakkotapaamisia lukuunottamatta vuodessa? Jos nyt on vaan päättänyt elää omaa elämäänsä, niin eikö silloin olekin tyytyminen siihen, ettei ole asiaa myöskään muilta mitään odotella itsensä suhteen? - Asianlinjalla
Järkyttynyt kirjoitti:
Mistä päättelet että hän tietää että lapsilla on kaikki hyvin? Eihän tämä ihminen tiedä kun ei ole juurikaan lastensa perheiden kanssa tekemisissä. Kaikki kanssakäyminen on hyvin pinnallista.
Ajatus tässä on se, että miten ihmeessä nainen, joka on vieläpä äiti, ei omaa minkäänlaista halua omien lastensa perheiden kanssa, tutustuakseen paremmin, solmiakseen ihmissuhteita, joissa lapsenlapset tuntevat hänet. Eikö mummut saa elämäänsä juuri sen suurimman ilon saadessaan nähdä rakkaiden lastensa jälkikasvun kasvavan ym? Miten joku voi haluta vain elää omaa elämäänsä? Siis hylätä lapset ja lapsenlapset käytännössä kokonaan? Muutamia pakkotapaamisia lukuunottamatta vuodessa? Jos nyt on vaan päättänyt elää omaa elämäänsä, niin eikö silloin olekin tyytyminen siihen, ettei ole asiaa myöskään muilta mitään odotella itsensä suhteen?Tuossa tulii taas se klisee, jota tällä palstalla tolkutetaan kaiken aikaa:
"Eikö mummut saa elämäänsä juuri sen suurimman ilon saadessaan nähdä rakkaiden lastensa jälkikasvun kasvavan ym? Miten joku voi haluta vain elää omaa elämäänsä?"
Ihminen ei muutu pullantuoksuiseksi Mummonmuusi-klooniksi lastenlasten synnyttyä. Moni eturivin taitelija, näyttelijä, kirjailija on isoäiti, mutta jatkavat julkimon elämäänsä kuin ei mitään. Heissä ei huomaa mitään eroa.
Tavalliset taviksetkin ovat kiinni omassa elämässään ja hyvillään, kun lapsien elämä on raiteillaan ja heillä on omat perheet ja ystävänsä. Tavallisissa ihmisissä on paljon naisia, jotka ovat jaksaneet pari vuosikymmentä elää lastensa ehdoilla, kouluttaneet ja kasvattaneet, usein pienillä palkoilla, ilman niitä tukia, joita tämän päivän vanhemmat saavat.
Suokaa nyt edelliselle ikäpolvelle oikeus jälleen "omaan elämään", jossa ei enää ole niin paljon aikaa ja varoja sitovia suhteita, kuin lasten ollessa vielä kotona.
Nuoretkin haluavat murrosiässä pois vanhempien holhouksesta ja itsenäiseen elämään. Miksi se huolenpidon tarve yhtä äkkiä taas putkahtaa aikuisiällä?
Ja omaa elämäänsähän se nuorempi ikäpolvikin elää.
Lapset ovat laina vain. - Järkyttääkö?
Järkyttynyt kirjoitti:
Mistä päättelet että hän tietää että lapsilla on kaikki hyvin? Eihän tämä ihminen tiedä kun ei ole juurikaan lastensa perheiden kanssa tekemisissä. Kaikki kanssakäyminen on hyvin pinnallista.
Ajatus tässä on se, että miten ihmeessä nainen, joka on vieläpä äiti, ei omaa minkäänlaista halua omien lastensa perheiden kanssa, tutustuakseen paremmin, solmiakseen ihmissuhteita, joissa lapsenlapset tuntevat hänet. Eikö mummut saa elämäänsä juuri sen suurimman ilon saadessaan nähdä rakkaiden lastensa jälkikasvun kasvavan ym? Miten joku voi haluta vain elää omaa elämäänsä? Siis hylätä lapset ja lapsenlapset käytännössä kokonaan? Muutamia pakkotapaamisia lukuunottamatta vuodessa? Jos nyt on vaan päättänyt elää omaa elämäänsä, niin eikö silloin olekin tyytyminen siihen, ettei ole asiaa myöskään muilta mitään odotella itsensä suhteen?Eikö lapsilla sitten ole kaikki hyvin!
Antavatko vanhemmat anopin puuttua perheen elämään, jos anoppi huomaa, ettei kaikki olekaan hyvin?
Pidetäänkö huolestunutta mummua epätoivottuna vieraana?
Onko hänet torjuttu? Onko mummu järkyttynyt?
Aikuinen ihminen antaa tilaa aikusille lapsilleen. Pahalta kuulostaa, jos hänelle selviää, että lapsenlapset kärsivät siitä, ettei mummu auta.
Miltä tosiaan kuulostaa ja näyttää, kun huomataan että poika ja miniä haluavat vain elää omaa elämäänsä! Siis hylätä isovanhemmat kokonaan. Muutamia pakkotapaamisia vuodessa!
Kun näin on päättänyt, mitä mummulta voi odottaa? Itsenäiseltä ihmiseltä, joka on torjuttu, vaikka kaikki ei olekaan hyvin. - ------
Asianlinjalla kirjoitti:
Tuossa tulii taas se klisee, jota tällä palstalla tolkutetaan kaiken aikaa:
"Eikö mummut saa elämäänsä juuri sen suurimman ilon saadessaan nähdä rakkaiden lastensa jälkikasvun kasvavan ym? Miten joku voi haluta vain elää omaa elämäänsä?"
Ihminen ei muutu pullantuoksuiseksi Mummonmuusi-klooniksi lastenlasten synnyttyä. Moni eturivin taitelija, näyttelijä, kirjailija on isoäiti, mutta jatkavat julkimon elämäänsä kuin ei mitään. Heissä ei huomaa mitään eroa.
Tavalliset taviksetkin ovat kiinni omassa elämässään ja hyvillään, kun lapsien elämä on raiteillaan ja heillä on omat perheet ja ystävänsä. Tavallisissa ihmisissä on paljon naisia, jotka ovat jaksaneet pari vuosikymmentä elää lastensa ehdoilla, kouluttaneet ja kasvattaneet, usein pienillä palkoilla, ilman niitä tukia, joita tämän päivän vanhemmat saavat.
Suokaa nyt edelliselle ikäpolvelle oikeus jälleen "omaan elämään", jossa ei enää ole niin paljon aikaa ja varoja sitovia suhteita, kuin lasten ollessa vielä kotona.
Nuoretkin haluavat murrosiässä pois vanhempien holhouksesta ja itsenäiseen elämään. Miksi se huolenpidon tarve yhtä äkkiä taas putkahtaa aikuisiällä?
Ja omaa elämäänsähän se nuorempi ikäpolvikin elää.
Lapset ovat laina vain.Kirjoitat hyvin ja viisaasti >asialinjalla< , juuri noin meillä on. Olen huolehtinut lapseni hyvin, hoitanut 20-vuotta puolisoani, hän oli täysin autettavissa. Nyt en pyydä muuta kuin omaa rauhaa. Joulut ovat yhtä painajaista, olen aina laittanut joulun myös lasten perheelle, ei olisi rahaa enkä jaksaisi enää, on vaikea saada jälkikasvu ymmärtämään, loukkaantuvat että en välitä, kuten tässä näkyy, anoppi syyllistetään heti jos ei ole mieliksi.
Olisi miniöillä peliin katsomisen paikka.
- saletti
Koskaan ei ole hyvä. Täällä näkyy kahta valitusta, toisessa lajissa halutaan toivottaa anoppi hornaan ja toisessa valitetaan ettei anoppi halua olla läsnä elämässä.
KOITTAKAA PÄÄTTÄÄ
Jos anoppiin rikotaan heti välit, ei välit parane enää koskaan. Anoppi alkaa elämään omaa elämää, johon te ette kuulu. - saletille
Voi ku alkaiski....
- kyspymaton mutsi
Ei oo anoppia, mutta mun oma mutsi on tuollainen. Ei kiinnosta muuta kuin silloin, kun itseä sattuu lyhyesti huvittamaan, ei kuuntele mun lasten juttuja silloinkaan kun joskus harvoin näkee, ei osallistu. Omista murheistaan vain jaarittelee.
- rshsrsjr
Ei pidä ottaa kipinää siitä toisten ihmisten käyttäytymisestä tai siitä mtä he evät ole, , mitä taas omassa mielessäsi haluaisit heidän olevan.
Minulla ei ole omaa äitini KOSKAAN välittänyt minusta. Ei ole koskaan ollut lämpimiä sanoja, halauksia, tai muuta roskaa sen ihmisen kanssa.
Ja miksi en välitä? koska en kaipaa sitä mitä minulla ei koskaan ole ollut.
Jos miehesi ei pahastu, niin anna olla!!!
Musta toi enemmän kuullostaa siltä että anoppi on oman työnsä tehnyt, ja te teette niinkun tahdotte ja sitä rataa.- Haloo siellä!
Kunnoma äiti on ollut pidättyväinen ja suorastaan torjuva, niin kuinka kummassa hän voisi lastenlasten kohdalla muuttua kuin taikaiskusta rakastavaksi, innokkaaksi mummukullaksi, jonka luokse lapset kivan haluavat viikonloppukylään!
Ei voi olla todellista.
Millaisessa maailmassa nuoret vanhemmat oikein elävät. Eivät heidän lapsensa ole yhtään sen ihmeellisempiä ja rakastettavampia kuin muittenkan lapset.
Jos ei ole omista lapsista ollut innoissaan, niin miten maailmassa olisi innoissaan lapsenlapsista
Sama naisihminen!
- oppeliini1
Tuollaisia anoppeja on enemmän kuin tiedätkään.
Vain anna hänen olla omissa oloissaan, nyt ainakin olet tietoinen ettei häneltä saa mitään (henkistä) tukea. Anoppi huolellisesti ja harkiten haluaa pitää pitkän etäisyyden teihin. Anoppi tiedottaa teille että hän yksinkertaisesti ei ole kykenevä mihinkään syvällisempään kanssakäyntiin.
Nyt kun tiedätte tuon, teidän on turha takoa pääänne puuhun, vain hyväksykää tosiasia.
Jos todella haluatte rakastavan mummon, adoptoikaa sellainen vanhusten hoitokodista! Et arvaa kuinka monta mummoa ja pappaa noissa kodeissa on jotka olisivat ikionnnellisia saadessaan oman, heistä välittävän ja joita he voisivat rakastaa, perheen!!!!! - Puhukaa asioista
Alkupään kommenteissa sanottiin, että kannattaa kysyä ihan suoraan, vastaushan voi olla yllättäväkin. Mitä jos isovanhempi ajattelee vaikkapa ettei halua tuppaantua toisten elämään -- mikä näyttääkin olevan suurin valituksen aihe täälläkin. Kyllä keskustelemalla suurin osa asioista selviää. Jos sitten selviääkin, että isoäiti on kyllä pohjimmiltaan kiinnostunut, muttei tiedä miten olisi mukana nyt jo lähes vieraiden ihmisten elämässä, niin voisitte yhdessä miettiä jotain säännöllistä ja matalan kynnyksen tapaa tutustua toisiinne uudestaan ja ottaa lapset erityisesti huomioon. Voisiko isovanhempi vaikka skypetellä lastenlasten kanssa aina tiettyyn aikaan viikosta tai jotain muuta säännöllistä ja vain isovanhemmalle ja teidän lapsille tarkoitettua? Jos lapsiin ei ole luotu suhdetta heti alkuun, on suhteen luominen vaikeaa, mutta itse ainakin uskon että se onnistuu ja palkitsee, kunhan siihen liittyy säännöllisyys -- jotain mitä sekä lapsenne että heidän isovanhempansa voivat aina odottaa.
- Tsemppiä sinne
Luulen, että isovanhemmat ovat tulleet torjutuksi ja sen vuoksi ovat pidättyväisiä. Näinhän meillä juuri kävi. Miniä antoi ymmärtää, että ei olla tervetulleita käymään, eikä edes ohi kulkemaan, se häiritsee heidän elämäänsä. Kutsuvat lasten syntymäpäiville kerran vuodessa. Lahjat, joita viemme, pistetään johonkin syrjään: en esim. ole vaatteita, jota olemme antaneet, ikinä nähneet lasten päällä. Leluja ja muuta tilpehööriä emme ole vieneetkään, kun joka paikka pullistelee jos minkämoista hilavitkutinta. Ehkä pitäisi antaa vain rahaa, mutta lapset eivät vielä rahan päälle ymmärrä. Miniälle ei kelpaa mikään, mitä sanon tai teen, heti hänellä on toisenlainen vastaus valmiina. Joten sen vuoksi olenkin muuttunut entistä pidättyväisemmäksi. Heillä on oma elämä, tietävät, että apua meiltä saavat, jos tarvitsevat. Eivät ole tarvinneet. Myöskään miniän vanhempien kanssa emme ole tekemisissä, me olemme muutaman kerran heitä kutsuneet meille, ja ovat käyneetkin. Meitä ei ole koskaan kutsuttu heille, joten mekään emme heitä enää meille kutsu. Ja hyvä niin. Toivottavasti ovat onnellisia ja sitten aikanaan ovat appivanhempia, toivottavasti miniä saa samanlaisen miniän kuin on itse ollut.......Mietipä itse, mitä olet anopillesi viestittänyt, ehkä hän osaa ottaa vihjeestä onkeensa ja on päättänyt, ettei tule riitaa, kun ei tuppaudu.
- Tattaraa
Hei! Ole onnellinen, säästytte paljolta! Lapsenlapset voi käydä isovanhemmille kalliiksi, jos heidät totutetaan siihen, että mummolta ja papalta tulee aina rahaa ja tavaraa. Nyt on vielä pienet menot, mutta isompana ne on sitten sitäkin isommat. Joten jos miniä ei teidän lahjojanne huoli, niin jättäkää asia sikseen.
Ei minunkaan veljen lasten päällä näkynyt ikinä niitä vaatteita, joita heille niin minä kuin äitinikin eli lasten mummo ostimme. Ei koskaan, ne hävisivät aina jollain ihme tavalla kuin tuhka tuuleen. Turhaa, niin turhaa.
Ei kannata panostaa miniän luotsaamaan perheeseen mitään. Jos teillä on tytär, hänen lapsistaan saatte ne lapsenlapset, joille voitte olla "oikeat" ja tervetulleet isovanhemmat. Se on jonkinlainen maailman laki, pojan lapset menevät yleensä sinne miniän sukuun.
Jos ette ole tervetulleita miniän perheeseen, mitäpä sinne sitten tuppautuisittekaan. Säilyvät välit parempina, kun ette yritäkään mitään. Monilla miniöillä on sellainen asenne jo valmiiksi, että mistä tahansa anopin sanasta löytyy sellainen merkitys, että anoppi ei ole enää tervetullut mihinkään. Anoppihan se paha aina on, ei appi niinkään. Anopin pitäisi katkaista kaikki tunnesiteensä poikaansa siinä silmänräpäyksessä, kun tälle ilmaantuu tyttöystävä. Sen jälkeen käy ainoastaan materaalinen sidos, eli taloudellista panostusta kuitenkin odotetaan. Jos teidän tapauksessanne sitäkään ei ole tarvittu, niin ole tyytyväinen. Saatte käyttää rahanne ihan itseenne. On isovanhempia, joita suorastaan kupataan, aivan hävyttömästi. - lastensa äiti
Tattaraa kirjoitti:
Hei! Ole onnellinen, säästytte paljolta! Lapsenlapset voi käydä isovanhemmille kalliiksi, jos heidät totutetaan siihen, että mummolta ja papalta tulee aina rahaa ja tavaraa. Nyt on vielä pienet menot, mutta isompana ne on sitten sitäkin isommat. Joten jos miniä ei teidän lahjojanne huoli, niin jättäkää asia sikseen.
Ei minunkaan veljen lasten päällä näkynyt ikinä niitä vaatteita, joita heille niin minä kuin äitinikin eli lasten mummo ostimme. Ei koskaan, ne hävisivät aina jollain ihme tavalla kuin tuhka tuuleen. Turhaa, niin turhaa.
Ei kannata panostaa miniän luotsaamaan perheeseen mitään. Jos teillä on tytär, hänen lapsistaan saatte ne lapsenlapset, joille voitte olla "oikeat" ja tervetulleet isovanhemmat. Se on jonkinlainen maailman laki, pojan lapset menevät yleensä sinne miniän sukuun.
Jos ette ole tervetulleita miniän perheeseen, mitäpä sinne sitten tuppautuisittekaan. Säilyvät välit parempina, kun ette yritäkään mitään. Monilla miniöillä on sellainen asenne jo valmiiksi, että mistä tahansa anopin sanasta löytyy sellainen merkitys, että anoppi ei ole enää tervetullut mihinkään. Anoppihan se paha aina on, ei appi niinkään. Anopin pitäisi katkaista kaikki tunnesiteensä poikaansa siinä silmänräpäyksessä, kun tälle ilmaantuu tyttöystävä. Sen jälkeen käy ainoastaan materaalinen sidos, eli taloudellista panostusta kuitenkin odotetaan. Jos teidän tapauksessanne sitäkään ei ole tarvittu, niin ole tyytyväinen. Saatte käyttää rahanne ihan itseenne. On isovanhempia, joita suorastaan kupataan, aivan hävyttömästi.Me saamme anopilta marketin collegepukuja lapsille, alekorista. Kaikkea muutakin mitä löytyy -70%. Tiedän että ovat alekorista kun käytän itse samaa kauppaa ja tulee vilkaistua alennuslaarit läpi löytöjen toivossa.
Tässä vuoden ajalta anopin vaatelahjat: taaperolle kireät trikoohousut, jotka jättävät puoli peppua paljaaksi, seksikkäät muotoilut ja leikkaukset. Collegepusero jossa edessä iso muovinen kuva, lapsen mielestä inhottava päällä. Muutamat housut jotka eivät pysy ylhäällä, ovat niin löysät vyötäröltä, mutta kun sai halvalla. Kypärähattu josta pää ei mene läpi, vain 1euroa niin oli pakko ostaa. Kengät alennuslaatikosta, varsi niin tiukka ettei mene jalkaan. Ensikengiksi anoppi on ostanut marketista halpislenkkarit vaikka olen sanonut sata kertaa että ostan itse mielelläni ensikengät, koska niiden tulee olla hyvälaatuiset.
Hän on tuonut kirpparilta reikäisiä ulkohaalareita, linttaan astuttuja kenkiä, vaikka mitä törkyistä kamaa. Hän kehtasi loukkaantua minulle miniälle kun ostin lapselleni talvikengät. Anoppi vänkäsi, että ostat kaksi numeroa liian isot kumpparit ja niihin villasukkia, ei lapsi tarvitse mitään talvikenkiä.
Aikani varastoin noita hirveitä vaattteita mutta nyt annan pois tai heitän suoraan roskiin. Ei meidän lapset ole mitään lumppuraasuja.
- ilkeä mummo.
Olen ollut lapsilleni rakastava ja huolehtiva äiti vaikka en muuten lapsirakas olekaan. Kyllä lapsenlapset tärkeitä ovat, en vain jaksa heitä, tykkään olla omassa rauhassani, myös minulla on uusi kumppani, elän elämääni hänen kanssaan, olen osani hoitanut.
Kyllä oma mies pitääkin olla etusijalla, anopillekin, jos anoppi osoittaisi kiinnostusta elämäänne tietysti valittaisit että tuppautuu kaikkeen. Ole hyvilläsi että anopillasi on kumppani, ei ole vaatimassa teidän huomiotanne.
Nyt joku miniä taas peloittelee yksinäisellä vanhuudella, mikään ei olisi sen ihananpaa kuin viettää vanhuuttaan rauhassa ilman vaativaa miniää hemmoiteltuine lapsineen. Kyllä rahaa pitäisi olla jakamassa joka käänteessä, olen omalla työlläni ansainnut rahani ja myös käytän ne kuten itse haluan. - ..peace..
Noin, tuollainen anoppi minullekkin kiitos ja heti kun ei olisikaan tuppautunut ja olisi elänyt sitä omaa elämäänsä, joka vieläkin (64 vee) puuttuu häneltä. Miniöitä ja anoppeja on moneen menoon, toiset miniätkin haluavat etäiset ja viileät välit, ja anopit joilla ei omaa elämää ole tuppaavat sinne nuoren parin kotiin usein liikaa. Toki, nyt itse annan apua tarvittaessa, kykyjen mukaan ja kotiin saavat lapset tulla jos sille tuntuu.. jos ruuat loppuu kaapista tms. Mutta kyörämisen ja välittämisen ja pakottamisen välillä on se ero, että välittäminen on antamista, kyörääminen on puoliväkisin ottamista, eikä toista saa muuttaa vain, koska haluaa itselleen jotakin muuta, mitä annetaan..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
1 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!
Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit32718Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1581351Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on491165- 1271028
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä181026Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2071010Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️223974- 42909
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk299908- 72875