Mies ei kysele minun kuulumisia

Mä en pitäisi tuota järisyttävän isona ongelmana, kaikilla kun sosiaaliset taidot eivät ole huippuluokkaa luonnostaan tai käsitykset niistä ovat erilaiset. Jos itse alat kertoa kuulumisiasi, onko mies yhtään kiinnostunut? Vai palautuuko keskustelu vain häneen itseensä? Onko ongelmana siis itsekeskeisyys vai se, ettei hän huomioi sua? Miten hän käyttäytyy mudien ihmisten kanssa?

Mun on välillä vaikea muistaa tiettyjä sosiaalisen kanssakäymisen koodistoja, jotka joillekin ovat itsestään selviä. Ne eivät tule mulla luonnsotaan vaan joudun tsemppaamaan, Olen muiden mielestä ulospäin suuntautunut ja empaattinen ihminen, mutta esimerkiksi "unohdan" kysellä työkavereilta lomien jälkeen, miten meni, mitä teitte, oliko kivaa jne. jne. Lähden kai siitä, että jos ihmisellä on asiaa, hän tulee kertomaan siitä itse. Olen kyllä sitten kiinnostunut ja kyselen lisää.

Niin, ja selvyydeksi: olen nainen.

Mun mielestäni tuo ei ole mikään ongelma. Olen samanlainen, en yleensä kysele liikaa ihmisiltä heidän elämästään vaikka kuuntelen mielelläni jos he itse vapaaehtoisesti kertoo omista asioistaan. En ole ihmisten asioiden juoruaja muutenkaan, voin pitää asiat omina tietoina koska ne ei kuulu ulkopuolisille.
Mun mielestäni on uteliaisuuden merkki udella toiselta ihmiseltä hänen asioistaan liikaa. Joten tuo mainitsemasi voi olla toisessa ihmisessä myös hienotunteisuuden merkki. Kunpa ymmärtäisimme aina oikein toista ihmistä. Itsekeskeisyydestä ei ole välttämättä ollenkaan kysymys. Itsekeskeisyyttä voi olla siinäkin että utelee toisesta liikaa, miksi toisen pitäisikään tietää kaikki?

Meillä voidaan olla ihan rauhassa hiljaakin ja onhan se niin, että miehiä ja naisia kiinostavat erilaiset asiat. Mua ei esimerkiksi kiinnosta ollenkaan kuka on ollut ihan tahvo töissä tai miten Minttu on taas laihdutuskuurilla....että silleen.
Voit tietenkin testata kuunteleeko miehesi sinua lainkaan, esim. kerrot että kylläpä työpaikan Jarilla on sitten tiukat pakarat! Miehesi kysymykseen, jotta mistäs tiedät, sanot 'meillä on nykyään samat sosiaalitilat miesten kanssa' ... Ellei tuostakaan aiheesta tule kunnon keskustelu, niin vie mies korvalääkärille :)

up

Huomasin saman jossain vaiheessa. Nytkään ei ole kysynyt mitään,vaikka olen sairauslomalla... Ei kai sitten kiinnosta? Lopetin työjuttujen kertomisen,kun tuntui vaan ärsyttävän. Omia työjuttujaan kyllä kertoo vaikka kuinka. Mutta sitten esim.tuttavien kuulumiset "unohtaa" kertoa,sitten kun kuulen jostain muualta toteaa vaan että joo kyllä mä tiesin.

Ilmeisesti valuvika?

Kärjistettynä, meillä ero tuli siitä että vaimoni ei koskaan kysynyt että mitä minulle kuuluu.

Hän kyllä kertoi omasta elämästään ja kyselinkin siitä, mutta koskaan hän ei kysynyt minun kuulumisia ja joskus kun kerroin, hän ei vaikuttanut kiinnostuneelta. Lisäksi jos hän esimerkiksi kysyi minulta neuvoa johonkin asiaan, hän ei jaksanut kuunnella. Loppuaikoina se kärjistyi jopa riidoiksi kun hän kysyi jotakin mutta sen jälkeen ei kuunnellut sanaakaan.

Tietenkään tuo ei kerro kaikkea, mutta tuo suunnaton itsekeskeisyys oli läsnä myös esimerkiksi seksissä. Seksissä kun esileikit oli tehty hänelle, ja hän oli saanut orgasmin, häneltä lopahti kiinnostus. Minulle hän ei suostunut tekemään mitään, paitsi silloin kun menetin hermoni ja käskin. Mutta jos hän olisi halunnut minua, hän olisi pitänyt minua hyvänä käskyttämättäkin.

Ylempänä joku kertoi hyvin että myös toisenlaista itsekeskeisyyttä voi ihmisissä olla, eli sellaista että udellaan muilta aivan kaikki mutta ei kerrota itsestä mitään, eikä kysymyksiin vastata kuin parilla mitättömällä sanalla. Tuollaisiakin ihmisiä on tullut vastaan ja he ovat ihan yhtä pahoja kuin nuo minä minä tyypit.

Kyllä normaalit terveet aikuiset ihmiset osaavat keskustella toistensa kanssa, eikä vain julistaa tai vain udella.

Jos mies salailee tietojaan eikä avaudu toiselle, onko rakastumista olleenkaan? Rakastunut, rakastava mies näet avautuu. Onko toinen nainen heillä? Vai eikö arvosta, kunnioita tarpeeksi .. ei sellainen hoida lainkaan parisuhdetta ja panosta siihen. Sillä jonkun toisen naisen kanssa he takuulla avautuvat asioistaan ja keksivät yhteistä. Pitääkö mies itsestäänselvyytenä? Tuleeko siihen muutos?

Jos mies vetäytyy, se on hälytysmerkki useimmiten.

Sinulla taitaa olla se mies josta pikimiten pitäisi pyrkiä eroon,elikkä narsisti,tätä mieltä tosi mies:)

Mikä siinä on että hmiset ei osaa esinnäkään keskustella,toisekseen ne ei kuule toisiaan tosissaan.Mikä hitto siinä on niin vaikeata?!Sitten ollaan enemmän tai vähemmän syystä loukaantuneita ja nuttu nurin.Prkl,ei se valittaminen täällä auta vaan keskustele!Ja jollei mokoma ukon paska rutjake kuule niin lopeta itsekkin vähäksi ajaksi kuuleminen.
Parisuhteessa ei nyt vaan kaikki ole täydellistä avoisuuttaa,vaan tottakaii toisessa on jotain ärysttävää.Niin kauan ollaan yhdessä kun toisen juttuja kestää ja sitten kun tuntuu että toisen kanssa on vuositolkulla elämä yhtä paskaa,niin pitäskö miettiä eroa.Mutta,tässäpä tämä,jokaisella motivaationsa pysytellä huonossakin suhteessa.

En osaa tietenkään vastata ap:n kysymykseen, ehkä kyse on sos taidoista tms. Kuitenkin yleensä kun ajattelen milloin on mukavaa kysyä ja siedettävää kuunnella kuulumisia..
1) vastaus ei ole aina puolillaan ongelmia, vastoinkäymisiä, "epäreiluuksia" jne., on ärsyttävää ja väsyttävää jos kertoja löytää jokaisesta päivästä jotakin negatiivista, vaikeaa tai epäreilua
2) vastaus ei ole pitkä yksityiskohtiin menevä kertomus ainakaan aluksi
3) vastaus sisältää välillä humoristisia ja yleisinhimillisiä piirteitä eli kertoja ei ota itseään ja elämäänsä koko ajan älyttömän tosissaan
4) vastaus ei pääsääntöisesti sisällä työasioita, tuskin ketään kiinnostaa toisen työasiat ainakaan joka päivä - poikkeuksia ja erikoistilanteita tietenkin löytyy, mutta kumppani ei ole mikään terapeutti jolle päivän kuorma puretaan, työasiat pidetään töissä ja niille on varattu työaika

Tämä ei tietenkään tarkoita että pitää olla joka kerta positiivinen lyhytsanainen humoristi, kertaluonteisesti voi olla kuinka raskas vaan. Mutta negatiivista tosikkoa ei viitsi kuunnella eikä kuulumisia kysellä, tulee olo että ihan sama kuinka hyvin asiat olisivat - sama kitinä ja totisuus jatkuisi, ihan sama kuinka kuuntelet tai yrität auttaa - sama asennevamma tekisi vuorovaikutustilanteesta kuitenkin aina suossa tarpomista.

Aika yksipuoliselta tuo ainakin minusta kuulostaa. Jospa jätät joskus kysymättä miehesi kuulumiset ja katso miten hän reagoi. Tasapuolisessa suhteessa molempien pitäisi saada tuoda omat ajatukset esille. Puhun kokemuksesta. Seurustelin aikoinani juuri samanlaisen miehen kanssa. Häntä kiinnosti vain omat asiat ja niitä kyllä riittikin. Jossain vaiheessa tulikin sitten ero. Nykyisessä ei ole vastaavaa ongelmaa. Kumpikin saa tuoda vapaasti omat mietteet esille.