Väitän että otsikon aiheessa ilmenee yhteiskuntamme epätasa-arvo.
Naisille raiskauksen uhrina oleminen on "Henkinen taakka" - tämä henkinen taakka on täysin määrittelemätön tunne jonka perusteella määritellään raiskaus. Tämä on johtanut siihen että esim. halutut miehet saavat raiskata naisia (suorittaa teon joka täyttää raiskauksen tuntomerkit) mutta jos naiselle ei tule oloa että "hänet on raiskattu" tai hän jopa kokee raiskauksen toivottavaksi asiaksi jää naiselle täysi valta määritellä mikä on raiskaamista ja mikä ei. Lain sana on summittainen ja konkreettisesti keskitytään vain siihen miltä naisista tuntuu.
Tämä on johtanut kulttuuriin jossa naiset voivat vapaasti määritellä omien oikkujensa mukaan mikä on seksuaalista ahdistelua. Kyse on aina siitä tunteesta mikä naisille syntyy tilanteista - ei mistään konkretiasta. Siksi sama asia miehen A suorittamana on eri asia lain edessä kuin sama asia miehen B suorittamana - myös silloin kuin asia tapahtuu vasten naisen tahtoa.
Räikein seuraamus tästä on - naisten ehdottoman määrittelyvallan lisääntyessä - se että naisista tulee oikeudnmäärittelijöitä ja tähän oikeuteen ei liity enää laki mitenkään. On nyt jo havaittavissa että esim. se kun ei-mielltytävä mies tulee baarissa tutustumaan naiseen niin kyseessä on jo jotain joka käsitetään lähelle "seksuaalista ahdistelua" - vain siksi että tilanne ei miellytä naista. Vaikka tätä ei ole vielä viety lainsäädännön tasolle niin on olemassa jo kohtuullinen sosiaalinen paine saada "esiraiskaus" tuomittavaksi - ja tässä nimenomaan tarkoitetaan sitä että "Nainen tuntee olonsa seksuaali-kontekstissa epämukavaksi" - vaikka tuo epämukavuuden tunne olisi täysin henkilökohtaista ja määrittelemätöntä. Tämän toinen ääripää - eli ekliktinen ehdoton sallivuus toteutuu jo. Meillä on käsissämme kulttuuri jossa naisen raiskaaminen on täysin OK jos nainen kokee loppujen lopuksi että asia on miellyttävä. Tässä tietenkin on vaarana että ns. raiskaus-käytös lisääntyy, mutta koska naisilla on ehdoton oikeus tunteisiinsa niin tätä "toivottua raiskaamista" ei tietenkään pidä vähentää, ei vaikka se ehkäisisi ei-toivottuja raiskauksia; kirjaimellisesti naiset kouluttavat osasta miehistä raiskaajia koska haluavat tietynlaista seksuaalikäytöstä - ja sitten suppilon toisesta päästä tulee raiskauksia ja raiskausten uhreja.
Kuten sanoin aluksi; raiskaus on nykyään täysin naisen yksilönä määrittelemä asia - henkinen tila. On vain asian kysymys milloin naiset saavat lopullisen oikeuden pitää mitä tahansa tunnettaan - negatiivistä sellaista - raiskaukseen rinnastettavana asiana ja syyttää tuosta tunteestaan jotakuta (oletettavasti miestä).
Arvioin että vuonna 2018 tulee ensimmäinen tuomio siitä kun alemman tason mies on "raiskannut naisen henkisesti" lähestymällä naista baarissa tutustumismielessä. Perusteena on miehen aiheuttama henkinen haitta ja kärsimys. Kyse ei ole kunnianloukkauksesta, vaan siitä että nainen koki epämiellyttävän tunteen miehen myötävaikutuksella.
Arvioin myös että samana vuonna vapautetaan YTM raiskaussyytteistä koska naiskollektiivi "tykkää siitä miehestä" vaikka tapauksessa on selkeät todisteet väkivaltaisesta käytöksestä ja pakottamisesta sekä tahdonvastaisuudesta. Kuitenkin naiset käyttävät tapauksessa kollektiivista valtaansa koska mies on YTM ja yleensäkin naisten suosiossa, joten häntä ei pidetä raiskaajana vaikka teon kaikki tunnusmerkit täyttyvät.
This is future brother - and its murder.
Naisille raiskauksen uhrina oleminen on "Henkinen taakka" - tämä henkinen taakka on täysin määrittelemätön tunne jonka perusteella määritellään raiskaus. Tämä on johtanut siihen että esim. halutut miehet saavat raiskata naisia (suorittaa teon joka täyttää raiskauksen tuntomerkit) mutta jos naiselle ei tule oloa että "hänet on raiskattu" tai hän jopa kokee raiskauksen toivottavaksi asiaksi jää naiselle täysi valta määritellä mikä on raiskaamista ja mikä ei. Lain sana on summittainen ja konkreettisesti keskitytään vain siihen miltä naisista tuntuu.
Tämä on johtanut kulttuuriin jossa naiset voivat vapaasti määritellä omien oikkujensa mukaan mikä on seksuaalista ahdistelua. Kyse on aina siitä tunteesta mikä naisille syntyy tilanteista - ei mistään konkretiasta. Siksi sama asia miehen A suorittamana on eri asia lain edessä kuin sama asia miehen B suorittamana - myös silloin kuin asia tapahtuu vasten naisen tahtoa.
Räikein seuraamus tästä on - naisten ehdottoman määrittelyvallan lisääntyessä - se että naisista tulee oikeudnmäärittelijöitä ja tähän oikeuteen ei liity enää laki mitenkään. On nyt jo havaittavissa että esim. se kun ei-mielltytävä mies tulee baarissa tutustumaan naiseen niin kyseessä on jo jotain joka käsitetään lähelle "seksuaalista ahdistelua" - vain siksi että tilanne ei miellytä naista. Vaikka tätä ei ole vielä viety lainsäädännön tasolle niin on olemassa jo kohtuullinen sosiaalinen paine saada "esiraiskaus" tuomittavaksi - ja tässä nimenomaan tarkoitetaan sitä että "Nainen tuntee olonsa seksuaali-kontekstissa epämukavaksi" - vaikka tuo epämukavuuden tunne olisi täysin henkilökohtaista ja määrittelemätöntä. Tämän toinen ääripää - eli ekliktinen ehdoton sallivuus toteutuu jo. Meillä on käsissämme kulttuuri jossa naisen raiskaaminen on täysin OK jos nainen kokee loppujen lopuksi että asia on miellyttävä. Tässä tietenkin on vaarana että ns. raiskaus-käytös lisääntyy, mutta koska naisilla on ehdoton oikeus tunteisiinsa niin tätä "toivottua raiskaamista" ei tietenkään pidä vähentää, ei vaikka se ehkäisisi ei-toivottuja raiskauksia; kirjaimellisesti naiset kouluttavat osasta miehistä raiskaajia koska haluavat tietynlaista seksuaalikäytöstä - ja sitten suppilon toisesta päästä tulee raiskauksia ja raiskausten uhreja.
Kuten sanoin aluksi; raiskaus on nykyään täysin naisen yksilönä määrittelemä asia - henkinen tila. On vain asian kysymys milloin naiset saavat lopullisen oikeuden pitää mitä tahansa tunnettaan - negatiivistä sellaista - raiskaukseen rinnastettavana asiana ja syyttää tuosta tunteestaan jotakuta (oletettavasti miestä).
Arvioin että vuonna 2018 tulee ensimmäinen tuomio siitä kun alemman tason mies on "raiskannut naisen henkisesti" lähestymällä naista baarissa tutustumismielessä. Perusteena on miehen aiheuttama henkinen haitta ja kärsimys. Kyse ei ole kunnianloukkauksesta, vaan siitä että nainen koki epämiellyttävän tunteen miehen myötävaikutuksella.
Arvioin myös että samana vuonna vapautetaan YTM raiskaussyytteistä koska naiskollektiivi "tykkää siitä miehestä" vaikka tapauksessa on selkeät todisteet väkivaltaisesta käytöksestä ja pakottamisesta sekä tahdonvastaisuudesta. Kuitenkin naiset käyttävät tapauksessa kollektiivista valtaansa koska mies on YTM ja yleensäkin naisten suosiossa, joten häntä ei pidetä raiskaajana vaikka teon kaikki tunnusmerkit täyttyvät.
This is future brother - and its murder.
Vastaukset 1
Vanhimmat
En ymmärrä kuinka yli yhden miehen nussima nainen edes voidaan raiskata ja mitä kamalaa siinä muka on. Johan siinä nainen on valinnut tiensä olla kunniaton huora.
Kyllä lutkan saa raiskata, tietääpähän sitten otus itsekin mikä on.