Yhdyssanat ja kielioppi, katoava taito?

Mikä siinä on, kun joka päivä saa lukea tekstiä, mikä on kieliopillisesti kirjoitettu aivan päin mäntyä. Teksteistä puuttuvat pilkut, isot alkukirjaimet puuttuvat, tai niitä käytetään väärin, käytetään "me-passiivia", kappalejakoa ei käytetä ja mikä pahinta, yhdyssanavirheitä ja sanavirheitä on luokattoman paljon.
Tekstit mitä luen, ovat monipuolisesti erilaisia, muun muassa netin foorumeiden tekstejä, blogeja ja lehtiä. Samoin monissa mainoksissa ja ilmoituksissa tunnutaan oikeinkirjoitus lykättävän sivualalle, vaikka ilmoituksen ulkoasu vaikuttaakin paljon ilmoituksen yleistasoon.
Tietenkin se on ymmärrettävä, että ihmisillä on hahmottamishäiriöitä, lukihäiriöitä ja kirjoittaja ei välttämättä edes ole syntyperäinen suomalainen, mutta kuitenkin näiden edellämainittujen ihmisten osuus kokonaismäärästä on todella pieni, niin sitä ei voi pitää järkevänä perusteena huonontuneelle kirjoitustaidolle.
Näitä kieliopillisia "loistosuorituksia" tuskin tarvitsee linkitellä tähän aloitustekstiin, sillä eiköhän jokainen tiedä mistä on kyse.

Joten itse kysymys on, mitä mieltä olet tästä ilmiöstä? Onko omia kokemuksia?

Oma mielipiteeni asiasta on, että kyllä jokaisen suomalaisen tulee osata kirjoittaa omaa äidinkieltään hyvin. Pienet kömmähdykset ja ajatuskatkot ovat inhimillisiä ja niistä ei tarvitse välittää, mutta kun 25-vuotiaan ihmisen tuottama teksti on kieliopillisesti 13-vuotiaan tasolla, on se minusta huolestuttavaa, jopa surullista.
Itse en pidä omaa äidinkielentaitoani kovinkaan hyvänä, lukiosta saadut numerot ovat vitosia ja kutosia, mutta silti tekstini on omasta mielestäni huomattavasti sujuvampaa, kuin monien minua vanhempien ja korkeammin koulutettujen kirjoittajien tekstit.

-Äidinkielen tuloksia odotteleva abiturientti