Kysymys kokemattomille miehille

Vähän vaikea sanoa etukäteen.

Määritä rakkaus !

Kokisin olevani ihminen, mies ja että minulla on luonnollinen positiivinen rooli niin elämässäni, lähipiirissäni kuin koko maailmassa.

Kokisin että elämä on minua varten, koska olen kelpoisa tuota perustoimitustakin varten.

Kokisin että minulla on arvoa koska on ainakin teknisesti mahdollista että saan jälkeläisiä, että minut on hyväksytty jollain tavalla elämän jatkumoon - että olen päässyt "Olemaan ihminen", tasaveroinen, elämän lakien mukainen, jakamaan toisen ihmisen kanssa sen hyvän olon - siis pääsen mukaan "seksuaalisuuden sosiaaliseen ryhmään".

Pääsisin irti viallisuuden pelostani - pelosta joka päivittäin sanoo minulle "Olet niin viallinen ettet kelpaa edes sänkyyn" - vaikka tuo viallisuus ei ilmenisi muuten kuin siten että en ole päässyt sänkyyn naisen kanssa.

Taisin jo sanoa, mutta sanon sen uudestaan:

Kokisin elämän, kokisin olevani ihminen, kokisin olevan vertainen kenelle tahansa muulle normaalille ihmiselle.

(Tosin kirjoittaja ei ole kokematon - mutta on ollut kokematon ja muistaa sen, kuten myös ymmärtää mitä saamisen alkaminen ja kohtaaminen rakkaudessa tarkoitti henkisesti ja millaiseksi se itseä muutti).

http://www.youtube.com/watch?v=4aWGk6IO-gA

Pepe tiesi sen jo -70 luvulla:

http://www.youtube.com/watch?v=Faq4QCy0YuA

Eihän se mitenkään muuttuisi yhdestä kerrasta. Lyhyitä suhteita ptäisi olla aina tarjolla, kun niitä aktiivisesti etsii, niin kuin nuorilla naisilla. Ehkä helppo seksi sitten kokisi inflaation ja kumppanissa oppisi arvostamaan muitakin piirteitä.

Nyt koen itseni aivan arvottomaksi seksuaalisessa mielessä. Jos yrittäisin tarpeeksi, niin varmaan joskus saisin. Se on vain liian suuren työn takana ja oma mielenterveys tuskin kestäisi sitä epäonnistumisten määrää. On helpompaa jättäytyä ulos koko pelistä.

Kysymyksesi on absurdi koska eihän täysin kokematon mies tuohon voi vastata ennen kuin kokee sen rakkauden ja rakastelun, jos vastaa ennen kokemusta se on vain luulottelua ja kuvitelmaa siitä miten se elämä voisi muuttua.

Luulisin elämäni muuttuvan kunnolla vasta siinä vaiheessa kun opin rakastamaan itseäni. Sitä ennen lienee turha edes yrittää muodostaa parisuhdetta.

No kyllähän sitä saattais vähän muuttua, mutta mitä nuitten irtopanojen suhteen tulee, niin nykyään lähes joka viikolle ois käytettyä tavaraa tarjolla! Ei oo tarvis.

Se oikea rakkaus! Se olisi mahtavaa kokea, todeta ja jos en usko niin ainakin veikkaan löytäväni sen. :) Sitä vois löytää itsestään enemmän hyviä puolia, tai miksei myös huonoja.

Otat rahatukun taskuun ja käväiset maksullisella. Ammattitaitoinen erektiopoistoteknikko osaa kyllä neitsytpojan miehistää. :)

Rakkautta ei tuossa ole, mutta tiedät kyllä miltä tuntuu panemisen jälkeen.

Kuvittelisin, että minusta tulisi ahkerampi työntekijä. Saisin kuin uutta virtaa elämään. Lopettaisin viinan juonin joka viikonloppu. Olisin terveempi, kokonaisvaltaisesti. Ehkä aloittaisin kävelylenkkeilyn uudestaan, tämän tytön kanssa. Suhtautuisin elämään positiivisemmin. En olisi enää ahdistunut siitä, että elämästä on jäänyt suuriosa alue kokematta. Läheisyydenkaipuun tunteen tuska loppuisi.

Mielenterveysongelmani poksahtaisivat pois.

Ei pelkkä yksi pano tietenkään mitään varsinaisesti muuta, pantuani olisin edelleen sama runkkari kuin ennenkin, mutta kai sitä nyt edes kerran elämässään pitää päästä kokeilemaan nussimista, vaikka sitten ammattihuoran avulla. Ja "rakkaus" on täyttä hevonpaskaa. Tekopyhät naiset perustelevat itselleen vitunjakeluaan rakkaushölynpölyllä ja lipevät panopelimiehet sitä samaa soopaa niille lässyttävät päästäkseen haarojen väliin ähkimään.

Varmaan pelaisin vähemmän ja kämpä olisi puhtoisempi

Eipä se eka ja ainut kerta 10v takaperin juuri mitään tehnyt, ainakaan positiivista. Olin niin lapsellinen että odotin heti suurta rakkausromanssia, muija oli tietysti realistisempi ja ajatteli vaan seksinsaannin kannalta. Jälkeenpäin oli vaan porua kummaltakin puolelta, minä koin itseni huijatuksi kun nainen ensin netissä flirtti ja puhui luokseen lämpimillä sanoilla ja jälkeenpäin ei kuulunut enää juuri mitään, tälle puolestaan tuntui ottavan itsetunnon päälle se etten ollut jatkuvasti vehje ojossa tätä nylkyttämässä vaan olin pääosin arkaileva ja suorastaan pelkäsin naisen päällekäyvyyttä sängyssä. Tästä tietysti suorituspaineet ja lerppuvehje yms.
Eihän tuota voi päätä puistelematta muistella muutamien kirosanojen kanssa.