”Aina on tehty niin, että vaipan eli ulkoseinien ja yläpohjan läpi karkaa lämpöä. Karkaava lämpö kuivattaa ja pitää rakennukset terveinä.”
Nollaenergiataloissa lämpöhäviötä täytyy vähentää eristeitä paksuntamalla ja vaipan ilmatiiviyttä parantamalla, jolloin lämpö ei pääse karkaamaan.
”Jos rakentamisen tai käytön aikana talon rakenteisiin pääsee vähänkin kosteutta, se ei sieltä kuivu. Se jää sinne ja rupeaa aiheuttamaan homekasvustoa”, Koiso-Kanttila sanoo".
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rakennusopin-professori-nollaenergiataloista-hometaloja/625282/
Koiso-Kanttila näkee, että energiatehokkuuden parantaminen on Euroopan tasolla järkevää, mutta nollaenergian tavoittelu Suomen olosuhteissa ei ole.
"On teknisesti mahdollista tehdä nollaenergiataloja, mutta riskit ovat kohtuuttoman suuria.”
Nollaenergiataloissa lämpöhäviötä täytyy vähentää eristeitä paksuntamalla ja vaipan ilmatiiviyttä parantamalla, jolloin lämpö ei pääse karkaamaan.
”Jos rakentamisen tai käytön aikana talon rakenteisiin pääsee vähänkin kosteutta, se ei sieltä kuivu. Se jää sinne ja rupeaa aiheuttamaan homekasvustoa”, Koiso-Kanttila sanoo".
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rakennusopin-professori-nollaenergiataloista-hometaloja/625282/
Koiso-Kanttila näkee, että energiatehokkuuden parantaminen on Euroopan tasolla järkevää, mutta nollaenergian tavoittelu Suomen olosuhteissa ei ole.
"On teknisesti mahdollista tehdä nollaenergiataloja, mutta riskit ovat kohtuuttoman suuria.”
Vastaukset 13
Vanhimmat
Paraisilla jossa oli aikoinaan styroxs talo, sen sisätilat muuttui pikkuhiljaa
homeiseksi ja asuminen oli lopetettava siinä.
Aivan niin, ja tämä Rakennusopin Professorin esitys on olennainen ja tärkein.
Aina on tehty niin, että vaipan eli ulkoseinien ja yläpohjan läpi karkaa lämpöä. Karkaava lämpö kuivattaa ja pitää rakennukset terveinä.”
Suomessa on aivan valtavasti nykyään koulujen ym. homeongelmien lisääntymistä havaittavissa, ja sen seurauksena erittäin kalliiksi käyvää kansalaisten terveyden menetystä, jo nuoresta opiskeluiästä alkaen. Ja tämä uusi "Energiatalojen" rakennussuuntaus on ehdottomasti saatava loppumaan.
Koiso-Kanttilalla on oma lehmä ojassa. Ei taida riittää arkkitehtitoimistolla tarpeeksi asiakkaita, kun pitää yrittää pelottelemalla houkutella "minä osaan" asenteella?
Herra puhuu kyllä kauniisti, mutta täyttä pas-kaa!
Olen asunut "uretaanitalossa" 20-vuotta ja ilmanlaatu on yhä hyvä. Tiiviissä rakenteessa ei pääse syntymään kastepistettä. Mikä on tyypillinen "villatalon" ongelma.
Olisi siis parempi, että ulkoseinien määrää vähennettäisiin. Ok-talojen tilalle pari- ja rivitalot omilla pihoilla korkeilla aitauksilla. Lisää kerrostaloja ja nykyisten neliskanttisten pienkerrostalojen tilalle massiivisia 10 korttelin pituisia suorakeiteen muotoisia torneja. Lisäksi uusien kauppakeskusten 2-4 liikekerroksen lisäksi yhtäläinen määrä asuinkerroksia ylimpiin kerroksiin siten että pienemmissä kauppakeskuksissa huoneiston ikkunat ovat ulkoxseinillä että myös kauppakeskuksen sisälle. Suuremmissa joko tai...
Sokerina pohjalla: maan alle rakennettavat vuokra-asunnot, joissa isot seinän kokoiset virtuaali ikkunat. Voit valita näkymän Pariisista, nykistä, Lammilta tai synnyinkodistasi. Ehkä osaava voi suunnitella sen itse. Maan päälliset osat olisi varattu virkistyskäyttöön tai kovan rahan massiivikortteleille.
"Sokerina pohjalla: maan alle rakennettavat vuokra-asunnot".
Vanha keksintö, johan maakuoppia/maakellareita on rakennut satoja vuosia.
15-20 uretaania eristeeksi ja vuorauksen väliin kunnon tuuletusrako, niin taatusti homehdu.
Ilmanvaihto pitää tietysti olla hallittu, koneellinen ja lämmön talteenottava.
Mikä siinä voi olla niin vaikeaa? Minulla on tästä 20 vuoden kokemus, eikä missään näy pilkkuakaan homeesta.
"Pullotalo" on ainoa oikea tapa rakentaa, koska jos sisävuoraus päästää pisarankaan höyryä eristeeseen, niin se tiivistyy sinne kuin huurtuvasta ikkunasta voimme jokainen todeta. Jos sisäpoka on täysin tiivis, niin ikkuna ei huurru.
Parhaat rakennuspaikat sis kuivat perustat on jo käytetty. Rakentakaa puusta, puuhan ei ole milloinkaan täysin tiivis paitsi muovin alla.
Mitä puulle tapahtuu muovin alla ?
Jos tuplataan lasit vaiko seinänpaksuus, niin kumpiko mahtaa hourailevien roohvessoreiden mielestä njam njam ööööö tulla halavemmaksi. Ikkunatkin voivat homehtua, mutta pienemmässä määrin ja ne on helpompi putsata. Mädäntyneitä kierrätyslumppuja mahdoton.
Ei se lasi homehdu vaan karmit lasin ympärillä.
Ikkuna koostuu lasista ja karmista.
Ostin aikoinaan puusta tehdyn "hyvin hengittävän" rintamamiestalon, jolle oli tehty remonttia 70-luvun alussa. Alakertaan oli lisätty 5 cm villaa ja muovi sisäpuolelle.
Kaikki missä muovi oli ehjä ja tiivis, oli tervettä. Reikien kohdalla ilmankosteus oli pyrkinyt ulos ja aiheuttanut lahoa ja joissain kohdin ylimääräinen muovi oli kietaistu hirren ympäri ja siltä kohtaa hirsi oli käytännössä kadonnut 20 vuodessa. 10 sentin päässä siitä se oli ihan tervettä.
Kaksinkertainen höyrysulku on pomminvarma sienen tuoja!
Rakenteen pitää olla ulospäin hengittävämpää, muuten tulee tuho.
Perustuksissa puu ei saa koskettaa kiveen. Pari liuskaa huopaa eristää sen hyvin.
Salaojat täytyy tietysti olla kunnossa ja maa-aines sellaista, että kapillaarinen kosteus ei nouse alapohjaan.
Kun eristin vintin lämpimäksi, niin tila ei antanut myöten tehdä sitä villalla, joten laitoin kolme kertaa paremmin eristävää uretaania ja erittäin tiiviin muovin sisäverhouksen alle, teipaten kaikki sähkörasiat ym.
Uretaanin takana on kunnon tuuletusväli ennen ulkoverhousta.
Ilmanvaihto on talteenottava ja koneellinen, aina päällä kuten kuuluukin.
Kovimmillakin pakkasilla lämmitystarve on vähäinen. Pienemmillä riittää, kun on valot, telkkari ja tietokone päällä.
Lämpöä karkaa lähinnä vain ikkunoista. Olisi pitänyt laittaa nelinkertainen kolminkertainen lasitus, kuten eräässä ruotsalaistalossa näin.
Tälläinen rakenne ei yksinkertaisesti ei voi homehtua.