Mieheni käyttää äärimmäistä henkistä väkivaltaa, haukkuu ja mollaa, välttelee vastuuta ja laittaa kaiken läskiksi, toimii mielivaltaišesti kuten haluaa. Toisen tunteilla ei ole väliä. Olin kuunnellut haukkumista pitkään saamatta kontaktia toiseen, kunnes en kestänyt enää ja löin miestä.
Nyt olen väkivaltainen lehmä. Hän kyllä muistaa sanoa miten minä olen väkivaltainen. Ja että hän ei ole lyönyt.
Mutta onko oikein provosoida toista äärimmilleen? Eikö henkinen väkivalta murra ihmisen sielun ennenpitkää?
Minä en jaksa enää yrittää. Minut on hänen toimesta jo naulittu.
Nyt olen väkivaltainen lehmä. Hän kyllä muistaa sanoa miten minä olen väkivaltainen. Ja että hän ei ole lyönyt.
Mutta onko oikein provosoida toista äärimmilleen? Eikö henkinen väkivalta murra ihmisen sielun ennenpitkää?
Minä en jaksa enää yrittää. Minut on hänen toimesta jo naulittu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hiukan dramaattinen tarina.
Taitaa olla muita huolia pohjilla?
Jos ette tästä ongelmasta pysty keskenään keskustelemaan yrittäkää päästä vaikka perheasiain neuvottelukeskukseen keskustelemaan asioistanne.
Tosin miehet ei välttämättä tämmöistä halua? Miehet kun ei halua elämäänsä hankalia asioita, vaikka sitten joskus "läikkyykin" yli.
Toista ei sovi kuitenkaan lyödä. Sikäli hyvä että asian olet puheeksi ottanut. Pidähän huoli siitä ettei tämä fyysinen puoli käänny miehesi syyksi. Ota vastuu teoistasi, äläkä käännä ongelmaasi miehen harteille.
Miksi et tajua erota? Ero on ainoa vaihtoehto. Kuvitteletko tosiaan että mies muuttuu? Ei muutu.
Sinun pitää arvostaa itseäsi ja pelastaa itsesi. Mies on sairas jos haukkuu ja tekee vaikka mitä. Jos et kykene eroamaan hae keskusteluapua pian, terapeutti on ainoa joka saa sut eroamaan. Ja tajuamaan. Heillä on ammattitaitoa, ainakin parhaimmilla käsitellä näitä.
Ei kannata jäädä tappelemaan.
Jos suhde ei toimi niin se ei toimi.
Parempi lähteä eri suuntiin ennen kuin jotain pahempaa sattuu.
Toiseen kajoaminen on aina väärin ja vastoin lakia. Oli se sitten mies tai nainen aloitteen tekijänä. Vaikak ei tietenkään saa unohtaa provosoinnin merkitystä asiaan (sitä ei ole kuitenkaan lailla kielletty). Itse opin edellisessä suhteessa (jossa myös henkistä väkivaltaa), että tuollaisessa tilanteessa kävelen pois.
Valitettavasti tilanne meni siihen, että loppupeleissä mies ei enää antanut minun poistua vaan piti kiinni ja pakotti kuuntelemaan hänen herjansa ja mollaamisensa.
Onneksi jäi kiinni pettämisestä ja tervemenoa miehelle.
Tuollainen suhde on sairas, eikä kenenkään kuuluisi sellaista kokea.