Omat ongelmat ovat aina ne suurimmat, se on selvää, mutta omaa elämääni punnittuani ja tätä palstaa lueskeltuani, mieleeni on noussut kysymys, ja ajatuksia siitä, kenen osa oikeasti on "pahin"?
Pettäjän, petetyn vai kakkosen? Varmasti sekin vaihtelee tilanteesta ja ratkaisusta riippuen. Ja ihmisestäkin, koska kaikki ovat yksilöitä. Mutta jos oletetaan tilanteen menevän niin, kuin ainakin tällä palstallla usein halutaan ajattelevan, ja miten reaalimaailmassakin usein käy, että mies pettää aikansa, kunnes suhde toiseen naiseen päättyy (syystä tai toisesta), ja mies jää avioliittoonsa.
Usein petetty vaimo jatkaa liittoa, autuaan tietämättömänä siitä, miten pahasti ja väärin miehensä on häntä kohdellut. Erityisesti tilanteissa, joissa kakkonen on lopettanut suhteen, petetty vaimo jatkaa elämäänsä miehen kanssa, joka olisi mieluummin valinnut jonkun toisen kuin vaimonsa. En haluaisi elää niin.
Entpä se pettävä mies? pettää vaimoaan, koska on aivan eksyksissä itsensä kanssa. Koska ei saa liitostaan sitä mitä haluaisi. Ehkä todella rakastaa tuota toista naista. Sitten syystä tai toisesta päätyy jatkamaan avioliittoaan (ainakin toistaiseksi, kunnes ongelmat ja tyytymättömyys nousevat taas pintaan), mutta sydämensä on ihan muualla. Ja vaikka ei olisikaan muualla, ei se kotonakaan ole, kun on ollut tarve pettää. Joku mies saattaa oikeasti huómata vasta petettyäään, että oikeasti kuitenkin rakastaa vaimoaan ja perhettään ja haki vain vaihtelua, mutta näin käy vain harvoin. Usein pettävät miehet jäävät avioliittonsa vain pelkuruuttaan.
Kakkosnaisen osa taas on ainakin suhteen päällä ollessa todella kurja ja raastava. Ainakin, jos hän rakastaa miestä, kuten usein on, ja haluaisi parisuhteen miehen kanssa. Mutta häänellä on myös eniten mahdollisuuksia, jos hän pääsee myös tunnetasolla irti tuosta suhteesta ukkomieheen. Kun vaimo jää liittoon pettävän miehen kanssa, jonka tunteet häntä kohtaan ovat kuolleet, ja pettävä mies jää pelkuruuttaan liittonsa vaikka rakastaa tooista, tällä toisella naisella on mahdollisuus löytäää elämäänsä vielä todellinen onni ja rakkaus.
Ajatelkaapa sitä!
Pettäjän, petetyn vai kakkosen? Varmasti sekin vaihtelee tilanteesta ja ratkaisusta riippuen. Ja ihmisestäkin, koska kaikki ovat yksilöitä. Mutta jos oletetaan tilanteen menevän niin, kuin ainakin tällä palstallla usein halutaan ajattelevan, ja miten reaalimaailmassakin usein käy, että mies pettää aikansa, kunnes suhde toiseen naiseen päättyy (syystä tai toisesta), ja mies jää avioliittoonsa.
Usein petetty vaimo jatkaa liittoa, autuaan tietämättömänä siitä, miten pahasti ja väärin miehensä on häntä kohdellut. Erityisesti tilanteissa, joissa kakkonen on lopettanut suhteen, petetty vaimo jatkaa elämäänsä miehen kanssa, joka olisi mieluummin valinnut jonkun toisen kuin vaimonsa. En haluaisi elää niin.
Entpä se pettävä mies? pettää vaimoaan, koska on aivan eksyksissä itsensä kanssa. Koska ei saa liitostaan sitä mitä haluaisi. Ehkä todella rakastaa tuota toista naista. Sitten syystä tai toisesta päätyy jatkamaan avioliittoaan (ainakin toistaiseksi, kunnes ongelmat ja tyytymättömyys nousevat taas pintaan), mutta sydämensä on ihan muualla. Ja vaikka ei olisikaan muualla, ei se kotonakaan ole, kun on ollut tarve pettää. Joku mies saattaa oikeasti huómata vasta petettyäään, että oikeasti kuitenkin rakastaa vaimoaan ja perhettään ja haki vain vaihtelua, mutta näin käy vain harvoin. Usein pettävät miehet jäävät avioliittonsa vain pelkuruuttaan.
Kakkosnaisen osa taas on ainakin suhteen päällä ollessa todella kurja ja raastava. Ainakin, jos hän rakastaa miestä, kuten usein on, ja haluaisi parisuhteen miehen kanssa. Mutta häänellä on myös eniten mahdollisuuksia, jos hän pääsee myös tunnetasolla irti tuosta suhteesta ukkomieheen. Kun vaimo jää liittoon pettävän miehen kanssa, jonka tunteet häntä kohtaan ovat kuolleet, ja pettävä mies jää pelkuruuttaan liittonsa vaikka rakastaa tooista, tällä toisella naisella on mahdollisuus löytäää elämäänsä vielä todellinen onni ja rakkaus.
Ajatelkaapa sitä!
Vastaukset 142
Vanhimmat
"Kun vaimo jää liittoon pettävän miehen kanssa, jonka tunteet häntä kohtaan ovat kuolleet, ja pettävä mies jää pelkuruuttaan liittonsa vaikka rakastaa tooista, tällä toisella naisella on mahdollisuus löytäää elämäänsä vielä todellinen onni ja rakkaus."
Siinä on kiteytettynä tämän palstan kaikki ajatusmaailma, kakkonenhan se on ainoa joka voi löytää TODELLISEN onnen ja rakkauden.
Voipi olla niinkin että mies ja vaimo löytävät uudelleen yhteisen onnen, vai?
Voi olla, ilman muuta, mutta se vaatisi aloittamista puhtaalta pöydältä. Miehen pitäisi ensin rehellisesti myöntää, että on pettänyt vaimoaan. Sen jälkeen pitäisi alkaa työstää sitä, miksi mies on pettänyt, että mitkä ovat ne asiat, joihin hän ei liitossa saa tyydytystä? Miehen pitäisi myös aidosti olla pahoillaan ja kyetä saada vaimonsa tuntemaan se, ja myöskin osoittaa olevansa taas luottamuksen arvoinen. Ja petetyn vaimon pitäisi kyetä luottamaan, aidosti.
Se on pitkä ja kivinnen tie, joka yleensä jää hötöksi jo sen vuoksi, että vain aniharva pettävä mies myöntää olleensa uskoton.
Mielesäni petetyn rooli on paskin.
Pettäjä ja se kokkoska pystyvä tapahtumiin vaikuttamaan, ja he tekevät sen ihan tietoisesti. mutta petetty ei.
Jos liitossa joku mättää sille pitää tehdä jotain, tai siten erota. Lupauksia ei saa rikkoa, eikä toista tietentahtoen loukata.
ajatusleikkiä, hyvin ajateltu!
Täydellistä kakkosen ajatustapaa nuo edelliset!
Mihin se ajatus jäi, että vaimo ei koskaan saa tietää, kun ei edes osannut epäilläkään? Niitäkin vaimoja on.
Moni kakkonen ei osaa edes ajatella, kuinka hyviä näyttelijöitä ja teeskentelijöitä nuo ukkomiehet ovat.
Sellainen mies, joka osaa asiansa ei koskaan kärähdäkään. Hän on se hyvän ja rakastavan aviomiehen perikuva! Ja niitäkin riittää.
Monet eivät saisi koskaan tietää jos eivät nämä yltiöystävälliset ja muka niin muita huomioivat kakkoset ottaisi yhteyttä. Ja vain siksi, kun itse pettyivät siihen varattuun!
"oma lehmä ojassa"
Vanha viisaus on, että mitä ei tiedä se ei satuta! Miten sellaisen osa on huonoin, joka ei edes koskaan ajattele mahdollista tilannetta.
Turhaan kakkoset täällä säälitte heitä, kun kuitenkin teidän asema on kaikista heikoin ja säälittävin.
"Miten sellaisen osa on huonoin, joka ei edes koskaan ajattele mahdollista tilannetta."
Juuri siksi, että hänen osansa perustuu valheeseen, eikä hän edes tajua sitä itse.
"Mihin se ajatus jäi, että vaimo ei koskaan saa tietää, kun ei edes osannut epäilläkään? Niitäkin vaimoja on."
Minähän kirjoitin aloituksessani juuri tämänkaltaisesta tilanteesta, että vaimo ei saa tietää. Kakkonen on saattanut lopettaa suhteen ukkomieheen, joka ei kerro vaimolleen kenties vuosien rinnakkaissuhteesta. Vaikka mies itse lopettaisi suhteen, jos hän ei kerro vaimolleen, se on silti väärin vaimoa kohtaan. Hän todellakin uskoo elävänsä rehellisen, häntä ja avioliittoaan kunnioittavan miehen kanssa, vaikka näin ei ole. Liitto perustuu siis valheelle. Toki, jos ei tiedä, se ei satuta, mutta jos tietäisi niin satuttaisi - ja siksi se juuri on niin väärin.
Ainoastaan siinä tilanteessa, jos mies parin kerran hairahduksen jälkeen tajuaa, että oikeasti rakastaa vaimoaan, että haki kerran kaksi vain vaihtelua, siinä tilanteessa voin ymmärtää, että ehkä ei kannata kertoa petoksestaan, ehkä vaimokaan ei haluaisi tietää, ja ehkä liitto voi silti jatkua onnellisena.
Oikeasti, voin petettynä vaimona sanoa, että ihan sama onko se mies oikeasti rakastunut siihen kakkoseen vai ei. On ihan sama, onko hänellä vaimonsa kanssa oikeasti seksiä vai, vaikka kakkoselle sanoisi että ei ole. On aivan sama vaikka mies oikeasti rakastaisi vaimoaan, mutta väittää kakkoselle muuta.
Vain sillä on merkitystä, että mies pettää puolisoaan, rikkoo luottamuksen, loukkaa ja puhuu puolisostaan pahasti. Vaikka ei tarkoittaisi mitä sanoo vaan puhuisi vain "lämpimikseen", ihan yhdentekevää!! En ymmärrä, minkälainen vaimo antaa miehensä kohdella itseään niin?! Ja sitten vielä kehuskellaan täällä, että aivan sama vaikka sekstaa toisen kanssa, kun kuitenkin tulee yöksi kotiin ja sanoo rakastavansa vain minua. Sillekö teidän avioliittonne ja omanarvontuntonne perustuu??
Fiksusti sanottu!
Riippuu tapauksesta, mutta useimmiten... Kakkosen tilanne on pahin ja raastavin. Hän ei saa miestä koskaan ja mies alistaa täysin kakkosta sekä voi alistaa epämiellyttäviin seksileikkeihin. Mies voi valita aina kenen kanssa on ja valitsee vaimon. Vaimolla on mahdollisuus määrätä miestä ja mies kohtelee paremmin. Toisaalta on pakko erota melkein, jos mies pettää. Kakkonen ei välttämättä ole täysin perillä että miehellä on avovaimo tai vaimo, kunnes se paljastuu. Kakkonen jää tyhjän päälle taas elämässään, kokenut jo monia torjuntoja. Kakkonen ei ole usein edes kakkonen vaan seksijuttu, jota mies käyttää hyväksi. :( Kuka rakastaa häntä, välittää.
Juuri samalle mille kakkosen kanssa oleva suhde, erotuksenaan että kakkonen alistuu että mies menee kuitenkin yöksi vaimon vierene...
En minäkään ymmärrä miksi kakkonen ja - jos on itse vielä vapaa - antaa petturin kohdella itseään niin.
No tietenkin koska rakastaa!!!!!!!
Kakkonen ei olisikaan kakkonen ellei olisi niin nenästä vedettävä!
Ajatusleikkiä, nimenomaan. Useimmitenhan mies saa liitostaan juuri sen mitä haluaakin: hyvän vaimon, lapset, kodin ja päivittäisen elämän. Sen päälle mies saattaa vielä haluta toisenkin naisen arkea piristämään. Mies jatkaa liittoaan juuri siitä syystä, että haluaa jatkaa sitä. Mies jatkaa myös kakkosensa kanssa niin pitkään kuin mahdollista juuri siksi, että haluaa sitä ja se on mahdollista. Kakkosiksi suostuvia naisia ei nimittäin ole joka oksalla. Miehen osa on luonnollisesti kaikkein paras, eihän tuosta ole epäilystäkään.
Mies jatkaa vaimonsa kanssa monista syistä: ei halua erota lapsista, on asuntolainaa, suku ja ystävät paheksuisivat, vaimo ei ehkä pärjäisi yksin pienten lasten kanssa, rahallisesti tekisi tiukkaa lähteä jne. Mies tietää loukkaavansa vaimoa ollessaan kakkosen kanssa mutta kestää arkea vaimonsa kanssa vain kakkosen tuella. Tunteet vaimoon ovat kuolleet, eihän suhteeseen muuten kolmatta mahtuisi väliin. Vaimon kanssa ollessaan mies haaveilee kakkosesta. Vaimo ei tiedä, ehkä epäilee tai jopa tietää miehen sivusuhteesta mutta ummistaa silmänsä kunhan saa pitää pettävän miehen vierellään. Mies ei ole tyytyväinen suhteessa ja hänen etäinen käytöksensä heijastuu kotonakin. Vaimo ei ole tällöin myöskään tyytyväinen. Kakkonen saattaa olla tyytyväinen tai sitten ei. Riippuu siitä mitä kakkonen haluaa ja onko tämä vapaa.
Tyypillistä kakkosen kuvittelua. "Kestää arkea vaimonsa kanssa vain kakkosen tuella..." Voi hyvää päivää mitä Hertta-sarjan bullshittiä. Ihan oikeasti, useimpien pettävien miesten elämä vaimonsa kanssa on ihan hyvää elämää eikä mitään perhehelvettiä. Useimmilla pettävillä miehillä on edelleen tunteita myös vaimoaan kohtaan, sori vaan. Ja sen uskotteleminen itselleen, että se mies siellä kotona vaimon kanssa rakastellessaan siitä kakkosesta haaveilisi, on lapsellista. Suorastaan noloa.
Noloa on kuvitella että mies joka pitää sivusuhdetta rakastaisi vaimoaan. Noloa on suostua seksiin sen jälkeen kun mies on juuri rakastellut kakkosensa kanssa. Jokainen tietää että miestä pitää liitossa monet velvoitteet ja samaan aikaan mikään velvoite pidä miestä kakkosen kanssa yhdessä. Noloa on jakaa miehensä toisen kanssa ja suostua siihen vain koska pelkää jäädä yksin. Varmasti elämä on ihan siedettävää kotona, mutta jotain parempaa on muualla, muutenhan sivusuhdetta ei olisi. Varmasti joillain on lämpimiä tunteita vaimoaankin kohtaan mutta rakkautta se ei ole jos vaimoaan pettää.
Niinhän se on, että kakkonen ikään kuin ylläpitää miehen avioliittoa. Miehen on paha olla. Hän tietää liittonsa vetelevän viimeisiään, mutta esim. lasten vuoksi ei haluaisi erota. Tai oikeastaan itsensä vuoksi, koska silloin hän ei todennäköisesti olisi lastensa elämässä enää 24/7. Kakkosen kanssa vietetty aika ja toive tulevasta yhdessä tämän rakastamansa naisen kanssa auttavat jaksamaan, kunnes aika on kypsä erolle.
Hyvin useinhan käy juuri niin, että kun kakkonen lopettaa suhteen ukkomieheen, tämä melko nopeasti laittaa eron vireille, koska jäätyään vaimon kanssa kahdestaan, tauaa ettei todellakaan halua elää niin.
Ja ei, ei se ole kakkosen ansiota tai vika, vaan johtuu ihan siitä, että liitto ei enää tyydytä kun on tarve etsiä toinen.
totuutta peilistä,
osuit naulan kantaan!
Kunnioittakaa ja kumartakaa suurta kakkosta, amatsoninaista, joka paksu hiuspehko hulmuten tsemppaa taustalla miestänne jaksamaan kansanne. Tämä amatsoninainen saa vaikka räpättää, kun ei ajoissa ehdi paikalle painamaan, että miehen liitto saadaan pelastettua.
Suostua seksiin? Ihan kuin seksi olisi jokin ikävä velvollisuus. Minulle seksi on avio-oikeus ja totta kai otan sen minkä minulle kuuluu.
Siis kenen tilanne on pahin: meillä ainakin minulla, joka olen petetty. Paha tilanne voi olla myös kakkosen aviomiehellä, jolle tekstasin hänen puolisonsa uskottomuudesta. Olen kyyninen, mutta rakastaa sana on menettänyt merkityksensä jo kymmeniä vuosia sitten. Se kuvaa jotain tunnehehkua, joka kesti pari vuotta suhteen alussa. Luultavasti pettäjämieheni kokee sitä parin vuoden tunnehehkua tämän kakkosen kanssa. Toisessa vaakakupissa on turvallinen elämä, lapset, lastenlapset, sukulaiset, sosiaalinen yhteiseö, johon kuulumme. No seuraavaksi tietysti puhutaan seksin puutteesta. Impotenssista kärsivä mies saattaa hetkeksi saada nostetta salaisesta suhteesta, mutta eiköhän tämäkin latistu suhteen edetessä. Nykyaika vaan vaatii, että iästä riippumatta on oltava nuori, kaunis, seksikäs ja mitähän muuta vielä. Vielä harmaahapsisena mummona ja pappana pitäisi vielä sänkypuuhista löytää "uutta ja mielenkiintoista". Ilmeisesti anaaliseksi ja suuseksi olisi nyt se, joka saisi vielä kiihotusta aikaan. Entä sitten, kun sekin uutuuden viehätys on koettu, mitähän seuraavaksi? Mies tietysti löytää uusia kohteita vanhanakin, silloinhan vasta on miesten markkinat, kuka tahansa papparainen kelpaa, olipa varattu tai vapaa. Itse en voisi ikimaailmassa ryhtyä toisen aviopuolison kanssa mihinkään suhteeseen.
Komppaan sinua, Reetta. Tilanteesi on varmasti tukala kun mies elelee omien etujensa metsästämisestä ja osaa piilotella ja vlehdella, ja sitä hän tekee paitsi sinulle myös ystävilleen ja työtovereilleen, jotka tosin ovat kakkosesta varsin tietoisia.
Mitä elämä miehellesi antaakaan, kun hän yrittää vaan olla sotkeutumatta omiin jalkoihinsa ja suhdeviritykseensä? Ei rakkaudesta tietoakaan... eikä edes osaisi sitä kelleen toiselle antaa. Hämmästyttävää on se, että kakkonen on ihan surkea tapaus, ei henkisiä ulottuvuuksia edes miehesi älyllisiä vaatimuksia täyttämään, mutta ei todella seksikkyyttäkään nähtävissä. Ja kakkonen vaan haluaa eroon omasta miehestään, pelkkää tyhmyyttään.
Miten oikein kestät oman tilanteesi? Miten kestät sen epävarmuuden, joka miehesi jatkuvasta menosta koituu? Ihailen sitä, että et kuitenkaan ole luovuttamassa häntä kakkoselle, minusta se on oikein hänellekin! Mahtaako miehesi olla narsismiin taipuvainen? Entä onko kakkonen läheisriippuvainen? Sen sijaan, että miehesi päästäisi kakkosesta irti hän tarjoaa tälle lohdutusta kaikesta siitä kivusta, mitä on tälle ja hänen miehelleen on aiheuttanut?
Mutta jos sattuu käymään niin, että sattumoisin löydät paremman miehen, niin anna silloin palaa! Pidä silloin kiinni omasta onnestasi äläkä ajattele petollista miestäsi, kakkosesta puhumattakaan!
Pitkään kakkosena olleena tässä mielipiteeni: kakkosen osa on hyvin raskas ja raastava mikäli hän on rakastunut mieheen ja on sinkku tai eronnut. Kaipaus on suunnaton kun mies on perheensä kanssa, varsinkin lomilla.
Miehenkään osa ei ole helppo, ellei kyseessä ole pelimies tai narsisti. Hän ikävöi suuresti kun ei nähty. Joutui elämään valheessa, kärsi unettomuudesta ja tunsi olevansa umpikujassa.
Vaimo varmasti jotain aavisti, mutta ei tiennyt. Tuskin oli onnellinen suhteessaan. Hän eli valheessa tietämättä mitä hänen kunnon aviomiehensä puuhaili, useimmiten työajalla ja myöhään illalla kun muu perhe kävi nukkumaan.
Eli kaikki kolme kärsivät jos salasuhde jatkuu, ainoa ulospääsy on tehdä jonkinlainen ratkaisu. Mutta kaikkien on tehtävä suru/luopumistyötä ja noustava uudestaan jaloilleen. Vain puhtaalta pöydältä voi ponnistaa uuteen onneen.
No pitäisiköhän sinun sitten tehdä jonkinlainen ratkaisu? Niin kuin vaikka jättää se ukkomies. Teet sitten vähän surutyötä ja nouset uudelleen jaloilleen, Sitten vaan ponnistat puhtaalta pöydältä uuteen onneen.
Mies ei jää pelkuruuttaan liittoon.On täysin naisten mielikuvitusta olettaa niin.Vaikka sanoin pidetään kakkonen aikansa lämpöisenä on rehelliset tunteet kotona.
Mitkä rehelliset tunteet? Anteeksi että kyselen tyhmiä,mutta kun puhutaan pettäjästä niin sana rehelliset tuntuu aika oudolta.
Pakkohan sen kakkosen on jollain itselleen perusteltava, miksei hän kelpaa ykköseksi ykkösen paikalle, vaan ikuiseksi kakkoseksi. On helpompi pitää miestä pelkurina kuin myöntää ettei mies vaan rakastakaan, vaikka niin sanoo. On helpompi väittää, että mies jää vain lasten tai talon takia kuin tunnustaa itselleen, ettei ole ole sen arvoinen että mies vaimoaan jättäisi.
Kaikki kakkoset eivät halua pettävää miestä itselleen. Jotkut kakkoset ovat itse varattuja. Moni pettävä mies ottaisi kakkosensa mutta ei saa tätä.
Lapset ja talo jne. painavat vaakakupissa paljon, ihan varmasti. Mutta mikä saa miehen pysymään kakkosen kanssa? Vain rakkaus! Muutenhan mies vaihtaisi kakkostaan kuin paitaa. Miehellä ei olisi toista naista jos rakastaisi vaimoaan. Pakkohan vaimojen on uskotella että mies rakastaa heitä, kun mies niin sanoo, vaikka teot osoittavat ihan muuta. On ilmeisesti vaikeaa myöntää itselleen ettei mies jonka kanssa on mennyt naimisiin rakastakaan itseään vaan toista.
Kakkonen on naintia varten.Siihen mies ei tartte muuta kuin kypärää.Se on ihan fyysistä, muun naiset kuvittelevat.Eihän kukaan anna, jos sanon että haluttaa panna sua vaihteen vuoksi.Siksi liehittely.Rakkaus ja nussiminen miehelle eri asioita muualla kuin kotona.
Mutta sitten kun pilkka kolahtaa omaan nilkkaan ja mies lähtee sen kakkosen matkaan, kaikki sinun tavallasi ajattelevat vaimot toki myöntävät, että kakkonen on vain parempi kuin hän, koska kerran tämän matkaan lähti. Ja itse ei ollut edes seksiä varten, vaan ainoastaan laittamaan ruokaa, siivoamaan ja pesemään pyykkiä.
Kumpa olisi niin että kakkonen on vain naintia varten. Sen olisin suvainnut. Seksiä varten mies voisi pitää vaikka kuin montaa naista, tiedän kyllä. Kysyin mieheltä miksi juuri tämä kakkonen. Pyysin eron partaalla kerrankin rehellisyyttä. Vihdoin tunnusti, koska rakasti tätä. Minäkään en halunnut uskoa sitä vaan halusin uskoa että oli vain seksisuhde. Puoli vuotta erosta on jo parempi olla ja myöntää nämä asiat. Ainakin nyt on parempi olla kuin aviosuhteessa jossa koin itse olevani se kolmas pyörä.
Pakko ottaa kantaa näiden kakkosten uskomuksiin! Kaikki ei koskaan ole sitä, miltä se ulospäin näyttää, ainakaan pettäjien kanssa.
Oma näkemykseni on, että yksinäiset ja heikkoluonteiset naiset sortuvat varattuihin herkimmin.
Olen nähnyt muutaman stoorin ihan läheltä ja tiedän näistä ns."vuosisadan rakkaustarinoista" jotain.
Omat vanhempani erosivat isän uskottomuuden vuoksi! Äiti halusi eron, mutta uusi rakkaus isällä tyrehtyi muutamaan vuoteen. Kuolemaansa asti isä rukoili äitiä antamaan anteeksi ja ottamaan takaisin, mutta turhaan.
Pari sisartani erosi myös uskottomuuden vuoksi!
Pettäjä aloitti suhteen kakkosensa kanssa, joka päättyi naisen alkoholisoitumisen vuoksi kuolemaan. Naisen ed. aviomies oli myös petetty. Eli siis molemmat olivat aviossa pettäessa..
Toisessa tapauksessa pettäjä, nyt nainen, ja kakkonen muuttivat lennosta yhteen ja ovat jo eronneet muutaman vuoden jälkeen.
Ystäväpiiriini kuuluu myös huikentelevainen, mutta myös hyvin herkkäuskoinen kakkosnainen. Itse hän petetty ja jätetty rakastui luuseriin, joka vannoi monta vuotta eroaan vaimostaan. Suhde on kestänyt kuusi vuotta ja eroa ei ole nähty. Tässä suhteessa tämä onneton nainen suostuu kaiken lisäksi huonoon kohteluun. Todella törkeä mies, mutta nainen ottaa takaisin aina pienen välirikon jälkeen.
Ja että ei kenenkään kakkosen tarvitse hyökätä kimppuuni niin kerron, että itse elän pitkässä avioliitossa(40v jo) ihan tyytyväisenä ja ilman uskottomuuden kirouksia.
Kakkosilla on usein virheellinen kuvitelma siitä, että olisivat pettävän miehen ensimmäinen kakkonen ja miehen suuri rakkaus. Minä olen 25 vuoden aikana nähnyt kakkosen tulevan ja menevän, enkä eikä heistä yksikään ole mikään elämää suurempi rakkaustarina ollut miehelleni. En toki kuvittele mieheni rakastavan minuakaan, mutta en minä rakkauden kipeä olekaan. Ehkä kakkosten kannattaisi kuitenkin ottaa selvää miehen historiasta ennen kuin alkaa yhteistä loppuelämää suunnittelemaan.
Varattu kakkonen, joka pettää siis miestään, selostaa, kuinka ei halua pettävää miestä itselleen. Eikös se olisi oikein hyvä ryhtyä sellaiseen suhteeseen, silloin mainiosti tietää metkut, kun itse on samanlainen?
Ja ykköistynyt kakkonen saa silloin itsetunnolleen kohotusta ja makean vallantunteen, että peittosinpa tuon miehen ex-vaimon ja olinpa häntä parempi. Näin jatkuu siihen asti, kunnes areenalle astuu eräänä päivänä se uusi kakkonen tai pitää kai sanoa nainen numero kolmonen. Silloin ykköistyneen kakkosen pilvilinna romahtaa ja ehkä vasta siinä vaiheessa hän alkaa tajuta, miltä miehen petetystä ex-vaimosta aikanaan tuntui.
Jos et olisi niin kyynistynyt, pystyisit ajattelemaan myös sellaista näkökulmaa, että sekä kakkonen että pettäjä ovat ottaneet virheistään ja muiden loukkaamisesta opikseen, ja löydettyään toisistaan sopivat kumppanit, he osaavat tällä kertaa pitää oikeasti myös huolta parisuhteestaan, jolloin ei tule edes tarvetta katsella vieraisiin pöytiin.
Mrs.H, olen sitä mieltä kaikki ihmiset haluavat tulla rakastetuksi vaikka muuta kirjoitatkin. Ja uskon myös että kukaan ihminen ei ole niin kylmä, etteikö puolison uskottomuus satuttaisi, vaikka muuta väittäisitte.
Toivon, että joskus vielä sinäkin löydät sellaisen ihmisen joka rakastaa sinua vilpittömästi, ilman pettämistä. Meistä jokainen ihminen on sen arvoinen.
Se voi vaatia kipeitä ratkaisuja, mutta niistä yleensä selviää hengissä.
Toivon tätä kaikille petetyille vaimoille vaikka esitätte kylmää ja välinpitämätöntä.
Voi olla, mutta kovin harvinaista se vaan näyttää olevan. Paljon yleisempää on, että tiikeri ei pääse raidoistaan ja pettäminen jatkuu, kun se noin 4-5 vuotta kestävä uutuudenviehätys on hiipunut. Kyllähän tässä väkisin kyyniseksi tulee, kun näkee ja kuulee mitä ympärillä tapahtuu. Pettämisestä alkanut suhde ei ole kovin terveellä pohjalla. Toisin kuin puhtaalta pöydältä alkanut suhde. Toki puhtaalta pöydältä alkaneissa suhteissakin voidaan pettää, mutta petoksella alkaneissa paljon todennäköisemmin.
Voi olla, mutta kovin harvinaista se vaan näyttää olevan. Paljon yleisempää on, että tiikeri ei pääse raidoistaan ja pettäminen jatkuu, kun se noin 4-5 vuotta kestävä uutuudenviehätys on hiipunut.
Tuli heti mieleen Panu Rajala. Petti sekä ensimmäistä vaimoaan että toista vaimoaan Katri Helenaa ja on nyt kolmatta kertaa naimisissa. Liekö kolmannellekaan niin uskollinen? Ja sitten ovat tietysti nämä Tauskit ja Dannyt ja muut kuulut petturit, jotka pettävät jokaista vuorotellen ja silti naisia aina riittää. Kun jokainen uusi nainen luulee olevansa se erityinen, jota ei mukamas petetä.
Vielä sinäkin kyynistyt, kun huomaat ettet sittenkään riittänyt. Toivottavasti sinä pidät parisuhteestasi huolta, sillä miestä sen huoltaminen ei pitkän päälle kiinnosta. Lycka till.
On jo kerrottu, että Panu Rajala on jo pettänyt nykyistä, kolmatta puolisoaankin. Kolme täysin erilaista naista, ja silti, kaikkia pettää. PR on erittäin hyvä esimerkki pettäjämiehen persoonasta, naiset eivät ole syy hänen käytökseensä. Uusi nainen on aina saanut kuullakseen, jopa kirjana luettavakseen, entisen vaimon virheet, ja uusi nainen on aina ollut "parempi" kuin entinen. Ainoa ero tyyppipettäjään on se, että PR visertää julkisuudenkipeydessään uskottomuutensa kaikkien tietoon.
Pilvilinna ei romahda kun sellaista ei rakenna, olemme rakentaneet, minä ja mieheni, tavallisen kahden aikuisen liiton. Mies oli sinnikäs, suostuin hänen vaimoksi, hänellä oli vaikea ero. En ole katunut, nyt tuosta jo vuosia, teille kaikille lukijoille tiedoksi : kyllä voi myös onnistua.
Ja meidän kohdalla voi vielä sanoa : kaikki se on kestänyt!
Harhaluuloa, ettei kukaan anna, jos sanoo että haluaa vaan panna. Mua inhottaa suuresti ukkomiehet, jotka kerjää seksiä lirkutuksilla ja valituksilla, miten huonosti menee kotona. Se ei johda mun kohdalla mihinkään, torppaan heti.
Kerran olen mieheen törmännyt, joka sanoi suoraan, että vaimoaan rakastaa, tekee vaan mieli välillä vierasta. En torpannut.
Kokeiles kerrankin olla rehellinen, kerro suoraan, katso miten käy. Et uskalla?
Naiivit vaimot, mitäs se sinun miehesi uskottelee itselleen, että rakastat vain ja ainoastaan häntä? Hänkö ei olekaan yhtään naiivi? Mikä saa sinut pysymään miehesi kanssa, vaikka sinulla on toinen mies?
On naurettavaa ja säälittävää haukkua ja arvostella toisia, vaikka oma toiminta ei edes kestä päivänvaloa.
Ihmetyttää miten vaimot onnistuvat selittelemään itselleen että heitä mies rakastaa vaikka pitää toista naista. Miten voivat uskotella itselleen mitään noin naivia?
Ihmetyttää toisaalta ne kakkosnaiset, jotka selittelevät itselleen että heille mies on rehellinen ja uskollinen, vaikka ei vaimolleen olekaan. Että he muka ovat eri asia. Miten voivat uskotella itselleen mitään noin naivia?
Minä olen "ykköistyvä kakkonen", enkä todellakaan kuvittele olevani tulevaan ex-vaimoon verrattuna mitenkään erityinen. Ymmärrän palon syitä, jotka ovat johtaneet heidän parisuhteensa ajautumiseen tuohon tilanteeseen, joka mahdollisti minun ja miehen tapaamisen ja rakastumisen.
Joskus pari kasvaa erilleen, eikä enää välitä huomioida puolisooaan, koska ei usko siihen, että suhteesta voisi yrityksistä huolimatta saada sitä mitä kaipaa ja tarvitsee.
Ei ole naiivia uskoa, että ihmiset voivat muuttua, jos heillä on rohkeutta irrottaa toimimattomasta ja astua rohkeasti eteenpäin. Ja kasvaa ihmisenä virheistään oppien.
Vielä sinäkin opit miltä se pettäminen tuntuu, onneksi.
Sinäpä vaikutat todella onnelliselta ja fiksulta, kun viljelet täällä haukkumasanoja ja toivot toisille pahaa oloa!
Se miltä minä sinusta tai kenestäkään muustakaan vaikutan, ei kiinnosta minua. Aivan vilpittömästi ja rehellisesti toivon mieheni toiselle naiselle kaikkia mahdollista pahaa elämässään.
Niin, kunpa se oma rakas kullannuppusi pääsisi eroon siitä hirveästä loisesta, joka väkisin miehesi viettelee, kerta toisensa jälkeen...
Kummman asian myöntäminen on vaimolle vaikeampaa; sen että mies raakstaa toista vai sen, että mies on tahdoton lapamato, jota toinen nainen vie miten haluaa?!
Aivoton ja tahdon lapamatomieheni on kyllä jo päässyt eroon siitä mielenterveysongelmaisesta loisesta. Se ei muuta mihinkään sitä asiaa, että en toivo sen loisen elämään ensimmäistäkään onnen hetkeä koko loppuelämänsä aikana.
"pettävä mies jää pelkuruuttaan liittonsa vaikka rakastaa tooista"
Tässä ei ole logiikkaa. Pelkuruutta on, että ei uskalla tunnustaa suoraan kuin mies omia vääriä tekojaan. Pelkuruutta on, kun valehtelee tunteistaan, vaimolle tai kakkoselle tai molemmille. Mutta pelon vuoksi ei eletä avioliitossa, onhan pettäjällä jo ollut "rohkeutta" pettää ja valehdella, miksi ei siis olisi rohkeutta erota.
Mies jää avioliittoonsa vain siksi että haluaa jäädä. Se on valinta, kuten pettäminenkin on. Itsekkyyteen (raha, elämänmukavuus..) perustuva valinta, omaan haluun elää vaimon kanssa.
Verratkaa parinkin vuoden salasuhdetta, jossa nähdään silloin tällöin, monivuotiseen, ehkä vuosikymmeniä kestäneeseen avioliittoon, jossa eletään yhdessä päivittäin. Salasuhteilleet, joilla itsellään ei ole kokemusta pitkistä vakavista parisuhteista, eivät ymmärrä mitä tarkoittaa kahden ihmisen välinen syvä ymmärrys, yhteiselo ja toisen läheisyyden tuoma mielenrauha ja onni. No, viimeistään käryssä tämä hajoaa kuten luottamus, ja käryn jälkeen todellakin joutuu aloittamaan alusta tuskaisen tien, jos jatkaa haluaa. Monesti parisuhteen sisältöä ei enää takaisin saa. Ihan siksikin, jätetyt kakkoset, jos mies tulee kertomaan että ei aiokaan erota, kannattaa käräyttää jos haluatte miehen yhä itsellenne. Käryn jälkeen teillä voi olla vielä uusi mahdollisuus. Ex-vaimona kehoitan, sillä koen että useimmat vaimot haluavat tietää, ja ottaa riskin että tulisi erokin, mieluummin kuin elää onnellisen tietämättömänä valheellisessa liitossa.
Kävin pettäjä-aviomieheni kanssa parisuhdeterapiassa. Paperiin piti vastata eri kysymyksiin, yksi niistä oli: Mikä on suurin pelkosi. Mies oli kirjoittanut:"Että menetän sinut."
Eiköhän sen pettäjämiehen osa ole pahin. Ihminen, joka vastuuttaa muut ihmiset omasta onnestaan ja selittelee uskottomuuttaan sillä, että "parisuhde on huono", on luonnollisesti aina huono valinta kenelle tahansa. Parisuhteeseen kun voi aina itse vaikuttaa ja sen onnellisuus/onnettomuus riippuu ihan omasta itsestä ja omasta suhtautumisesta. Tuskinpa kenekään kannattaa ottaa itselleen kumppania, jonka kyky kypsään rakkauteen on näin puutteellinen.
Tuossa on oikeasti paljon perää. En kuitenkaan laittaisi kaikkia pettäjiä samaan muottiin vaikka monesti kyse onkin hyvin syvistä rakenteista, jotka heijastelevat lapsuuteen asti.
Pettäminen on aina valinta, mutta se ei aina tarkoita, että ihminen olisi paha tai epäempaattinen, tai kykenemätön rakastamaan.
Tiedän tapauksen, jossa mies pitkän (30 vuotta) parisuhteen/avioliiton jälkeen, tapasi naisen, johon hän rakastui. Nainen oli hyvin paljon erilainen kuin hänen vaimonsa. Mies oli mennyt vaimonsa kanssa yhteen 15-vuotiaana, luonnollisesti tämä oli hänen ensimmäinen parisuhteensa. Hän kertoi minulle (olen hänen hyvä ystävänsä) vuosia myöhemmin, että kyse oli ennen kaikkea siitä, että vihdoin vierellä joku. Koskaan tässä suhteessa ei kuitenkaan ollut suurta intohimoa, rakkautta tai kiintymystä; he vain tottuivat toisiinsa ja yhteiseen elämänpiiriin. Lisäksi mies on todella vastuuntuntoinen ja lapsuudenkodista tulee todella jyrkkä suhtautuminen avioeroon.
Tämä toinen nainen on iloinen, energinen, herkkä ja kosketti miehen tunteita tavalla, jota kukaan ei ollut tehnyt. Mies halusi nähdä, pystyisikö hään siihen elämään, jota oli jollain tasolla aina kaivannut - elämään, jossa hän voi ajatella myös itseään ja omaa onnellisuuttaan, eikä aina vain muita? Voisiko hän saada aidon keskusteluyhteyden, hellyyttä ja läheisyyttä, josta hänen vaimonsa ei koskaan liiemmin piitannut?
Kolme vuotta mies kipuili sen välillä, että pystyi eroamaan.
Ja sinä olet se kodinrikkoja!
Tyypillinen epävarman kakkosen puolustuspuhe! Naurettavakin vielä joiltakin osin, kuten mies jo 15v. poikana valitsi naisen, jonka kanssa perusti perheen ja eli parisuhteessa 30v. Vain siksi, että vierellä olisi joku!!
Haloo tuon edellisen kirjoittaja! Tuon naurettavampaa pettäjän tarinaa ei ole vielä kuultu..
Eikö nyt tule mieleen, että tämä epämiehekäs tyyppi valitsi sinut, että vierellä olisi joku, kun vaimo antaa kenkää taatusti?
Pettäjä on aina paha, epäempaattinen ja kykenemätön rakastamaan!!
Jos hän olisi hyvä, niin hän ensin eroaisi ja hoitaisi asiansa kuntoon kuin mies. Se on ikuinen fakta!
Ihmeellistä, että kaikkien kakkosten suitsutukset näistä pettäjämiehistä on aivan samat sanasta sanaan. Kopioivatko he toisiaan?
Kakkoset eivät suitsuta pettäjämiestä vaan vaimot.
Pettäjämies on vaimojen mukaan rehellinen kun sanoo rakastavansa vaimoa mutta epärehellinen kun väittää kakkoselle rakastavansa tätä. Vaimojen mukaan pettäjämies ei ylipäätään haluaisi rinnakkaissuhdetta jos ilkeä munahaukka ei vaanisi miestä. Pettäjämies pitää vaimoaan haluttavimpana mutta käy joka tilaisuuden tullen kakkosen sängyssä ja kuiskailee tälle helliä sanoja ja suunnittelee yhteistä tulevaisuutta. Pettäjämies arvostaa parisuhdettaan mutta livahtelee kauppareissullakin kakkosen luokse ja haukkuu vaimoaan rumin sanoin.
Silti vaimot haukkuvat kakkosia ja katsovat huijarimiehiään vaaleanpunaisten lasien lävitse. Pitäkää lujaa kiinni aarteistanne.
Kova näyttää olevan kakkosellakin hinku saada sama aarre itselleen. Repii pettäjäukkoa itselleen kuin mummo mekkoa Stockan hulluilla päivillä.
Pettäjämies on vaimojen mukaan rehellinen kun sanoo rakastavansa vaimoa mutta epärehellinen kun väittää kakkoselle rakastavansa tätä. Vaimojen mukaan pettäjämies ei ylipäätään haluaisi rinnakkaissuhdetta jos ilkeä munahaukka ei vaanisi miestä. Pettäjämies pitää vaimoaan haluttavimpana mutta käy joka tilaisuuden tullen kakkosen sängyssä ja kuiskailee tälle helliä sanoja ja suunnittelee yhteistä tulevaisuutta. Pettäjämies arvostaa parisuhdettaan mutta livahtelee kauppareissullakin kakkosen luokse ja haukkuu vaimoaan rumin sanoin.
Tuo on valitettavasti totta. Moni petetty vaimo uskottelee itselleen näin, koska sillä tavoin he kestävät paremmin miehen petollisuuden. Mutta eikö toisaalta kakkosnaiset ole tässä suhteessa ihan yhtä sinisilmäisiä ja hyväuskoisia? Hekin uskovat pettäjän puheisiin, kun mies vakuuttelee avioliittonsa olevan vain kulissi ja kakkosen heidän suuri rakkautensa ja että he eroavat kyllä vaimostaan vielä joskus myöhemmin tulevaisuudessa, tms. Ja ero sen kuin viivästyy ja viivästyy ja kakkosnaisen pinna kiristyy. Silloin pettäjä taas selittelee kakkoselleen, että kaikki kääntyy vielä hyväksi ja kyllä hän eroaa, kunhan lapset vähän kasvavat, jne. Ja kakkonen taas uskoo, koska haluaa uskoa. Usein miehellä ei ole aikomustakaan erota, koska he voivat tehdä elämänsä mukavaksi pitämällä molemmat naiset, sekä vaimon että kakkosen. Nuo miehet haluavat sekä syödä että säästää kakun. Ja he tietävät tarkkaan, millaisia nyyhkytarinoita petetylle vaimolle tai kakkoselle pitää syöttää, että alistuvat miehen heille kaavailemaan rooliin. Tuollaiset kaksinaamaiset miehet eivät menestyisi, ellei olisi niin paljon sinisilmäisiä ja epätoivoisia vaimoja ja kakkosnaisia.
Osittain pitää paikkansa se että huijaus ja sinisilmäisyys kulkee molempiin suuntiin. Ainoa ero on että mies voisi pitää vaikka kymmentä sivusuhdetta ja vaihtaa kakkosta usein. Monella näin onkin. Mutta kun mies ei näin tee, vaan on yksi pitkä rinnakkaissuhde, täytyy sivusuhteessa olla rakkautta takana. Pelkkää seksiähän mies saisi mistä vain. Miehellä ei ole muuta syytä pitää pitkää sivusuhdetta kuin henkinen tunneside kakkoseensa.
Vaimoon puolestaan sitoo moni arkinen asia avioliittosopimus, lapset, suku, yhteinen omaisuus ja velat jne. Vaimon kanssa mies voi olla vain näiden velvoitteiden takia, tunnetta ei välttämättä tarvita.
On ihan totta, että jos sivusuhde on kestänyt pitkään niin usein miehellä on silloin tunneside kakkosnaiseensa. Mutta kakkosnainen monesti tekee sen naisille tyypillisen päättelyvirheen, että hän on se AINOA johon miehellä on tunnesuhde ja miehen tunnesuhde häneen tarkoittaa automaattisesti sitä, ettei hänellä ole enää tunnesuhdetta vaimoonsa. Näinhän nimittäin ei useinkaan ole. Vaikka mies olisi rakastunut kakkoseen, hänellä saattaa silti olla vahvoja tunteita vaimoaankin kohtaan ja tosipaikan tullen mies sittenkin valitsee vaimonsa. Kakkonen haluaa uskoa, ettei mies voi mitenkään rakastaa enää vaimoaan, koska rakastaa häntä. Mutta miehillä se ei mene näin yksiviivaisesti. Miehet ovat moniavioisempia kuin naiset ja he voivat rakastaa kahta naista samanaikaisesti. Siksi juuri miehet jäävät naisia useammin roikkumaan kahden suhteen väliin, koska heidän on oikeasti vaikea valita, koska molemmat naiset ovat tärkeitä. Tätä ajatusta eivät vaimot eivätkä kakkosetkaan hyväksy, koska molemmat haluaisivat olla miehen sydämessä se yksi ja ainoa. Mutta tässä asiassa miehet vaan ovat erilaisia kuin naiset.
Ei pettävä mies rakasta vaimoaan, tunnetta tietysti on kuten kehen tahansa ihmiseen josta on joskus välittänyt, siksi mies jää roikkumaan. Hän ei halua pahaa ihmiselle joka hoitaa kotia ja lapsia. Rakkautta vain ei ole.
Tuo ei pidä aina paikkansa. Ei kannata tehdä ehdottomia päätelmiä tuntemattomista ihmisistä. Meillä ei ollut lapsia, velkaa eikä muitakaan syitä, enkä todellakaan pessyt hänen pyykkejään ja hoitanut kotia yksin. Silti mies ei olisi tahtonut erota ja vannoi rakkauttaan, kun pistin ulkoruokintaan ja kiertoon uskottomuuden vuoksi.
Kakkonen ei tainnut huolia miestäsi,siksi roikkui sinussa. Pettäjällähän pitää aina olla joku, yksin eivät pärjää.
Kakkosille ovat todella vaikeita nämä juhlapyhät! Pettäjämies lomailee ja viettää aikaa tyytyväisenä perheensä ja sukulaistensa kanssa. Kiukuttelevat ja ilkeilevät kakkoset purkavat pahaa oloaan näillä sivuilla. Todella surullista luettavaa!
Sivistymättömyys ja katkeruus tilanteesta paistaa läpi..
Kyllä pettävä mies voi "rakastaa" vaimoaan, mutta jos pettää, niin ei rakasta silloin kypsällä ja sitouneella tavalla, vaan puolinaisella. Sama pätee kakkosnaiseenkin. Jos mies sanoo rakastavansa kakkosta, mutta jää silti edelleen vaimonsa luokse, niin ei hän kakkostakaan rakasta kypsällä ja vakavalla tavalla. Tälläinen mies rakastaa eniten itseään ja omaa napaansa ja vaimo ja kakkonen saavat elää hänen ehdoillaan.
Tuo on ihan totta ja tapahtuuhan noin usein päinvastoinkin eli vaimo kyllästyy miehensä uskottomuuteen ja pistää ukon pihalle ja ukko hakeutuu kakkosensa helmoihin uskotellen hänelle, että hän jätti vaimonsa kakkosen vuoksi.
En kutsuisi tuota rakkaudeksi vaan jonkunlaiseksi riippuvuudeksi.
Itse olin vuosia toinen nainen ja ainakin tämä mun salarakas oli riippuvainen vaimostaan sekä minusta. Kummastakaan ei olisi halunnut luopua, vaikka oli kärynyt vaimolleen useamman kerran suhteestaan.
Samalla tämä mies oli uskomaton satusetä, vaikka sanoin että en usko sanakaan mitä hän suustaan päästi, silti niitä tarinoita riitti, samanlaista valehtelua oli myös vaimoon päin. Ja jos joku ei mennyt niinkuin hän halusi, syy oli vaimossa tai minussa, ei koskaan hänessä itsessään.
Nyt kun olen jättänyt hänet, niin saan viestejä häneltä, että kuinka olen käyttänyt häntä hyväkseni jne. Aivan uskomattomia tarinoita nämä pettävät miehet saavat aikaiseksi.
Ihmettelen vain miksi me naiset tappelemme näistä valehtelevista "kullannupuista" suurinpiirtein verissä päin.
Pelkkää seksiä ei tavis ukkomies saa mistä tahansa. Yhdenkin kakkosen haaviin saaminen on työn, tuskan ja monen vonkaamisen takana. Useimmille ukkomiehet eivät kelpaa. Jos ukkomies jostain itselleen kakkosen onnistuu saamaan niin ei siitä hevin luovuta. Rakkaudesta siinä harvemmin on kysymys, vaan saavutetusta edusta, josta harmittaa luopua.
30v avioliitossa ilman intohimoa, rakkautta tai kiintymystä? Haloo hei,toi on täyttä p**a.
ja kamalintahan olisi,jos kakkonen"uuden" suhteen löydettyään huomaisi oman miehensä pettävän samalla tavalla,kuin silloin,kun hänen salarakas petti vaimoaan!
Tai vielä pahempaa,jos eläisi liitossa tietäen miehensä salasuhteesta...
Löytyykö todellinen onni vai ei???
Pettäjä on ihan itse tilanteensa valinnut joten miksi hänen osansa olisi jotenkin ikävä? Useat miehet hakevat kakkosia netissä ja ne joilla käy flaksi löytävät naisen vaikka työpaikalta. Uskokaa nyt ettei näillä miehillä ole aikomustakaan erota eikä heillä ole mitään suuria tunteita toisia naisia tai vaimojaan kohtaan. Jos joku moisen miehen kanssa ehdoin tahdoin alkaa suhteeseen, niin eipä voi kuin itseään syyttää. Järjen käyttö ON sallittu!
... eihä näihin juttuihin voi todeta kuin laina sanoin :miten hyvä tämä elämä olisikaan , jos kaikki pitäis yhtävähän huolta toisten asioista kuin omistaan...:)))
Lasten osa on pahin. Lapset joutuvat kantamaan aina näissä tragedioissa suurimman taakan. Joskus petetty puoliso ja myös pettyneet kakkoset, kolmoset, neloset... jne kaatavat kostonsa "petturin" lasten niskaan.
Lisään vielä edelliseen viestiini, että aika usein taitaa olla niin että petetty vaimo kostaa lapsilleen korkojen kera, mitä on joutunut kokemaan. Jaksaa sitten esittää vahvaa naista perheen ulkopuolisille. Ja ennen kaikkea ystävättärilleen, joiden silmissä on menettänyt kasvonsa. Omiin lapsiinhan on kätevää purkaa ne omat heikkouden tunteensa ja oma katkeruutensa, eikä tarvitse kokea olevansa syyllinen mihinkään, sillä mieshän se tämän tragedian on aiheuttanut.
Höpö höpö. Petetty vaimo on se, joka on hoitanut ja kasvattanut lapset, ehkä vuosia, sillä aikaa kun ukko juoksee panojuoksuissaan. Joten hänellä on on lähtökohdista käsin oikea, parempi vanhemman vastuunottokyky kuin miehellään. Harva äiti ykskaks omia kasvatusmetodejaan muuttaa! Ällöttävää, että petettyä syyllistetään kaiken kokemansa päälle vielä huonoksi äidiksikin. Syytä kuule mieluummin pettäjä-äijää huonoksi isäksi, niin osut enemmän oikeaan.
Nyt en ihan ymmärtänyt! Petettykö on menettänyt kasvonsa kaikkien ystävättärien silmissä? Ja vielä heikkouden tunteetkin? Salli mun nauraa..
Kyllä ne ovat pettäjä ja kakkonen, joita yhteiskunta ei arvosta pätkän vertaa. Kakkonen, joka sotkeutuu toisten parisuhteeseen saa leiman otsaansa: Toisen luokan kansalainen!
Kun nykyinen mieheni ilmoitti haluavansa erota, vaimo päätti siltä istumalta kertoa lapsille, että "isi muuttaa nyt kotoa pois, kun sillä on toinen nainen!". Että kyllä näitä vaan riittää.
Uskoton mieskö se sinusta hoitaa eronsa aikuismaisesti ja lapsista vastuullisella tavalla? Olisi keskustellut vaimonsa kanssa, kuten aikuinen eikä ensin salasuhteillut ja sitten "ilmoittanut haluavansa erota". Sellaisen, kauhean uutisen ja valheen lyöminen pöytään ykskaks voi aiheuttaa shokkireaktion ihmisessä, eikä shokissa oleva kykene käyttäytymään kuin aikuinen tai hallitsemaan sanojaan.
"isi muuttaa nyt kotoa pois, kun sillä on toinen nainen,"
Eikös toi ollut totuus, lyhyesti ja ytimekkäästi. Mitähän se isi olisi halunnut lapsilleen satuilla? Lasten ikä ja kypsyys huomioiden, riittävän vanha lapsi on oikeutettu tietämään totuuden miksi isi muuttaa pois.
Tunnen olevani vahva. Olin uskollinen siihen päivään asti, kun hain avioeroa. Oikealla, oikeudenmukaisella ja rehellisellä tavalla toimiminen aina, olosuhteista riippumatta, saa ihmisen tuntemaan itsensä vahvaksi. Rehellinen ihminen ei tunne heikkoutta eikä katkeruutta.
Petettyjen haukkuminen heikoiksi tai katkeriksi kertonee kenties vain kirjoittajasta itsestään.
"Uskoton mieskö se sinusta hoitaa eronsa aikuismaisesti ja lapsista vastuullisella tavalla? Olisi keskustellut vaimonsa kanssa, kuten aikuinen eikä ens..."
plaaplaaplaa--- Olenkohan kuullut tämän joskus ennenkin?
Joo, tää on niin tätä: kun isäsikin teki sitä, mutta minä en ole juossut vieraissa, vaan paistanut sillä aikaa lihapullia, niin lapseni, on oikeus ja kohtuus, että kaadan pahan oloni sinun niskaasi, lapseni. Olenhan hyvä äiti!!!
Olis mies miettinyt ensin, nii! Nyt saan luvan kanssa kiusata lapsiani ja teen oikein, kun toi mies aloitti. Minä sentään olen se kunnollinen ja hyvä.
Mitäs rupesi salasuhteilemaan. Minä olen shokissa ja shokissa oleva saa käyttäytyä epäaikuismaisesti. Lapsiltani sen sijaan odotan, että he käyttäytyvät aina empaattisesti ja aikuismaisesti minua naisraukkaa kohtaan, eivätkä mene shokkiin vaan tukevan minua, kärsivää marttyyriäitiä.
Kunnon nainen kertoo totuuden.Miksi ihmeessä miestä pitäisi vielä suojella?
Jos lapset ovat kypsiä ymmärtämään, totuus esiin.Se halutaan kuulla, ei monimutkaisia valheita.Näin olisin itse ehdottomasti halunnut
Lapset ovat suhteessa vanhempiinsa aina lapsia, ja tämän tapaiset aikuisten asiat eivätheille kuulu. Toinen tärkeä asia muistaa on se, miten asiat esittää. Lapsen toisen vanhemman syyllistäminen ja mustamaalaaminen ei ole rakentava tapa. Se on vain petetyn halu loukata pettäjää, mutta hän ei tule ajatelleeksi, että samalla hän loukkaa pahasti myös lapsiaan.
Ja käsi sydämellä, kuka äiti oikeasti voi sanoa haluavansa, että lapset alkavat vihata isäänsä ja katkaisevat välit tähän, jos isä on kuitenkin erittäin hyvä isä?!
Aina lapsia, kerro mitä sinun mielestäsi lapsille pitäisi isän poismuuttamisesta sanoa, oikean totuuden sijaan? Jos on totta, että isä muuttaa kotoa toisen naisen luo, niin pitääkö sellainen salata lapsilta? Pitääkö heille valehdella, että isi muutti yksin?
Selvästi enemmän on näillä kakkosilla huoli omien kasvojen menetyksestä miehen lapsien silmissä! Siksi syytetään petettyä puolisoa lasten ja isän välien rikkomisella. Miksi esim. teineille pitäisi keksiä valheita, kun he kaiken näkevät ja kokevat itse.
Juu tiedän ja olen nähnyt, kuinka vaikeaa on uuden naisen päästä hyväksytyksi miehen sukuun. Lapset tuomitsevat ulkopuolisen ensimmäiseksi!
Kakkosten pitäisi etukäteen miettiä ja ottaa näitä asioita huomioon! Mutta ottaako kukaan? Sukelletaan uuteen suhteeseen suoraan, kun vaimo heittää pettäjän ulos ja sille reppanalle täytyy löytyä paikka mihin päänsä kallistaa.
Nykypäivänä tuntuu tuo pettäminen ja valehteleminen olevan jo muotitrendi! Mikään ei ole enää pyhää. Näin kasvaa meidän tulevaisuutemme toivot. Heistä eli lapsista olen syvästi huolissani nyt, kun lähipiirissä (sukulaiset, ystävät, naapurit) näkee ja kuulee aina uusista pettämistarinoista.
Terapeuttien ohje on se, että lapselle pitää kertoa asiasta totuus siinä mitassa, kuin mitä hänen ikänsä edellyttää. Pieni lapsi ei ymmärrä vielä mistään salasuhteista tai muista sellaisista, eikä niitä siinä vaiheessa tarvitse selittää. Mutta jo yli kymmenenvuotias tarvitsee selkeän syyn, miksi vanhemmat eroaa. Muuten hän voi kuvitella, että syy on hänen, jos mitään syytä ei kerrota.
Teini-ikäisille on turha valehdella yhtään mitään, he kyllä näkevät ja kuulevat enemmän, kuin mitä aikuiset luulevatkaan.
Ja turha kenellekään on jättää kertomatta asioita, jotka ovat tosia. Tietenkään ei saa missään nimessä mustamaalata ketään. Ei kumpikaan vanhempi. Joskushan on myös niin päin, että pettäjä haukkuu vielä lapsille petettyä, kuinka tämä on ajanut tilanteen siihen, että on ollut liki "pakko" löytää joku muu ratkaisu (pettäminen....).
En usko, että kukaan petetty haluaa lapsilleen aiheuttaa enempää mielipahaa, kuin mitä jo totuuden kuuleminen tekee. Eikä lapsille tietenkään tule kertoa mitään yksityiskohtia tai muutakaan suhteesta. Pelkkä syy riittää. Lapset voivat sitten halutessaan kysellä lisää ja niihin tulee vastata asiallisesti molempien vanhempien.
Jotenkin naurettavaa ajatella, että lapsille ei saa kertoa syytä, miksi vanhemmat eroavat. Monesti tällaisessa tapauksessa asia tulee vielä niin puun takaa, että toinen vanhempikaan (petetty) ei ole pitkään asiasta tiennyt. Ei ole ollut mitään näkyvää syytä, miksi erotaan. Sitten yhtäkkiä vaan vanhemmat eroaisi. Kukaan ei voi olla niin ajattelematon, että kuvittelisi, että lapsille riittää vain tieto, että vanhemmat eroaa. Pitäisikö jatkaa valehtelua lopun ikää? Olla vastaamatta kysymykseen "miksi?".
Tässä on nimenomaan kyse siitä, miten asia kerrotaan. Totuus on totuus, siihen ei tarvitse ottaa kummankaan vanhemman mitään tunteita mukaan, kun lapsille asiaa selvitetään. Molempien vanhempien pitää kunnoittaa toista lastensa vanhempana sen verran, että eivät luo omia katkeruuden varjoja lasten ylle.
Kun mukaan tulee sitten se "kakkonen" , joka tietysti on huolissaan omasta paikastaan uusperheessä, tulee kuviosta haasteellisempi.
Meillä oli ainakin tuo kakkonen, joka alkoi miestä manipuloimaan sekä minua että lapsia vastaan. Hän ei mielellään ota lapsia vastaan heidän kotiinsakaan, keksii aina syitä, miksi nyt ei sovi, että lapset piipahtaisivat kyläilemässä. Lapset ovat jo teini-ikäisiä, joten mitään tapaamisoikeusriitoja meillä ei ole tarvinnut käydä.
Surullista kyllä, mies on mennyt kakkosen lankaan siinä suhteessa, että ei pidä puoliaan siinä, että lapset voisivat kyläillä heillä. Tapaa kyllä kaupungilla, käyvät syömässä ja tekevät yhdessä asioita, kun miehelle sopii. Mutta itsestä ei tunnu mukavalta, kun meidän yhteiset lapset eivät ole enää tervetulleita isänsä kotiin ja näkee, että se vaivaa heitä.
Ehkä tilanne tästä vielä tasaantuu, mies on asunut muualla vasta vähän vajaa vuoden. Kunhan arki myös tuohon suhteeseen kunnolla astuu, ehkä hän sitten uskaltaa vähän uudelle vaimokkeellensa sanoa, mitä haluaa. Lasten takia toivon niin.
Ja vielä niille, jotka kohta kommentoivat sitä, että varmasti olen antanut kakkoselle syyn, miksi kääntyä minua vastaan, voin sanoa, että halusin lasten takia hoitaa asian mahdollisimman asiallisesti.
Toki miehen kanssa oli riitoja, ihan omaisuudenjaosta lähtien, mutta ne selvitettiin asianajajien toimesta, niistä ei tiedä lapset mitään.
Kun paperit olivat selvät, mies lähtenyt kotoamme, asiat selvitetty, päätin, että nyt alkaa minun oma elämä ja teen siitä mahdollisimman hyvän. Siihen ei kuulu exän kyttäys eikä katkeroituminen. Näin on parempi. Toki on huonoja hetkiä, kun vanhaa aikaa kaipaa, mutta sitä ei takaisin saa ja näillä eväillä on jatkettava. Ja kyllä päivä paistaa jo myös minullekin.
Ex-miehen kanssa olen yhteydessä tarvittaessa lasten asioiden tiimoilta, mutta koska hekin ovat jo niin isoja, että hoitavat itse yhteydenpitoa, ei juurikaan tarvitse enää exän kanssa soitella. Hän oli kyllä järjestelyissä mukana, kun vanhempi lapsemme pääsi ripille, mutta muuten elämme täysin omaa elämäämme. Minä yksin lasten kanssa, hän uuden naisensa kanssa.
Lapset on tähän maailmaan yhdessä saatettu ja niistä tulee yhdessä huolehtia. Mutta valehtelemaan minä en heille ala, sen päätin aikanaan. Ja totuudessa ollaan eletty sen jälkeen, eikä lapset siitä traumoja ole saaneet. Ihan hyvät välit kumpaankin vanhempaan alun jälkeen, jolloin he olivat isälleen vihaisia. Mutta viha laantui, sillä oma isä on kuitenkin aina oma isä.
Et usko, että kukaan petetty haluaa loukata lapsiaan yhtään sen enempää kuin totuuden kertominen vaatii. Niin sitä luulisi. Kuitenkin minun mieheni ex, miehen kerrottua rakastuneensa toiseen ja haluavansa erota, veti kaikki likaisimmat kortit käyttöön. Esimerkiksi näytti miehensä puhelimesta hänen minulle lähettämiään tekstiviestejä, piti pitkiä vuodatuksia siitä, miten "isi ei välitä yhtään hänestä", eikä ole koskaan ollut kiinnostunut siitä, mitä hänelle kuuluu... Ja tätä rataa.
Todella kurjaa, että teillä lasten tapaamiset isänsä suuntaan klikkaavat kakkosen taholta. Itse en ole koskaan voinut ymmärtää, miksi kukaan estäisi lapsia tapaamasta vanhempaansa.
Oma suruni on päinvastainen - haluaisin tuutustua mieheni lapsiin, mutta he eivät halua tutustua minuun, ainakaan vielä. Siitä on vasta reilu puoli vuotta, kun isänsä muutti pois ja samalla lapsille kerrottiin minusta. Ei auttanut vaikka vanhemmilla oli mennyt huonosti ja olivat pohtineet (miehen aloitteesta) eroa jo pitkään, kun eron syyksi lapsille kerrottiin, että "iskällä on toinen".
En minä miehen ex-vaimoa syytä, vaikka en itseäni syyksi mielläkään vaan seuraukseksi. Teinien silmissä asialla ei liene tässä asiassa värisävyjä ja sen hyväksyn. Miehelle se on huomattavasti raskaampi paikka. Hän haluaisi jo muuttaa kanssani yhteen, mutta olen sanonut, että ainakin toistaiseksi elämme näin, koska lasten on tunnettava olonsa "kodiksi" myös isänsä luona.
Kuule kyllä teinit itse lukee niitä tekstiviestejä ja sähköposteja, ei niitä tarvitse erikseen näyttää.
Tiedän tapauksen, jossa tytär luki wc:ssä ääneen isän törkeät seksiviestit kakkoselle. Isä itse jätti puhelimensa tyrkylle.
Kyllä vähemmästäkin isä kakkosensa kanssa menettää arvostuksen lapsen silmissä!
Jos menee lukemaan toisen kännykästä viestejjä niin on ihan oma vika ja omalla vastuulla mitä sieltä vastaan tulee. Se on nimenomaan isän kännykkä eikä tyttären, joten sieltä ei pidä mennä viestejä lukemaan. Vai vastineeksiko tytär antoi isän lukea päiväkirjansa?!
osuiko ja upposikin?
Kyse ei olekaan siitä, että miestä suojellaan silloin kun lasta suojellaan. Lapset ovat miehestä (tai vaimosta) erillisiä yksilöitä, ja he totta vie ansaitsevat tulla kohdelluksi arvokkaina yksilöinä, joita kukaan aikuinen ei saa riistää siinäkään tilanteessa, että aikuiset ympärillä tekevät vääriä ratkaisuja ja virheellisiä valintoja.
Pienet lapsetkin tietävät ja ymmärtävät usein liikaakin, mutta vanhempien ei pidä tätä tuskaa lisätä, vaan lieventää ja suojella lapsia. Lasten suojeleminen ei ole miehen suojelemista. Eikä miehen huono käytös anna mitään oikeutta äidille kohdistaa henkistäkään väkivaltaa lapsiin.
Tiedoksesi, että minulla meni parikymmentä vuotta ennen kuin suostuin tapaamaan isäni "toisen naisen". Sitten se jo kuolikin.
Totuuden kertominen on lapsen suojelemista vaiheilta ja niiden aiheuttamalta mielen hämmennykseltä ja ristiriitaisuuksilta. Kun kotona sanotaan että äiti ja isä eroaa kun eivät enää rakasta toisiaan ja koulussa kakkosen naapurin lapset ivaavat, että isäs petti äitiäs niin lapsi on turvaton. Mitäs sinä äitinä vastaisit, jos lapses tulis kiusaamisestaan sulle itkemään?
No mutta sinähän olet sitten malliesimerkki hyvinkäyttäytyvästä tyttärestä.
Saat varmaan taivaspaikan ;)
Ällöttävää syyllistämistä. Jokaisella riittävän aikuisella, teinilläkin, on oikeus valita itse seuransa, tyttörelläkin. Jos oman vanhemman kumppanin läsnäolo aiheuttaa pahaa mieltä, ei häntä tarvitse tavata. Aikuinen ja fiksu lapsi osaa huolehtia, että välit ovat asialliset silloin kun on pakollisia tilanteita joissa nähdään.
Tämä on pötypuhetta: "Sellaista sattuu"
"Kuule kyllä teinit itse lukee niitä tekstiviestejä ja sähköposteja, ei niitä tarvitse erikseen näyttää.
Tiedän tapauksen, jossa tytär luki wc:ssä ääneen isän törkeät seksiviestit kakkoselle. Isä itse jätti puhelimensa tyrkylle. Kyllä vähemmästäkin isä kakkosensa kanssa menettää arvostuksen lapsen silmissä!"
Kuule, ei halua teinit lukea isiensä seksiviestejä kakkoselle eikä kenellekään muullekaan, ei wc:ssä eikä missään muuallakaan. Kukkupuhetta. Noi on sellaisia naisten juoruja, ehkä toiveajattelua, että saataisiin lisää draamaa ja virtaa omaan tylsään elämään. Tai shokkireaktio toisessa yhtä typerässä eukossa. Näitähän on paljon naisia, jotka mieluusti suu ammollaan kauhistelevat ja läiskyttelevät käsiään, päivittelevät ja voivottelevat. Saavat kai siitä jotakin itselleen. Huomiota, mahdollisesti? Vaikka vain hetkeksi, mutta sekin joillekin riittää.
Hoitakaa aikuiset omat parisuhdesotkunne, älkää sekoittako lapsia niihin, vaikka olisi mikä SHOKKI menossa.
Pettäjä on itse kertonut! Surullista, mutta totta!
Minä tapasin kakkosnaista kerran, koko kymmenen vuoden suhteen aikana ja se riitti!
Miksi minun tyttärenä ja lapsena olisi pitänyt olla malliesimerkki hyvästä käyttäytymisestä, kun ei isänikään tai hänen naisensa sitä ollut? Taivaspaikkaa on kuitenkin käynyt kyselemässä ensin isäni nainen, enpä tiedä kuinka kävi?
ei ole helppoa olla petettynä, mutta eipä sekään jos kakkosena..kaikista parasta kun ei ole sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ole omaatuntoa..
Palaan alkuperäiseen viestiin. Kenen osa on pahin? No pettäjän tietenkin. Tämä ei välttämättä tule esille heti mutta pitkällä aikavälillä kyllä. Tavalla tai toisella pettäjä kärsii tai tulee kärsimään aiheuttamaansa pahaa. Tämä keskustelu täällä on naurettavaa kun syytellään puolin kakkosta, toisin vaimoa. Kun läpeensä itsekäs puoliso pettää on hän syyllinen. Aivan sama vonkasiko kakkonen vai oliko vaimo vmäinen pihtari. Mikään ei oikeuta valheisiin ja toisten hyväksikäyttöön, ei mikään. Se on valinta. Piste. Sellaiseen ihmiseen ei kenenkään tulisi kuluttaa aikaansa ja jokainen joka niin tekee on säälittävä.
Höpö höpö, itsellesi hyvä, maailman paras äiti.
"Petetty vaimo on se, joka on hoitanut ja kasvattanut lapset, ehkä vuosia, sillä aikaa kun ukko juoksee panojuoksuissaan. Joten hänellä on on lähtökohdista käsin oikea, parempi vanhemman vastuunottokyky kuin miehellään. Harva äiti ykskaks omia kasvatusmetodejaan muuttaa! Ällöttävää, että petettyä syyllistetään kaiken kokemansa päälle vielä huonoksi äidiksikin. Syytä kuule mieluummin pettäjä-äijää huonoksi isäksi, niin osut enemmän oikeaan."
On se lapsellekin ällöttävää. Ällöttävimpiä ovat tekopyhät petetyt äidit, jotka martyyrimaisesti kaatavat pettymyksensä lasten niskaan. Lapset eivät ole vastuullisia isänsä tai äitinsä teoista tai tekemättä jättämisistä. Äideistäkin pitäisi löytyä selkärankaa, koska äidit ainakin iän puolesta ovat aikuisempia kuin heidän lapsensa. Kehitystaso tunne-elämän puolella sitten saattaa olla jotakin muuta...
Lapsilla on vaikeinta, kun joutuvat pettävän vanhemman lisäksi kärsimään känisevästä petetystä puolisosta, joka ruikuttaa säälia ja ymmärrystä lapsiltaan.
Minä kirjoitin tuon, mutta en ole maailman paras äiti, olen itse lapseton. Haukut tekopyhiksi ihmisiä, joita et edes tunne! Kuinka monta petettyä tekopyhää äitiä tunnet oikeassa elämässä? Vastauksesi lienee, että tunnet yhden ja hän on miehesi exä. Jos on oöisi,silloin mielipiteesi kertonee kuka todellisuudessa on katkera ja mustasukkainen.
Tätä lukiessa vaikuttaa että vaikein osa on ykköstyneellä kakkosella. Odotettu uusperheen onni onkin vaihtunut ilkeän äitipuolen osaan, naiseksi jota miehen lapset ihan oikeutetusti vihaavat ja välttelevät, ehkä sukukin. Ilkeä äitipuoli on katkera ja syyttää omasta onnettomuudestaan Lumikkia, tuota tekopyhäksi haukkumaansa exää, joka ei tehnyt väärin kuten tekivät salasuhteilevat. Ja siksi ilkeä äitipuoli haukkuu ja vihaa joka sanaakin jonka Lumikki kääpiöilleen eli lapsilleen lausuu. Siinä iltasatua, hyvää yötä.
"Minä kirjoitin tuon, mutta en ole maailman paras äiti, olen itse lapseton. Haukut tekopyhiksi ihmisiä, joita et edes tunne! Kuinka monta petettyä tekopyhää äitiä tunnet oikeassa elämässä? Vastauksesi lienee, että tunnet yhden ja hän on miehesi exä. Jos on oöisi,silloin mielipiteesi kertonee kuka todellisuudessa on katkera ja mustasukkainen."
Vastaukseni sinulle, vastaus sinulle: olen se lapsi.
Ajatuksilla voi aina leikkiä. Ihmiset ovat hyvin erilaisia, tapauksia on niin paljon ja mitään ei voi yleistää. Mikään ei ole taattua, jos alkuun menee hyvin voi eteen tulla mitä tahansa joka rikkoo uuden tai vanhan liiton. Voi tulla onnettomuutta ja sairautta, voi epäonnistua tai onnistua. Varmakin on aina vain epävarmaa on kysymyksessä aviopari tai se kakkonen. Ihmisillä on usein epärealistisia odotuksia toisen ihmisen suhteen ja sen varjolla tuhotaan avioliittot ja oma elämä, joko toisen tai omansa. Kun opittaisiin että suhteeseen tarvitaan aina kaksi jotka molemmat hoitaa keksinäistä suhdettaan. Liiat odotukset olisi vaihdettava omien väärien asenteiden korjaamiseen, toisen ymmärtämiseen ja suhteen rakentamiseen. Ei niin että kun toinen loukkasi, vastaan siihen kostamalla.
Minä kyllä hoidin itseäni, kostamalla. Elämäni fiksuin veto.
Kostaminen osoittaa vain ja ainoastaan lapsellisuutta ja mielen köyhyyttä.
Mä ymmärrän sua.Mä tuntisin itseni tosi surkeaksi, jos en kostaisi.Siksi en jää vatvomaan asioita.
En nyt noinkaan sanoisi. Nythän minulla on aivan ihana rakastaja, josta mieheni ei tiedä mitään. Minä sen sijaan tiedän mieheni seikkailut. Minä voin kaikesta rauhassa saattaa asiat haluamalleni mallille ja ilmoittaa sen jälkeen haluavani eron, koska miehellä on toinen nainen, yhyy! Ja sopivan marttyyriajan jälkeen alankin seurustella nykyisen rakastajani kanssa. Mieheni ja hänen hoitonsa saavat vaan kaikki syyt niskoilleen.
On valitettavan paljon ihmisiä, jotka kostavat kolmansille tai neljänsille osapuolille, eivät sille heidän luottamuksensa pettäneelle. Hänelle eivät halua avautua loukkaantumisen tunteistaan. Kyllä ihmiset ovat omituisia. Ihmiset, jotka eivät ole kokeneet elämässään vastoinkäymisiä, alkavat kostonhimoisiksi jouduttuaan petetyiksi. Kannattaa varoa ihmisiä, jotka ovat eläneet pumpulissa. He eivät osaa käsitellä vaikeuksia, ja ovat niitä kostonhimoisimpia. Jopa lapsiaankin kohtaan.
Niin tai sitten haluavat pitää toivoa yllä, eivät uskalla arvostella miestä joka otti, lähti, löysi uuden. Odottavat tätä miestä takaisin ja siihen skenaarioon ei kuulu tuon miehen arvostelu, kaikki muut kylläkin ovat toimineet väärin ja olleet HIIRRRRVEEN pahoja ja inhoittavia!
Olen silti sitä mieltä, että lapset näissä ihmissuhdetragedioissa joutuvat kovimmat kokemukset kohtaamaan. Aikuisella on enemmän mahdollisuuksia valintoihin, on jo vahvuutta kohdata vaikeitakin kokemuksia. Lapset ovat suojattomia ja siksi haavoittuvimpia.
Vaikka olisi mikä shokki, niin aina pitäisi ennen kaikkea huolehtia lasten hyvinvoinnista eikä mihinkään järkytykseen vedoten kaataa omaa pahaa oloa lasten kannettavaksi. Hyvin hoidetuissa tilanteissakin lapset kärsivät eniten. Koska he suojelevat vanhempiaan, joita rakastavat, he eivät hätäänsä vanhemmille halua näyttää. Lapset tietävät yleensä ensimmäisenä, kun perheessä on uskottomuutta ja kärsivät, vaikka asia ei tulisi petetyn puolison tietoonkaan.
Siksipä pettämisen lapsiin aiheuttama tuska on vain pettäjän vika ja myös kakkosen,jos on tietoisesti sellainen.Älkää pettäkö niin lapsetkin voivat hyvin.
Niin, ja täydellisessä maailmassasi saisit myös sodat, nälänhädän ja kuolemaan johtavat sairaudet loppumaan...
......ja tapahtui niinä päivinä.... kaikki tuo oli naisen syytä, naisen joka vamppasi pakolla mieheni joka edelleen rakastaa VAIN minua ....
Ed. on ote erään exän iltarukouksesta.
Tuskinpa vaan noihin pystyy yksittäinen ihminen vaikuttamaan.Pettämiseen voi sataprosenttisesti omalta osaltaan, jos on oikeudentuntoa ja arvomaailma kunnossa.
Kyllä kakkoset yrittävät löytää näitä juttujaan vaikka mistä.Jos vaan pysyttäisiin ihan omassa käyttäytymisessä.
Vastuu on molemmilla vanhemmilla, eikä sitä voi mikään tapahtuma maailmassa poistaa eikä vapauttaa. Silläkin, joka olettaa olevansa se parempi ja täydellinen, säilyy edelleen vastuu.
Kauempana totuudesta ei voi olla: "Siksipä pettämisen lapsiin aiheuttama tuska on vain pettäjän vika ja myös kakkosen,jos on tietoisesti sellainen.Älkää pettäkö niin lapsetkin voivat hyvin." Valitettavasti jotkut ajattelevat näin ihan oikeasti. Kaikki äidit eivät ole kovin terveitä. Heidän lapsensa eivät voi kovin hyvin.
Se, että toinen tekee väärin, ei poista omaa vastuuta. Tämä on valitettavan vaikea monien naisten ymmärtää.
Kuka terapeutti on neuvonut seuraavaa?
"Terapeuttien ohje on se, että lapselle pitää kertoa asiasta totuus siinä mitassa, kuin mitä hänen ikänsä edellyttää. Pieni lapsi ei ymmärrä vielä mistään salasuhteista tai muista sellaisista, eikä niitä siinä vaiheessa tarvitse selittää. Mutta jo yli kymmenenvuotias tarvitsee selkeän syyn, miksi vanhemmat eroaa. Muuten hän voi kuvitella, että syy on hänen, jos mitään syytä ei kerrota.
Teini-ikäisille on turha valehdella yhtään mitään, ...."
Keneen terapeuttiin viittaat? Olet ymmärtänyt väärin.
Lapselle tulee korostaa, että syy vanhempien eroon ei ole lapsen. Yksityiskohtia ei tarvitse eikä pidä kertoa. Jos joku terapeutti näin kehottaa tekemään, hän ei ole tehtäviensä tasalla. Lapselle ei tarvitse valehdella, ei tietenkään. Se, että ei kerro kaikkea, ei ole valehtelua. Pienet lapset tietävät eniten. Mutta ei teineillekään tarvitse syitä ruotia, koska kysehän on vanhempien keskinäisestä päätöksestä, mihin lapsen ei tarvitse ottaa kantaa.
Lapselle on paras totuus kuulla, että molemmat vanhemmat rakastavat häntä. Muuta totuutta lapsi ei kaipaa.
Vanhemmat päättävät mikä on oman lapsen parhaaksi, ei kakkonen. Myös sen mitä heille puhutaan erosta. Kakkosen tulisi kunnioittaa exvaimon päätöksiä omien lastensa osalta, ei haukkua ja arvostella niitä. Sellainen nainen joka haukkuu miehensä exvaimoa huonoksi kasvattajaksi joko omalle miehelleen tai kelle tahansa muulle on yksinkertaisesti vain tyhmä ja saa aikaan vain riitaa ja pahaa mieltä, molemmissa perheissä ja erityisesti hän aiheuttaa pahaa niille lapsille.
Hae vaikka kirjastosta eroa käsitteleviä kirjoja, niistä löytyy paljon asioita.
Ei se lapsille riitä, että kerrotaan, että vanhemmat eroaa, mutta rakastaa heitä. Tottakai sitä täytyy korostaa, mutta kuvitteletko, että lapset eivät kysy, miksi? Riittääkö siihen vastaukseksi, että "siksi, kun rakastamme sinua".
Jokainen tietysti tekee, miten itse parhaaksi näkee, mutta meillä mentiin tämän ohjeen ja aivan ajantasalla olevan terapeutin kanssa keskusteltujen asioiden mukaisesti. Näitä ei vain repäisty jostain, vaan tarkasti mietittiin, miten, missä ja millä tavalla asia kerrotaan.
Mutta, kuten sanoi, jokainen tekee, miten parhaaksi näkee.
Voit tietysti itse miettiä kohdallasi, millaiset vastaukset sinua askarruttaviin kysymyksiin ovat riittäviä. Esim. jos puolisosi kertoisi sinulle, että hän on pettänyt sinua tai että haluaa eron. Mitä luultavimmin kysyisit "miksi?", jos et olisi asiasta aikaisemmin ollut mitenkään perillä. Mitä mieltä olisit, jos puolisosi ei vastaisi kysymykseesi? Riitäisikö vastaukseksi hiljaisuus, vai pelkkä "no kun haluan". Jollekin se ehkä riittää, mutta uskon, että suurin osa ihmisistä haluaisi vastauksen. Sellainen on ihmisluonto. Ja jos ei saa vastausta mistään, alkaa itse keksimään kysymyksiin vastauksia ja juuri se on pahinta, mitä lapselle voi tehdä. Antaa hänen miettiä kysymyksiin vastaukset. Siinä tapauksessa he alkavat pohtimaan, ovatko he olleet riittävän kilttejä, ovatko he ehkä kiukutelleet liikaa, jättäneet jotain tekemättä. He miettivät, jos he olisivat vain osanneet tehdä asioita toisin, ehkä vanhemmat eivät olisi eronneet.
Nämä ovat vaikeita asioita. Kukaan ei halua varmastikaan omaa lastaan vahingoittaa ja yrittää parhaansa mukaan saada kaiken mahdollisimman oikein tehtyä, niiden asioiden puitteissa, kuin se on mahdollista.
Totuus on paras, mutta senkin voi kertoa monella tavalla. Lasten ei tule tietää mitään salasuhteeseen liittyvää, kuten heidän ei tule tietää myöskään mitään asioita vanhempien keskinäiseen suhteeseen liittyen. Ne ovat tunteita ja tulkinnanvaraisia asioita. Ne eivät kuulu lapsille.
Ihan totta.
Kyllä lasten äiti tuntee omat lapsensa parhaiten.Varmaan tuntuu äiteistä kauhealta, jos joku h tulee arvostelemaan heitä.
"Hae vaikka kirjastosta eroa käsitteleviä kirjoja, niistä löytyy paljon asioita. "
Totuus on paras,
Kerro jonkun kirjan kirjoittaja ja kirjan nimi, missä kehotetaan kertomaan lapselle, että isällä tai äidillä on ollut avioliiton ulkopuolinen seksisuhde? Kuka on kehottanut näin?
Kukaan ei ole kirjoittanut että "kerrotaan lapselle, että isällä tai äidillä on ollut ulkopuolinen seksisuhde" ,sillä seksistä puhuminen ei kuulu asialliseen eron syistä kertomiseen. Sen sijaan kerrotaan rehellisesti, jos ero johtuu kolmannesta osapuolesta, että näin on (ja että toinen vanhempi on muuttamassa hänen kanssaan yhteen), lapsen kypsyys kertoessa huomioiden. Äläkä nyt aloita saivartelua että "eron syy ei ole kolmas osapuoli" - sillä kyllä se monissa eroissa on.
"Lapset tarvitsevat selityksen erolle. Vanhempien tehtävänä on kertoa lapselle erosta rehellisesti ja asiallisesti, jotta lapsi ei joudu rakentamaan selityksiä omassa mielessään." Ihan netistä vaan, en jaksanut kirjahyllyä tonkia.
http://www.kiianmaa.com/artikkelit/lapsi-ja-ero/miten-kertoa-erosta-lapselle
Yritäpä kerätä voimasi, ja tongi kirjahyllyä.
Viittamassasi artikkelissa nimeämätön kirjoittaja kirjoittaa, että lapselle tulee kertoa rehellisesti. Mitä se rehellisyys on, jää jokaisen itse ratkaistavaksi. Kuitenkin muistutetaan, että:
"Aikuisenkin selviytymiselle on eduksi, jos erosta ei jää sellainen kuva, että kaikki syyt ovat toisessa."
Lasta pitää ennen kaikkea suojella aikuisten keskinäiseltä katkeruudelta ja kaunalta.
Jos isä on muuttamassa uuden naisen kanssa yhteen, en tiedä yhtään tapaa, miten asian voisi piilottaa ja silti olla lapselle rehellinen. Sanotaanko että Isä muuttaa pois. Lapsi kysyy:minne? Joo, ei me sulle kerrota minne iaä muuttaa. Saat kivan yllärib kun käy isää kattoon sit!
"Jos isä on muuttamassa uuden naisen kanssa yhteen..."
Kaikessa uskottomuudessahan ei ole kyse siitä, että isä olisi muuttamassa yhteen uuden naisen kanssa.
Alkuperäisessä aloitusviestissä esitettiin kysymys: "Kenen osa on pahin?! Omat ongelmat ovat aina ne suurimmat, se on selvää, mutta omaa elämääni punnittuani ja tätä palstaa lueskeltuani, mieleeni on noussut kysymys, ja ajatuksia siitä, kenen osa oikeasti on "pahin"? Pettäjän, petetyn vai kakkosen?"
Itse on sitä mieltä, että ei kenenkään näistä, vaan lasten.
Voi jestas sentään, että ihmiset on tyhmiä! Jos olis selkärangan ja moraalin omaavia naisia/miehiä, jotka eivät alkaisi varattujen kanssa pelehtiä niin näitä juttuja ei tartteis kirjoitella. Kun varattu alkaa ehdotella niin peli tehtävä selväksi saman tien eli ei kiitos niin kauan kuin olet varattu. Mut, kun eletään kuin pellossa niin tehdään mitä vaan muista ihmisistä tai niistä LAPSISTA välittämättä!!
Olen kanssasi täysin samaa mieltä ja onneksi meitä on kuitenkin vielä paljon.
Kenen osa on pahin, kysyi aloittaja. Kyllä se petetyn osa on kaikkein kovin kestää. Hän ei ole itse valinnut osaansa vaan on joutunut siihen tahtomattaan. Pettäjä on tehnyt itse valintansa ja elää haluamaansa elämää. Jalkavaimoja/miehiä ei voi edes kommentoida, kun heillä ei ole minkäänlaista laillista asemaa parisuhteessa, mutta ei kai heillä ole valittamista kun ovat itse asemansa valinneet.
Niinpä juuri. Pettäjä ja se kakkonen pääsevät kuin koira veräjästä. Omassa tapauksessani sain hoitaa koko avioeron, kodin myynnin, etsiä itselleni ja lapsille uuden kodin, lasten kanssa juttelemassa psykologin kanssa eron syistä yms. vähemmän kivaa. Kakkonen jätti mieheni, kun tajusi myös mikä patologinen valehtelija ja kieroilija se on. Ei tullut selvittämään asioita, vaikka olisin halunnut puhua kasvotusten kummankin kanssa asiat selviksi. Että jos olen " hieman"katkera niin syytä on...tätä ei ihan heti unohda!
Miksi olisit halunnut jutella kakkosen kanssa erottuasi miehestäsi? Kysyn tätä, koska olen päättämässä suhteen ukkomieheen ja yritän ratkaista kerronko vaimolle, että vaikka mies kerran kärähdettyään vannoo vaimolle suhteemme päättyneen, se on jatkunut koko sen puolitoista vuotta, mitä kärähtämisestä on aikaa! Minä olen myös myöntänyt itselleni, ettei mies tiedä itsekään, mitä haluaa, tai jos tietää, on joko tavattoman julma tai sitten vain pelkuri, enkä halua rakentaa omaa elämääni sellaisen kanssa.
Minä kyllä haluaisin tietää jos miehen olisi jatkanut suhdettaan selkäni takana puolitoista vuotta. Jättäisin mieheni välittömästi
Petetty vaimo, eikös sun pitäisi olla onnellinen päästessäsi valehtelevasta ja kieroilevasta miehestä eroon? Mitä suotta katkeroidut. Kiitä kakkosta.
Sulle "Haluaisitko tietää":
Mun mielestä paras tapa päästä elämässä eteen päin on selvittää asiat. Jokainen voi sanoa sanottavansa ja perustelunsa toiminnalleen. Ei se tietenkään varmaan kaikille sovi, mutta itse olisin halunnut näin tehdä..ei olisi jäänyt takaraivoon kysymys MIKSI ? Ehkä nää pettäjätkin seuraavalla kerralla saattaisivat ajatella ennen kuin aloittavat vehkeilyn ja toisten elämän rikkomisen??
Sulle Op8:
En näe mitään onnellista tässä asiassa kenenkään kannalta. Raskasta on ollut kaikin tavoin. Lasteni isän kanssa on pakko tulla toimeen lasten vuoksi eli en siitä irti pääse koskaan. Pakolliset yhteiset lasten juhlat yms. on koettava, vaikka miten yököttäis koko äijä.
Eiköhän pettäjän osa ole se surkein. Huono omatunto molempiin suuntiin ja hän tekee aina valinnan ja päätöksen pettää kumppaniaan :)
Olen kakkonen (10v) samalle miehelle jolla jo toinen kumppani yhtäaikaa kanssani...
On minun valinta olla vapaa, koska en ole kovinkaan monogaaminen itsekään ;)
En kärsi huonosta omastaunnosta ja saan tehdä mitä lystään elämässäni...eikä tule mieleenikään kertoa hänen kumppanille mitään...eikä päästä ykköseksi...kai sit olen säälittävä ;D onneksi en vain sitä itse ymmärrä ehehee :DD
Mutta saan mielettömän hyvää seksiä säännöllisesti..
Mikäs siinä jos tyytyy rippeisiin! En silti ylpeilisi ollenkaan.
Ei tuo akka tyydy rippeisiin vaan nauttii elämästään...
mut sitähän miehet ei ymmärrä ollenkaan eivätkä soisi naisille, vaan ovat heti sormella heristämässä sot sot huono nainen...
Mihin sinä tyydyt??