Miten reagoisit irtisanomiseen?

Laulaisin laa laa laaaaaaaaaaaaa.

No vituttaisi tietysti kuin pientä oravaa.

Todellisuudessa minulla on muistaakseni 9 kuukauden irtisanomisaika, joten vaikka työvelvoite loppuisi, ei rahantulo loppuisi. Todennäköisesti työllistyisin saman tien firmassa toisiin tehtäviin. Jos en, olisi melko pitkä aika etsiä hommia.

Tuonkin jälkeen saisin vielä pari vuotta ansiosidonnaista. Onneksi työllisyystilanne alallani on melko hyvä ja ainahan voisi vähän kouluttautua.

Factatilanne: ns.pykäläpaatissa 8seiloria--2 upseeri7osakasta ja kaikki sopimuspalkalla, joka oli jo vuosilomlain 1§ vastainen ja tarvittiin luottamusmies

Setämies kokkistuertti -kuuluu päällystöön mutta seiloriunioniin--ainoa raitis
ja otettava asia hoitaakseen, muut saisivat juoptelusta lemput

löytyikin keksintö---lääke, joka estää päihtymisen viinasta varustamon ihmepilleri
lemput viinanjuonnista--osakkaat "näkivät"

Tosin merimieslaki määrittelee"toistuvasti päihtyneenä" saa lemput
eikä kiellä viinan juomista jos kerra imepilleri estää päihtymisen

ja luksen ainoa raitis saa lemput juopottelusta, joka on "nähty"

Hmm..

Työmotivaatio olisi varmaan irtisanomisajan aikalailla nolla! Joku toinen
joutuisi kuitenkin jatkossa tekemään duunejani, ja tämän henkilön perehdyttäminen niihin söisi kieltämättä miestä. Jos saisin työnantajaltani kohtuullisen irtisanomispaketin, voisin olla kiinnostuneempi perehdyttämään häntä.

Varmaan hyvinkin pitkän ajan miettisin miksi juuri minä sain potkut ja joku toinen sai taas jäädä.

Tsekkaisin työkkärin sivuilta millaisia tukia saa vuonna 2013 henkilö, joka irtisanotaan noista tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Taisi ainakin olla joku korotettu päiväraha jos/kun osallistuu työllistymistä edistävään palveluun tms?

Etsisin netistä ansiosidonnaisen päivärahalaskurin.

Alkaisin suunnittelemaan, mitä menoja pitäisi karsia kun tulot reippaasti tippuvat. (lehtitilauksia, kanavapaketti) luultavasti maksaisin lainoista vaan minimilyhennykset ja korot.

Tutkisin miten oman alan duuneja olisi tarjolla muualla suomessa, ehkä niitä löytyisi vielä Hesasta?

Olisin hyvin pettynyt ja surullinen tietysti. Ymmärrän, että noissa tilanteissa jonkun täytyy lähteä ja se voi olla kuka vain, mutta silti kaipaisin selitystä siihen, miksi juuri minut valittiin lähtemään.

Laittaisin pettymyksestäni huolimatta välittömästi asiat kuntoon eli selvittäisin työttömyyteen liittyvät asiat, liiton tuet yms, jotten oman passiivisuuteni takia jäisi rahatta.

Irtisanomisaikani on sen verran pitkä, kuulun liittoon ja olen säästänyt/sijoittanut sen verran, että vaikka minut irtisanottaisiin tänään, voisin vähintään vuoden elää laskematta elintasoa merkittävästi ja uskon löytäväni vuoden aikana uuden työpaikan tai vaihtoehtoisesti palaisin koulun penkille. Aikaa selvittää mahdollisuuksia kuitenkin olisi.

Taidan olla aika pessimistinen luonne mutta olen vuosikausia tehnyt työtä sen eteen, että olisin taloudellisesti riippumaton, ja nyt alkaa sellainen tilanne olla. Eli potkut ei oikeastaan liikauttaisi mihinkään suuntaan, paitsi että pistäisin todennäköisesti talon lihoiksi ja muuttaisin lämpimään maahan. En Eurooppaan kuitenkaan, paitsi ehkä paperilla, kun täällä on talousnäkymät niin huonot.

Ihan varmaksi en muuta voi sanoa, kun että jos ennakkoon tiedossa koittaisin katsella muualta paikkaa jo ennen kun irtisanominen toteutetaan. Ja ihan varmasti se olisi kova paikka joutua pihalle, jos vakipaikasta ulos laitetaan. Määräaikaisiin työsuhteisiin tottuneena, mulle ei kauheasti ole sydämentykytyksiä ja stressiä kuitenkaan pukannut tieto töiden loppumisesta.

Oon aina suunnitellut talouteni sen pohjalle, että selviän vuoden tai pari vaikkei töitä oliskaan. Eli menot mahdollisimman pieniksi jo työssä ollessa ja harkiten kuluttelua.

Pykäsen "Määmyn sotku & konkka" firman ja yrittäisin kaapata monta asiakast nyk. firmalt.

Mitä reagoimista siinä on? Työ on työtä ja sitä tehdään silloin kun sitä on. Pitäisi varmaan jotain suomalaiskansallisia häpeän ja huonommuuden tunteita sekoittaa tuohon, kateutta ja kostonhimoa unohtamatta. On niin raskasta, on niin raskasta. Justiin jaksaa kahvia hakea taukohuoneesta.

Vähän paperihommia ja 500 päivän loma. Ei haittaisi yhtään. Olen jo ainakin puolitoista vuotta odottanut sellaista ilmoitusta turhaan. Kyllä ne näköjään mulle koko ajan jotain käyttöä keksii.

Älä pelottele, tänään allekirjoitin puolen vuoden työsopimuksen neljän kuukauden koeajalla.

Minä kiitin kädestä pitäen.

Tarkastaisin ensin, että YT-lakia ja TESin vähentämisjärjestystä on noudatettu. Tutustuisin Muutosturvan perusteisiin ja kävisin ehkä työvoimatoimistoon työnhakijaksi ilmoittautumisen yhteydessä myös urasuunnittelussa juttelemassa olisiko oikea jatkosuunta lisä- tai muuntokoulutus vai suoraan uuden työpaikan etsiminen. - Käyttäisin työpaikan haussa sekä avointa hakua, täsmähakua että suhteita. - Käytännössä siis reagoisin varmaan aika asiakeskeisellä tavalla.

Jos minua olisi kohdeltu epäoikeudenmukaisesti tai jopa lain vastaisesti, riitauttaisin irtisanomisen. - Olisin varmaan aika pettynyt, mutta toisaalta tyytyväinen siitä, että potku persuksiin antoi elämääni uuden suunnan. - Asioilla on taipumus järjestyä :)

Olisin yllättynyt ja kiinnostaisi tietää, että why me. Asiaosaaminen ja työyhteisössä sekä asiakkaiden kanssa toimimisen taito on kuitenkin usein tuotu esiin ylimmästä johdosta. Toisaalta työ on sellainen, että pelkkä luottamuspula riittää eikä irtisanomista tarvi enempää perustella kunhan maksavat sopimuksen mukaisen erorahan.

eihän tuo poikkeais juurikaan mun nykytilanteesta, tosin mun tilanteessa kaikki muutkin on irtisanottu et en ole ainut.
ei kai sitä muuta ku työnhakua koko ajan, ei tää mitenkään puun takaa kuitenkaan ole tullut, elämä jatkuu.
nii että sama homma tuon fiktiivisenki tilanteen kanssa,
oikeestaan olis aika kiva palata raksalle.. ainaki kesäksi

mur