Aika erikoinen kysymys. Kukaan ei halua tulla petetyksi, ei koskaan, eikä missään asiassa.
Onko uskottomuus oikein vai väärin
miksi tässä
13192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tietenkin on väärin. Kyllä me jokainen vaadimme rehellisyyttä ja emme hyväksy jos meitä itseä loukataan. Onko sinusta oikein jos kaupassa myyjä perii sinulta enemmän kuin tuote maksaa. Valehtelemien on väärin. jos olet uskoton niin valehtelet ainkin yhdelle jota olet joskus luvannut rakstaa ja olla uskollinen,
Minä olen myös monesti ihmetellyt tämän palstan otsikkoa: "Onko uskottomuus oikein vai väärin"? Jos itse olet uskollinen ja puolisosi pettää ja valehtelee vuosikaudet, niin onko se sinusta oikein vai väärin???
Ihana tuo iso höh sana.
Tietysti väärin.
Voiko uskottomuuteen edes vastata mustavalkoisesti oikein/ väärin?
Riippuu mielestäni hyvin paljon siitä mikä laittaa ihmisen menemään vieraisiin. Jotankinhan se uusi rakas antaa elämälle, mitä puuttuu omasta elämästä...
Puhutaan paljon, että pettäjällä on identtiteetti kriisi. Johtuuko se siitä, että ei saa suhteessaan hyväksyntää sellaisena kuin on? Hyväksyykö puolison suku hänet perheeseensä? Laiminlyökö kumppani suhdetta liiallisilla omilla menoilla? Pystytäänkö suhteessa kommunikoimaan tarpeeksi? Saadaanko ristiriidat käsiteltyä siten, että molemmat ovat tyytyväisiä?
Voisiko pettäminen olla sitä, että ei ole ihan valmis kohtaamaan mitä suhteelle on käymässä? Hakee muutosta näin tai jos hän niin pettynyt ja väsynyt suhteeseen, että ei saa iseään muuten revittyä suhteesta? Jokainen suhdetta aloitaessa on ajatellut kuitenin viettää hänen kanssa loppuelämän. Halutaanko erota vai pitää kiinni suhteesta vaikka se ei olisikaan tyydyttävä? Erotkin on niin kurjia juttuja.
Sisilisko77, sä haet nyt uskottomuuden syitä, ja niitä on kyllä tuhansia. Syystä riippumatta, uskottomuus on väärä teko.
Kuten vaikka karkein., muttaa yksinkertainen esimerkki: tappaminen on väärä teko, vaikka on paljon hyviä syitä tappaa toisia ihmisiä, vaikka tuo Norjan Breivik. Etsihän "etiikkallesi" rajat. Se löytyy siitä, miten toisia ihmisiä saa ja on oikeus kohdella, oli omana syynä siihen väärään käytökseen sitten ihan mikä tahansa.
Voihan jonkun ihmisen luonteessa olla impulsiivista käytöstä, jonka seurauksena ihminen pettää puolisoaan. Ja jos luonteessa ei niin empatiaa niin onko edes mahdollista, että ihminen muuttuu?
Kaikilla ihmisillä on kyky muuttua. Mutta onko halua, se on eri juttu. Jos impulsiivinen käytös aiheuttaa elämässä ongelmia, ja siitä todella haluaa eroon, se on mahdollista, mutta täytyy itse tehdä työtä sen muutoksen eteen ja aika paljon, ja nöyrtyä. Yksilöterapiassa impulsiivisuus on mahdollista asiantuntijoiden mukaan saada hallintaan, vaikkakin hoito vaikeissa tapauksissa voi viedä pitkään. Erittäin päättäväinen voi itseopiskellen (todella opiskellen filosofiaa, terapiaa, ihmissuhdetaitoja, osallistuen koulutuksiin ja seminaareihin... ei siis vain lukaisten pari artikkelia) saada itselleen muutosta, jos on sitkeyttä, järkeä ja halua.
Minusta upeita ovat ne harvinaiset tarinat, joissa väkivaltainen, siis impulsiivinen mies, on pitkällä vuosien työllä oppinut hillitsemään itseään ja päässyt väkivallan käytöstä eroon.
Aikamoista uskottomuuden puolustamista tällä sisiliskolla!:( Noihan pettäjät ja ne toiset naiset selittävät ja nähtävästi uskovat asian itsekin.
Syitä löytyy aina. Kaikelle. Jos vain etsii.
Syyt ja teko ovat toisistaan erilliset. Alkoholistit ja pettäjät ovat erityisen hyviä keksimään näitä syitä. Oma huono olo ja arjen heikko kestokyky erilaisiin lauseisiin puettuna taitaa olla yleisin veruke. Molemmilla. Kun on niin vaikeaa....kun kukaan ei ymmärrä.....
Eli valehteleminen tai pettäminen ovat aika kategorisesti varmaan monien mielestä vääriä tekoja. Ja tällaisten yleisten, lakiin kirjoittamattomien normien mukaan me onnistumme elämään yhdessä toistemme kanssa. Niitä saa toki rikkoa, mutta seurauksena on yleensä vähintäänkin paheksunta ja pahimmillaan yhteisöstä ulos sulkeminen. Jokainen tietää, että epärehellisellä ihmisellä on lopulta aika vähän kavereita.
Mietin täs nyt sitä, miten sitä arjen kestävyyttä ihmisessä voisi lisätä? Tai miten sitä voisi kehittää? Olisko silloinkin terapia tarpeen? Jokainenhan meissä kestää erilailla eritilanteita, jokaisella on omanlainen stressinsietokyky. Voisiko ymmärrykseen auttaa hyvä itsetuntemus? Vaikka eikö me kaikki haluta tulla hyväksytyksi sellaisena kuin olemme?
Stressinsietokyky kasvaa kun sitä harjoittaa. Voi aloittaa ostamalla stressistä kertovia kirjoja. Itsehillintä kasvaa samoin ja siihenkin on satoja erilaisia ihmissuhdeoppaita.
Pettäminen on väärin. Se on yhden ihmisen itsekäs päätös oman elämäntilanteen "parantamiseksi" , mutta samalla satutetaan toista, tai joskus useitakin ihmisiä.