Oon jo muutaman viikon pähkäillyt mikä mulla vois olla. Mun on tosi vaikee keskittyä, tuntuu että käsitän kaiken väärin ja huomaan tosi usein olevani hajamielinen, tänäänkin olin menossa jo alakertaan syömään lämpimän aterian, kunnes muistin ettei kukaan ollut edes kutsunut. Koulussa vaikeuksia tuottaa moni aine, varsinkin vieraat kielet ja matikka. Lukihäiriötä oon itse ajatellut, mutta en ole ihan varma. Ei mulla ainakaan mitään kirjotusvirheitä paljoakaan tule.
Tuo keskittyminen tuottaa suurimpia vaikeuksia. Mä oon vaan yrittäny päntätä ja päntätä kokeisiin, mutta huomaan pian etten pysty keskittymään eikä mitään jää juurikaan mieleen, vaikka kuinka monta kertaa lukisin samaa kohtaa. Mua ihan pelottaa minkä päättötodistuksen tuun saamaan vuoden päästä, jos sama jatkuu.
Mieliala vaihtelee mulla tosi paljon ja tosi usein laidasta laitaan, mutta en nyt ehkä kuitenkaan masennuksesta puhuisi..
Auttakaa! Onko tämä täysin normaalia vai voisiko kyseessä olla se lukihäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö, sittenkin masennus vai ihan jokin muu... ? Pyydän anteeksi jos teksti on vaikealukuista.
Tuo keskittyminen tuottaa suurimpia vaikeuksia. Mä oon vaan yrittäny päntätä ja päntätä kokeisiin, mutta huomaan pian etten pysty keskittymään eikä mitään jää juurikaan mieleen, vaikka kuinka monta kertaa lukisin samaa kohtaa. Mua ihan pelottaa minkä päättötodistuksen tuun saamaan vuoden päästä, jos sama jatkuu.
Mieliala vaihtelee mulla tosi paljon ja tosi usein laidasta laitaan, mutta en nyt ehkä kuitenkaan masennuksesta puhuisi..
Auttakaa! Onko tämä täysin normaalia vai voisiko kyseessä olla se lukihäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö, sittenkin masennus vai ihan jokin muu... ? Pyydän anteeksi jos teksti on vaikealukuista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Montako tuntia nukut yössä? Syötkö terveellisesti? Liikutko, käytkö ulkona? Onko stressiä? Kuinka kauan tätä mainitsemaasi on jatkut?
Elintavat kuntoon, niin olet ihan terve.
Ruoka olkoon lääkkeesi!
Hyviä rasvoja:
Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos-, ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).
EI MARGARIINIA (= kevytlevite), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.
Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.
Kohtuudella (esim. pari palaa leipää) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
"Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet"
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
http://kuntoplus.fi/ravinto/ravinto-ja-terveys/c-vitamiinia-tarvitaan-luultua-enemman
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappojen tarve on vähintään 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
Vastailen nyt kysymyksiin: Nukun noin 6-8 tuntia riippuen päivästä. En kyllä mielestäni ole kauhean väsy. Stressiä saattaa olla juuri heikon koulumenestyksen takia. Ehkä myös vanhempien hieman hankala tilanne aiheuttaa stressiä.
Yritän syödä aina mahdollisimman monipuolisesti, mutta taloustilanne on perheelläni heikko, joka päivä melkein samaa halpaa ruokaa, eli ongelmani johtuvat varmaankin siitä.
Kiitos vinkeistä, toteutan niitä parhaani mukaan!
ADD tai ADHD ?
Ne on niitä kännykkäsäteilyn aiheuttamia keskittimysongelmia.
Luin hieman ADD:stä netistä ja oireet kyllä saman kaltaisia... mutta ADHD:ta en kuitenkaan epäile, olen kyllä rauhallinen.
Kännykkää en käytä melkein koskaan tunnilla.
Valitettavasti et tule saamaan todellista apua ongelmaasi. Todellinen syy on edelleen se kännykkäsäteily, mikroaaltosäteily, jolla Suomen "ilmasto" on kyllästetty vaikka itse et kännykkää käyttäisikään, ja joka aiheuttaa varsinkin lapsille ja nuorille monia neurologisia ongelmia. Tästä sinun ei kuitenkaan kannata mennä lääkärille kertomaan, koska Suomessa, tässä oudossa maassa, lääkäri kohtelee sinua tämän perusteella mielenvikaisena. Mikroaaltosäteily aiheuttaa myös oikeaa mielenvikaisuutta, koska ihmisen polla ei ole luotu sitä kestämään.
Vaivaasi hoidetaan varmaan jonkinlaisena ADHD:na ja saat varmuuden vuoksi masennuslääkkeitä.
Ei heti ole mitään ADHD:ta tai säteilyoireita tai homeoireita.
Ravinto, liikunta, lepo jne...
ensin kuntoon.
Monet oireet ovat ihan normaalia elämää.
Kuulostaa erehdyttömästi tavalliselta nuoruudelta.
Oiskos ihan normaalia kasvua?
Aiheuttaako ruokavalio ADHD:ta? Tarkkaamattomuushäiriötä, ADD, ja tämän häiriön lisäksi ylivilkkautta, ADHD, sairastavat ihmiset voivat olla terveitä yhtenä hetkenä ja hetken päästä he voivat hyppiä seinille. Tämä epäjohdonmukainen tapa käyttäytyä voi johtua ruoasta, ymäristön allergeeneistä ja monesta muusta seikasta. Tämä kirja näyttää tien luonnonmukaisempaan hoitoon ADD:sta ja ADHD:sta kärsiville. Kirja löytyy myös kirjastosta.
http://cdon.fi/kirjat/bell,_rachel_ym./add-_ja_adhd-ruokavalio-19199578
ADHD:n lääkehoito kyseenalaista!
http://www.youtube.com/watch?v=S77DlFclNGM&feature=relmfu
Japanilais-amerikkalais-saksalainen kaksoissokkotutkimus vahvistaa tietoa, jonka mukaan soijasta uutettu fosfoseriini lievittää lasten ADHD:n oireita. Lapset saivat päivittäin joko 200 mg fosfoseriiniä tai lumevalmistetta kahden kuukauden ajan. Fosfoseriini paransi tarkkaavaisuutta, vähensi yliaktiivisuutta ja impulsiivista käyttäytymistä ja paransi lyhytaikaista kuulomuistia.
Fosfoseriiniä saa terveyskaupoista, markettien luontaistuotehyllyiltä ja apteekeista. ADHD:n lisäksi se voi ehkäistä dementiaa ja olla avuksi stressissä. Fosfoseriini on turvallinen luonnonaine, jota on runsaasti esimerkiksi säilykkeinä myytävissä pikkumakrilleissa.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jhn.12090/abstract
ADHD:n ja ADD:n hoito ravinnolla!
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=111
Liikunta on lääke ja kunnon ravinto ravintolistä, jotta ei ole ravintoaineiden puutosta.