Rakastan miestäni ja hän minua - syvästi. Olemme toistemme unelmat..tai niin ainakin olemme olleet...mutta nykyään seksiä on jo niin vähän ja niin harvoin, että tämä todella syö naista. Minä olin pitkään se ainoa, joka koskaan teki aloitteita. Näin asian eteen vaivaakin ja halusin pitää miehen kaikin puolin onnellisena. Kerroin hänelle jossain välissä, että haluan tuntea itseni halutuksi, että hänkin keksisi jotain ja tekisi aloitteita....turhaan.. Kun sitten lakkasin tekemästä yksipuolisia aloitteita seksi loppui kokonaan . . . . Asiasta on yritetty puhua ja mies on vakuuttanut, ettei vika ole minussa. Hän on milloin väsynyt tai stressaantunut, milloin masentunut.
Välillä olen luullut, että hänellä on muita tai häntä ei seksi kiinnosta enää lainkaan. Mutta en oikein usko.. Olimme erittäin kiihkeitä "ennen". Siitä ei ole kuin muutama vuosi mutta tuntuu pitkältä rupeamalta... Kaiken muun lisäksi vielä olemme yrittäneet / yritimme saada lasta ja kun se ei tuottanut mitään tulosta seksielämä kuivui aivan kasaan. Minua masentaa sekin, etten ole tullut raskaaksi mutta haluaisin silti nauttia seksistä. Mies ei näistä paljon puhu niin vaikea tietää miten raskaasti hän asian ottaa. Olen yrittänyt puhua ja puhuttaa, hyvällä ja pahalla...
Tiedän, ettei mies välttämättä ole homo tai käy vieraissa vaikka seksi ei kiinnostaisikaan kotona. Nyt pohdin, että jos miehen libido on lähes kadonnut stressin takia niin tuleeko se takaisin? Itse yritän kerätä itsetuntoni kasaan joka päivä uudestaan ja nähdä peilissä jotain kaunista ja haluttavaa vaikka en sitä nyt tässä elämäntilanteessa koekaan...
Meillä on kuitenkin syvää yhteenkuuluvuutta ja romantiikkaakin arjessa. Nukumme usein sylikkäin ja teemme paljon asioita yhdessä. Välillä pelkään, ettei mieheni osaa himoita naista, joka on niin varma nakki..ei osaa tai halua olla seksipeto vakituisessa suhteessa, johon ei kuulu vierasta jännitystä.... Miten on miehet? Jäisikö seksi sellaisen takia kokonaan pois?
Välillä pelkään, että syy oli minussa, kun "vaadin paljon seksiä" ja kaikenlaista vaihtelua silloin, kun seksiä vielä oli.... Mieheni on viiskymppinen ja minä 13v nuorempi. Välillä hän väittää olevansa vanha mutta en usko sitäkään... Luulin, että hän olisi ikionnellinen upeasta naisestaan! Voiko tästä toipua henkisesti ja fyysisesti? Onko olemassa vitamiineja tai jotain masennusterapiaa, joka auttaisia... Miten se kilpirauhasen vajaatoiminta?
Minä pelkään jo sitäkin, että jos mieheni tekeekin aloitteen niin rupean taas himoitsemaan seksiä mutta hänelle se yksi kerta riittää kahdeksi kuukaudeksi tai pitemmäksikin ajaksi.... Viimekuukaudet on ollut helpompaa yrittää sulkea kokonaan pois omatkin halut ja olla vaan...niinkuin en olisikaan seksuaalinen nainen......
Saman kokeneet varmasti ymmärtävät tilanteen. Muilta en välttis neuvoja tarvitsekaan.
Välillä olen luullut, että hänellä on muita tai häntä ei seksi kiinnosta enää lainkaan. Mutta en oikein usko.. Olimme erittäin kiihkeitä "ennen". Siitä ei ole kuin muutama vuosi mutta tuntuu pitkältä rupeamalta... Kaiken muun lisäksi vielä olemme yrittäneet / yritimme saada lasta ja kun se ei tuottanut mitään tulosta seksielämä kuivui aivan kasaan. Minua masentaa sekin, etten ole tullut raskaaksi mutta haluaisin silti nauttia seksistä. Mies ei näistä paljon puhu niin vaikea tietää miten raskaasti hän asian ottaa. Olen yrittänyt puhua ja puhuttaa, hyvällä ja pahalla...
Tiedän, ettei mies välttämättä ole homo tai käy vieraissa vaikka seksi ei kiinnostaisikaan kotona. Nyt pohdin, että jos miehen libido on lähes kadonnut stressin takia niin tuleeko se takaisin? Itse yritän kerätä itsetuntoni kasaan joka päivä uudestaan ja nähdä peilissä jotain kaunista ja haluttavaa vaikka en sitä nyt tässä elämäntilanteessa koekaan...
Meillä on kuitenkin syvää yhteenkuuluvuutta ja romantiikkaakin arjessa. Nukumme usein sylikkäin ja teemme paljon asioita yhdessä. Välillä pelkään, ettei mieheni osaa himoita naista, joka on niin varma nakki..ei osaa tai halua olla seksipeto vakituisessa suhteessa, johon ei kuulu vierasta jännitystä.... Miten on miehet? Jäisikö seksi sellaisen takia kokonaan pois?
Välillä pelkään, että syy oli minussa, kun "vaadin paljon seksiä" ja kaikenlaista vaihtelua silloin, kun seksiä vielä oli.... Mieheni on viiskymppinen ja minä 13v nuorempi. Välillä hän väittää olevansa vanha mutta en usko sitäkään... Luulin, että hän olisi ikionnellinen upeasta naisestaan! Voiko tästä toipua henkisesti ja fyysisesti? Onko olemassa vitamiineja tai jotain masennusterapiaa, joka auttaisia... Miten se kilpirauhasen vajaatoiminta?
Minä pelkään jo sitäkin, että jos mieheni tekeekin aloitteen niin rupean taas himoitsemaan seksiä mutta hänelle se yksi kerta riittää kahdeksi kuukaudeksi tai pitemmäksikin ajaksi.... Viimekuukaudet on ollut helpompaa yrittää sulkea kokonaan pois omatkin halut ja olla vaan...niinkuin en olisikaan seksuaalinen nainen......
Saman kokeneet varmasti ymmärtävät tilanteen. Muilta en välttis neuvoja tarvitsekaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Täällä samanlainen tilanne. Olemme kylläkin vasta vähän yli kolmekymppinen pariskunta ja olleet yhdessä puolitoista vuotta. Aluksi seksiä oli joka päivä, välillä useamminkin, mutta puolisen vuotta sitten miehen halut alkoivat hiipua, enkä tiedä miksi. Eikä hän itsekään kuulemma tiedä. Nyt harrastamme seksiä kerran tai kaksi kuukaudessa ja tuntuu, että siitäkin on tullut miehelleni pakollista suorittamista, että hän tekee sen vain minun takiani, ja tämä on johtanut hänellä laukeamisongelmiin.
Meillä myös minä olen aina ollut se aloitteentekevä osapuoli ja nyt olenkin miettinyt, että onko mieheni kokenut minut liian päällekäyväksi tai vaativaksi tms, vaikka aluksi hän oli hyvinkin tyytyväinen siihen, että oli löytänyt seksuaalisen naisen.
Muutaman kerran olemme asiasta puhuneet, mutta hän ei osaa sanoa, miksi näin on käynyt. Ei vaan jostain syystä huvita. Eikä tilannetta ole parantanut se, että kun hän on torjunut minut niin monta kertaa, olen muutamia kertoja pahoittanut mieleni ja alkanut itkeä. Se vaan tuntuu niin pahalta. Ja tästä miehelle tulee tunne, että hänen on pakko harrastaa seksiä, ettei minulle tulisi paha mieli, ja kierre on valmis.
En enää oikein tiedä mitä tehdä asian kanssa. Jatkuva vatvominen ja asian jankkaaminen vaan pahentaa tilannetta. Toiseen naiseen tai naisiin minäkään en oikein usko, ei vain jotenkin sovi kuvioon. Nyt olen päättänyt olla tekemättä minkäänlaisia aloitteita. Saa nähdä kauanko menee, että mies oma-aloitteisesti tekee asialle jotain.
Kun minä lakkasin tekemästä aloitetta siinä meni vielä kauemmin kuin olin pelännyt...en itse osannut odottaa pidempään.. Tuli itkua ja riitaa ja taas tein aloitteita... Vaikka usein onnistun ajattelemaan, että seksi on vain osa suhdetta ja keskitymme siihen kaikkeen muuhun.
Uskon, ettei miehen haluttomuus saisi olla niin hurjan suuri peikko vain siksi, että kyse on MIEHEN haluttomuudesta. Itsensä syytteleminen varmasti turhaa... mutta sitten tulevat ne ajat jolloin on muutenkin huono olo, kaikki kaatuu päälle ja ei muuta kuin hakemaan vikaa mistä tahansa... Miehelle varmasti kovat paineet..no enpä tiedä varmasti ne on paineet niissäkin perheissä, joissa naiset ovat haluttomia..? Jos ajattelen, että mieheni ei ajattele minua menee naiseus ja itsetunto lokaan. Mutta jos ajattelen, että suhteemme kärsii, kun toisella ei ole paljon haluja se tuntuu helpommalta eikä kyse ole minun naiseudestani eikä yksittäisestä "viasta". Ehkä tämäkin kuuluu elämään....
en minäkään haluaisi panna naista jolla on vauvakuume :D
Sua ja kun sun juttuja kattelee, tulee mieleen haluaisitko panna naisia ollenkaan :D
siinäpä sulle miettimistä yön pimeiksi tunneiksi! ;)
Aloittaja on ottanut itselleen vanhahkon miehen, jolle seksi ei enää olekaan niin tärkeää. Nainen itse alkaa vasta nyt olla kiihkeimmillään ja se jatkuu vain....
Ja jos miehellä on jo aikuisia lapsia, niin uusi vauva ei ehkä innosta. Hän tietää, että töitä riittää lapsesta pitkään.
Jos hän oli ns. vanhapoika, niin ongelmia tulee vielä enemmän. Hänhän ei tuskin tiedä, mitä lapsi tuo tullessaan. Vastuu peloittaa!
Jos tämä suhde on alkanut pettämällä perhettään, niin nyt hän alkaa tuntemaan häpeää tekemisistään. Se kun tulee jokaiselle väistämättömästi eteen! Pää ei kestä..
Salasuhde ei ollutkaan maailman järkevin teko!
Ei olla petetty ketään eikä ole tarvinnut salailla. Outoa, että ikäeron takia oletetaan automaattisesti salasuhdetta... Oltiin molemmat vapaita pitkään ennen tutustumista. Vauva-asia on kunnolla pohdittu molemminpuolinen toive. Vaikeuskerroin kovasti lisääntyi, kun vauvaa ei tullutkaan.... Enpä miestä "ottaessani" varta vasten valinnut vanhaa vaan rakastuin häneen. Ymmärrän kyllä ikä-tekijän olemassaolon mutta minkäs teet, kun tässä ollaan...?
Onkohan teillä tutkittu kummasta johtuu, se ettei lasta ole saatu aikaan. Voihan olla niin, että mies luulee ongeman johtuvan itsestään ja on sen takia masentunut eikä seksi innosta.
"Mieheni on viiskymppinen ja minä 13v nuorempi" Ikäero on ikävä tosiasia.
Olen katsellut monia keskusteluja mieskunnosta ja toivo on alkanut heräilemään.. Monet puhuvat testosteroiinitasojen mittaamisesta, kun mieskunto on yhtäkkiä lopahtanut, ja lääkkeistä alhaiseen testoon ! On tullut vastaan kokemuksia monista luontaisista libidon nostajista ja luontaistuotelääkkeistä. Lähdetään kokeilemaan! Voi olla paikkansa pitävä juttu - tuon iänkin puolesta!
Eturauhasverikoe eli ihan normaali verikoe. Ja urologi tutkii.
Kurja ongelma, kyllä viisikymppisen miehen pitäisi vielä haluta seksiä monta kertaa viikossa. Marssita mies lääkärille heti.
Toisaalta, mitäs neuvoja niille lukemattomille miehille aina annetaan, jotka valittavat vaimojensa alhaista seksinhalua? Huomioi vaimoasi... hiero niskoja, osta kukkia... ja muuta potaskaa!
Minä olen 46 ja mieheni on 43. Olen niin tyytymätön seksielämäämme etten tiedä mitenpäin olisin.
Mieheni ei halua seksiä kuin ehkä kerran kuussa. Pisin seksitön tauko oli 3 kk.
Asiasta ollaan puhuttu, ei käy muualla (enkä minä, peraatteeni ei salli), "ei vaan tee mieli".
Sitten kun seksiä on, akti kestää n.5 min. En edes pääse kunnolla vauhtiin.
Jos tivaan liikaa, sanotasn et eti panuri ittelles....
Aloittaja on nainen joka elää elämänsä seksuaalisinta aikaa. Onko miehellä andropaussin oireita kuten väsymystä, hikoilua, ärtymystä, masentuneisuutta, seksuaalisia toimintahäiriöitä ja haluttomuutta?
Luotettavinta on tehdä testosteronimääritykset aamupäivällä otetusta näytteestä, sillä iltapäivällä ja illalla testosteronipitoisuus on 30 % matalampi kuin aamulla.
Lääkärissä käynti selvittää asiaa.
Tosin 50-kymppisen kiihkein seksielämä alkaa olla jo muistoissa, vaikka miehet muuta väittävätkin : )
Herääkö hän yöllä virtsaamaan?
Teillä kuulostaa olevan oikein hyvä suhde muilta osin. Oliskohan lapsentekopuuhien kariutuminen syynä? Tuntee olonsa epäonnistuneeksi. Ja sinä olet menossa villeimpää seksuaalisuutta kohti, jos sinule käy kuten minulle eli yli viisikymppisenä nauttii seksistä eniten. Aika paha juttu, mutta kyllä te sen selvitätte. Lue vaikka seksuaaliterapeutin ohjeita.
Oikein lämpimästi onnea matkaan ja nautinnollisia hetkiä!
Kiitos kaikille asiallisille vastaajille, nyt on toivo herännyt todella, että lääkäriin mennään ja mieskin suostui! Ja onhan tässä elämässä aina kaikenlaista mitä pitää hyväksyä ja mikä kasvattaa aina jollain tavalla ihmistä... Onneksi olen ehtinyt paljon nauttia seksistä ennenkin mutta en toki halua siitä luopua. Eikä mieskään niin jotain vielä jää yhdessä yritettäväksi! En olekaan 'kadonnut'... tämän ongelman kanssa ei kukaan ole yksin - vaikka se siltä yksin pohtiessa tuntuukin.....
Olen itse aivan samassa tilanteessa. Ikää meillä tosin n25 m23. Avopuolisoni ei vaan tahdo, itse tahtoisin vaikka päivittäin. En usko hänenkään käyvän vieraissa. Asiasta ei puhuta koska mies ei osaa puhua. Meillä läheisyyttä kun sitä pyydän, harvoin enää omasta toimesta. Itse tahdon lasta ja avokkini ei, olemme kuitenkin jättäneet ehkäisyn pois ja hän on tähän lupautunut. Vauvojen teosta en hänelle kuitenkaan voi puhua. Päivittäin koen itseni vialliseksi ja rumaksi, eikä tätä helpota se että olen kärsinyt päälle 10 vuotta masennuksesta ja huonosta itsetunnosta.
Terapiaan, joko yksin tai yksin ja kimpassa !
KÄNNI PÄÄLLEEEE!!!!
Tuttu tunne, nytkin kyynel silmässä kun itsetunto on ihan nollassa.. Vituttaa ruinata seksiä omalta mieheltä. Hahah
Niinhän se vaan on, että itse kärsin vuosia mieheni haluttomuudesta ja syyllistin siitä itseäni. Löysin itsestäni muka vaikka mitä vikoja. Mies vakuutteli aina, ettei tiedä syytä haluttomuuteensa. Pitkä yhteinen taival takana ja rakkautta löytyy molemmin puolin, se on keskusteltu ja näkyy kyllä pieninä hellyydenosoituksina päivittäin (ei niinkään seksuaalisina, mutta halauksia, pusuja ja kainalossa kyhjöttämistä)
Tajusin tuossa jonkin aikaa sitten, että mua on kusetettu ihan kympillä. Mies on kaikki nämä vuodet vedellyt käteen ja jättänyt mut lähes ilman. Kiitos. En oikein tiedä mikä voisi tuhota itsetunnon enää tämän pahemmin.
Jos nyt luet tämän tekstin täältä, niin ymmärrä, että mullakin on tarpeita ja kun se ei keskustelemalla selviä/et halua keskustella asiasta, niin hankin hupini muualta. Rakastan sinua silti, kaikesta huolimatta.
Melko yleistä tuntuu olevan miespuolisilla se, että seurustelun ensimmäiset puoli vuotta ollaan seksuaalisesti aktiivisia.Itse olen joutunut miettimään samoja asioita.Miksi miehet esim.aamulla runkkaavat itseään salassa peiton alla, kun sen voisi tehdä vaikka kumppanin nähden.?Saako mies paremman tyydytyksen tehdessään sen salassa ? Minä ainakin mielellään katson jos miesrunkkaa itsensä juhlakuntoon,samalla voin hyväillä itseäni.
Minua se kiihottaa kovastikin ja sen jälkeen tuntuu paremmalta ,kun toinen tulee sisään,-hitaasti ja päättäväisesti.
Itse kaipaisin seksiä päivittäin, kun kumppanilleni riittää huomattavasti harvemmin.Tähän asti olen kuitenkin pärjännyt suihkun ja itseniavulla.
Halunne eivät kohtaa. Seksin kannalta ihanteellisin pari on sellainen, jossa nainen on miestä noin 5-10 vuotta vanhempi. Siitä syystä että naisella seksuaaliset halut kasvavat iän myötä ja miehillä ne vähenevät. Naisten seksuaalisuus on tutkimusten mukaan parhaimmillaan noin 40-ikäisenä ja sen jälkeen. Miehillä halukkuuskäyrä on huomattavasti nuorempana, noin 20-30 ikäisenä. Sen jälkeen halukkuus ja kyvykkyys vähenee. Tietenkin on molemmissa ryhmissä poikkeuksia, mutta omalta kohdaltani olen nähnyt, että nuoret tytöt (18-25v) ovat vielä kovin hukassa oman seksuaalisuutensa kanssa. Kolmekymppisenä miehenä (halut eivät ole vielä todellakaan kadonneet) suosin sekä seksisuhteeseen että parisuhteeseen naisia, jotka ylittävät 35v:n iän. Kolmekymppinen on alaraja, jota nuorempia en halua. Mieluiten saa olla nelikymppinenkin. Suhde toimii heihin yksinkertaisesti paremmin ja puumailmiöt jätän sikseen.
Täällä myös haluttomuusmurheita.... Itse oon 46v ja mies 12 vuotta nuorempi. Kimpassa ollaan oltu kolmisen vuotta. Seksisuhteena tää alkoi, mutta nyt on hommat hiipuneet. Alkuun seksiä oli lähes päivittäin. Kumpikin ollaan jonkin verran lihottu tässä, mutta se ei selitä esim. miehen rutiininomaista touhua sängyssä... Vaikka olisikin vähän vatsaa, on muitakin asentoja kuin nainen päällä ja sen jälkeen doggystyle... Hän on kyllä sanonut että voi panna vaikka 2x päivässä, mut mikään ei puhu sen puolesta.
Kauan meni niin että mä tein aina alotteen ja kun en tehnyt, niin meni helposti viikko ettei mies edes yrittänyt.
Aikaisemmissa suhteissa oon tottunut siihen, että miehellä seisoi jo heti "valmiiksi", kun edes oli tiedossa seksiä. Tätä nykyistä pitää herätellä. Hän ei mua nuole vaikka vihjailen, että kiva olis. Kolmen vuoden aikana se on tapahtunut 2 kertaa. Niska kuulemma väsyy...
Itse otan häneltä suihin lähes poikkeuksetta joka kerta, koska tykkään siitä.
Hän viihtyy paljon instagramin parissa, mutta minun nähden sitä ei selata koskaan. Monesti kun tulen hänen jälkeensä illalla sänkyyn, hän on ollut ig:ssä online vielä muutama minuutti ennen kun tulen makuuhuoneeseen.
Sekin tuntuu jotenkin paskalta.
Itselle siksi maistuisi useamman kerran viikossa, mutta miehelle tuntuu riittävän hyvin kerran viikossa tai vähempikin. Kaipaan sitä tunnetta että mua halutaan....
Eikä niin et se on vaan kerran viikossa paineiden purku tms. Joku lauantaiaamu kun koitin häntä vähän hyväillä aamuseksin toivossa, hän sanoi "yritätkö ny jotai munaa vongata"... Ai saatana, et tuntu pahalta. Moniko mies kieltäytyy krapulaseksistä? Tai riippuu varmaan krapulasta, mut hänellä se on joka viikonloppuinen olotila. Varmaa on etten ala vuosia roikkumaan seksittömässä suhteessa tuntien itseni täysin vastenmieliseksi, vaikka muuten menisi kivasti. Mieluummin olen yksin.
Kiitos ja anteeksi.
Siis.. kuka kysyy noin?? Mikä loukkaus kumppaniaan kohtaan ajatella, että hän "vonkaa". Ainakin minusta vonkaus kuulostaa siltä, että joku haluaa seksiä joltakin, joka ei sitä (juuri tälle henkilölle) todellakaan halua antaa. Minä olisin ehdottomasti käynyt tuosta vakavan keskustelun, että jos hänestä tosiaan tuntuu, että oma kumppani "vonkaa", siis ilmaisee TARPEENSA, niin eiköhän tämä suhde ole sitten tässä. Parisuhteessa seksin tarve tyydytetään sen kumppanin kanssa, joten se tarve on molempien tärkeä huomioida. Muutoin ei suhde toimi.
Huhhuh, kuulostaapa kaukaiselta ajatukselta että nainen olisi noin innokas.
Edellistä kertaa en edes muista milloin seksiä on ollut. Kyllä se taisi tämän vuoden puolella olla... ehkä, en todellakaan ole varma. (Minä 44, vaimo 42.) Kolmannen lapsen (nyt 8v) jälkeen seksiä on ollut korkeintaan 15 kertaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana ehkä 4 kertaa....
Päivällä kun olen töissä niin välillä jotain pikkutuhmaa viestiä tulee laitettua puolin ja toisin, sitten kun pääsen töistä kotiin, vien ja haen lapset harrastuksistaan niin vaimo alkaa valitella väsymystään, päänsärkyä, hartiat kipeät yms. Mitä pidemmälle ilta menee niin sitä enemmän näistä mainitaan, joten ymmärrän kyllä siinä sitten, että tänäänkin on turha koittaa lähestyä... jos väsyttää, se on ok ja olen yrittänyt sitten olla vonkaamatta, kun jotkut viisaat neuvoivat että pitää antaa levätä niin halut herää sitten. Hartiahierontaa hän pyytää, ja saa, 4-5kertaa viikossa.
Olisi kyllä ihan mukava jos sitä aloitetta sänkypuuhiin tulisi vastapuoleltakin päin. Vaikka nyt edes kerran kuukaudessa. Se ei vielä voi ihan mahdoton määrä olla... olen siis päättänyt olla aloitteeton silloin kun hän ei vaikuta olevan sillä tuulella ja että ottakoot aloitteen nyt ensin niin tiedän sitten. Tämä nyt vain on aikalailla pitkään jatkunut tilanne sitten ja sitä tuulta tässä nyt sitten odotellaan. Kaippa tässä on nyt joku pattitilanne sitten syntynyt.
Näistä asioista meillä ei puhuta, seksikin on aina ollut melko yksipuolista, lähetyssaarnaaja tai nainen päällä. Muita vaihtoehtoja ei koskaan ole ollut. Suuseksiä ei milloinkaan, itse kyllä pitäisin siitä (antavana ja ottavana) ja olen aiemmissa suhteissa hyvin siinä pärjännyt, mutta hänelle se on aina ollut ehdoton ei. En oikein ymmärrä miksi. Mainitsemasi doggystyle olisi minulle suoranainen taivas, mutta hän teki suhteen alussa 20v sitten selväksi että sitä ei tule, kun se kuulemma sattuu, tiedä sitten millaisella lihanuijalla oli tuota ennen minua kokeillut... Seksiä ei myöskään harrasteta missään muualla kuin makuuhuoneessa sängyssä, piste.
Vaimo hoitaa kodin ja lapset, ei käy töissä, on aina itse niin halunnut, sopii minulle täysin, varsinkin kun saan kyllä pidettyä leivän pöydässä, katon päiden päällä ja pari etelän reissua vuosittain siihen päälle. Tänäkin kesänä oltiin reissussa suurinpiirtein 4 viikkoa eikä meri-ilmastokaan saanut vipinää aikaan.
En nyt millään jaksaisi ottaa stressiä tästä asiasta, firman pyörittämisessä on ihan riittävästi huolehdittavaa. Se ei vain millään mahdu kaaliin, että eikö todellakaan millään muotoa ole sitä halukkuutta. Luulisi nyt että naisillakin on intoa päästellä hiukan paineita... Taitaa olla taruolentoja moiset.
Ja se nyt tässä alkaa jo väkisinkin mietityttää että alkaako hommat olla minulla kohta ehtoopuolella jos viidestäkympistä alkaa alamäki noissa puuhissa. Noh, onneksi on sentään netti ja kaksi tervettä kättä. Vieraissa en ole käynyt, mutta väkisinkin tässä nyt erilaisia ajatuksia alkaa päässä pyöriä. Kyllähän se seksi nyt jollain tavalla normaalin, terveen parisuhteen peruspilareita on...
Pahoittelut tekstin poukkoilevasta tyylistä, niin siinä käy kun tuntojaan paperille suoltaa sen kummemmin suodattamatta. No, tulipahan päästettyä paineita edes näin...
J