Rakastava, välittävä, huolehtiva, tasa-arvoisen ajattelun omaava, introvertti, minun mielestäni söpö, kaunis ja komea(muiden mielipiteillä ei ole väliä), pitää minua maailman kauneimpana ja seksikkäimpänä, haluaa minua, tekee puolet kotitöistä, halaa ja pussaa joka päivä, on aivan mahtava seksissä(on hallitseva ja saa minut nauttimaan..kokeilunhaluinenkin), jättää söpöjä viestejä minulle aamuksi kun herään, osaa jutella kaikenlaisista asioista, ei katso pornoa, remppaa kodin kun minä en osaa, tekee ruoan koska hän osaa kokata hyvin, soittaa kauniisti pianoa, ei juo, ei polta, ei käy baareissa, lenkkeilee kanssani ja matkustelee, ei vilkuile muita naisia, ei petä lupauksiaan, kestää sen kun luen suomi24 keskusteluja, näyttää tunteensa minulle ja on sanonut rakastavansa minua koko loppuelämän ja sen jälkeen koskaan kyseenalaistamatta. Tavattiin muuten tämän suomi24:n kautta.
Huh, miten tämä on mahdollista että sain jotain noin täydellistä ja minulle sopivaa :)
Huh, miten tämä on mahdollista että sain jotain noin täydellistä ja minulle sopivaa :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
mutta mitä SINÄ annat miehellesi!?
Oikeastaan hyvä kun kysyit... saa minut miettimään että mitä voisin tehdä enemmän jotta olisin varmasti mieheni arvoinen :)
Mutta niin, en tiedä olenko mieheni arvoinen... luulisin että olen, koska hän on minut valinnut. Meillä on niin samanlainen maailmankatsomus ja arvot. Ehkäpä mieheni pitäisi tehdä luettelo minusta, mutta jos itse nyt tekisin se menisi varmaan näin: En halua, ihaile, katsele muita miehiä, olen uskollinen, haluan vain häntä, teen puolet kotitöistä (luonnollisesti), olen ainakin mieheni sanojen mukaan seksuaalisesti juuri sitä mitä hän haluaa, sanon hänelle päivittäin kohteliaisuuksia, "palvon" häntä, silittelen hiuksia, suutelen, pidän hyvänä, hymyilen hänelle paljon, teemme yhdessä asioita mistä hän tykkää (tärkeintä minulle on hänen seura), en juo, en polta, en käy baareissa, olen sitoutunut häneen loppelämäkseni ja sen jälkeen (jos jotain silloin on), mieheni on aina etusijalla kaikessa, yllätän hänet joskus pienellä lahjalla, en valehtele hänelle mistään enkä petä lupauksiani (yhden kerran elämässäni valehtelin suhteen alussa ja kerroin sen hänelle n. viikon päästä...kyse ei ollut mistään vakavasta)... ennenkaikkea annan hänelle tunteen siitä, että rakastan häntä täysillä joka päivä ja ettei hänen tarvitse ikinä tuntea olevansa toisella sijalla. Pidän siitä huolen.
Onhan meidän suhteessa joskus riitojakin... ne on arkisista aiheista, jotka sovitaan yhdessä ja se tuo pientä jännitystä välillä. Ei ne oikeastaan edes haittaa. Kyse on ollut melkein aina väärinymmärryksestä.
Toivottavasti olen hänen arvoinen :)
Toivottavasti itsekin joskus löydän naisen, joka ajattelee minusta samalla tavalla. ja toivottavasti ajattelen hänestä samoin. Teillä on käynyt tuuri! Kunhan ymmärrätte olla ottamatta toisianne itsestäänselvyytenä. Hyviä kumppaneita ei oikeasti joka kadun kupmassa ole. Itse olen 35v mies ja pikkuhiljaa alkaa tulla mieleen ajatuksia, etten ehkä ikinä törmää siihen haluamaani naiseen. Yritän nyt siihen asti kuitenkin kehittää henkisesti itseäni, jotten pilaisi mahdollista suhdetta ainakaan omaan tyhmyyteeni.
Niin minustakin tuntuu sille, että kävi hyvä tuuri. Minusta tuntui joskus todella hankalalle löytää sellainen ihminen jonka kanssa olisin onnellinen ja melko pitkään sitä joutuikin etsimään. Löysimme toisemme vähän alle 30-vuotiaina. Pelkäsin ettei täältä maailmasta löytyisi samalla lailla ajattelevia miehiä ja ehkä olin jo menettämässä toivoani kun se sitten löytyikin. Minun piti myös itse olla rohkea, enkä antanut tilaisuuden mennä ohi. Ehkäpä tärkeintä oli rohkeus olla oma itsensä ja uskaltaa kertoa se minkälaisen rakkauden ja suhteen haluaa. Myös mieheni kertoi haluavansa samanlaisen suhteen ja siitä sitten ihastuttiin, meni muutama kuukausi ja rakastuttiin. Aloimme luottamaan toisiimme ja siihen, että ihan oikeasti vielä oli joku joka halusi samaa. Nyt pidemmän yhdessäelon jälkeen tiedämme että voimme luottaa. Sen, että toinen tietää elämän realiteetit, mutta silti uskoo äärimmäiseen rakkauteen ja sen kestävyyteen. Kun on kaksi ihmistä jotka sitä haluaa ja siihen pystyy on hyvä mahdollisuus onnistua. Siksi tuo, että ei ihan joka kadunkulmassa sellainen ihminen tule vastaan on niin totta... tästä miehestä pidän kiinni ja hän minusta.
Epäilen vahvasti useampaakin kohtaa noista.
Ellet valvo miehesi tekemisiä 24/7, et voi mitenkään tietää mitä hän katsoo.
Muutenkin tuo vaikuttaa alkuhuumalta joka on jokaisessa suhteessa hyvin saman kaltainen.
joo alussa on kaikki ihanaa mut kyllä se arki sitten tuo sen todellisuuden tullessaan kun oikeasti tietää minkälainen se toinen ihminen on, eikä oleta omia vaaleanpunaisia kuvitelmiaan!
Mitä jos pitäisit lifemocker vaikka yhden vapaapäivän?
546jkk, ei ole jokasuhteessa edes alku tuollainen. Mulla ei ole koskaan ollut mitään tuonne päinkään, vaikka on ollut useampi lyhyt suhde ja yksi todella pitkä ja vakava.
Eli ei sitä kaikille tommosta onnea suoda.
Ja siksi mä olen ymmärtänyt että parisuhteet ei ole mua varten.
Mutta silti mä olen vilpittömän iloinen ap:n puolesta, jos kaikki tuo on oikeasti totta.
Tiedän minkälaista on alkuhuuma. Se on juuri sitä ettei tiedä mitä on arki toisen kanssa ja vasta tutustutaan toiseen, jolloin juuri eletään niissä vaaleanpunaisissa kuvitelmissa helpommin. Me olemme eläneet sitä arkea tiiviisti yhdessä jo pidemmän aikaa. Monet myös jättävät keskustelematta arvomaailmoistaan, mitä elämältä haluavat ja muutenkin pitävät sisällään unelmiaan ja halujaan. Me keskustelimme niistä alussa ja ihan avoimesti. Uskalsimme sanoa asioita ja myöntää omat erikoisuutemme jotka sitten menivät ihan kohdilleen. Myös menneisyytemme antaa aihetta uskoa ja luottaa toisiimme. Me uskomme rakkauteen ja sen muuttumattomuuteen, mitään muuta emme tarvitsekaan ollaksemme ikuisesti onnellisia yhdessä niissä "pilvilinnoissa" :)
"Epäilen vahvasti useampaakin kohtaa noista.
Ellet valvo miehesi tekemisiä 24/7, et voi mitenkään tietää mitä hän katsoo."
Jos kyse on nyt pornosta tuossa niin olen varma ettei katso. En valvo mieheni tekemisiä vaan olemme yhdessä vapaa-ajan (tämän on yksi niistä erikoisuuksista jossa haluamme samaa). Luotan myös täysin häneen esim. hänen työajallaan. En usko, että sellaisessa työssä pystyy mitään katselemaan. Kyse ei muutenkaan ole siitä onko hänellä mahdollisuuksia nähdä jotain. Melkein kaikkea seksiin liittyvää näkyy muutenkin jo ihan arjessa, joten mitä väliä? Tärkeintä kun on se, että luotan häneen ja siihen että olen hänelle vain se ainoa. Hän on sitä minulle.
Hänellä on läheisiä vain perhe ja niin on minullakin. Kavereita meillä ei ole koska on niin vaikeaa löytää kaltaistamme seuraa... sellaisia ihmisiä joiden kanssa varta vasten haluamme viettää aikaa. Tulemme toimeen niin hyvin keskenämmekin ja tykkäämme samanlaisista asioista ja harrastuksista ettemme oikeastaan tunne tarvitsevamme kavereita. Yhdessäolo on kuitenkin tärkempää kuin se tekeminen ja muut ihmiset. Nämä asiat myös ovat meitä yhdistäviä tekijöitä jotka uskalsimme myöntää toisillemme alussa. Tiesimme että kovin moni ei sellaista elämää halua, mutta silti uskalsimme olla omia itsejämme toisillemme. Niin moni asia on kohdallaan, että varmasti olemme oikeat toisillemme.
"Mutta silti mä olen vilpittömän iloinen ap:n puolesta, jos kaikki tuo on oikeasti totta."
Kiitos :)
Täällä on monia aktiivisempiakin kirjoittajia kuin lifemocker mutta heillä ei vain ole nimimerkkiä joten heitä ei huomaa niin hyvin.
Mun mielestä hieno juttu, että on nimimerkki ja kuva, niihin on turha tarttua.
Jos ei kumminkaan saa sitä mitä haluaa, voi tyytyä toisenlaiseen ja sallia pornot ja muut. Pääasia että itsellään on hauskaa. Minulla ainakin on dildo kaapissa! Nykyisin tosin olen sinkku, eli kaikella oikeudella!