Näistä samoista aiheista on keskusteltu täällä varmaan paljon, mutta en viitsinyt nostaa mitään ylös vaan aloitin uuden. Eli...
Olen seurustellut vuoden verran yhden miehen kanssa, suhde on ollut minulle vähän sellaienen "no katotaan nyt" tyyppinen mutta nyt ollaan siinä pisteessä että pitäisi päättää jatketaanko tosissaan vai ei. Jotkut asiat vaan mietityttää, mies on syyttänyt mua "jeesustelusta" tai muuten vaan vetänyt herneen nenään kun olen huolestumistani näistä asioista esittänyt.
Itse olen about 30.v ja mies on...noh...huomattavasti vanhempi. Lapsia ei ole kummallakaan ennestään.
1. Riitely: Riidellään aika paljon, minäkin toki saan sen riidan aikaiseksi mutta jotenkin tuntuu että mies on erityisen riidanhaluinen, etsii sen riidan aiheen jostain superturhasta ja yleensä sitten lopuksi syyttää mua että minä olen sen riidan taas aiheuttanut. Eli hän ei mielestään ole koskaan syyllinen. Taustoista sen verran että itselläni on pari pitkää parisuhdetta takana eikä niissä ole paljoa riidelty, edellisessä ei ollenkaan (kesti 8.v). Miehen taustoista tiedän että on riidellyt todella paljon myös edellisissä suhteissaan. Molemmat ollaan kyllä äkkipikaisia, mutta en myöskään pidä itseni minään nalkuttajana. Sanon jos joku asia pännii, mutta pyrin esittämään sen mahd. asiallisesti. Mies tulkitsee monesti vittuiluna...voi olla että en sitten osaa asiaa ilmaista niin hyvin kuin itse luulen.
2. Alkoholin käyttö: Minä en käytä juuri lainkaan, saunasiideri ehkä kerran viikossa, punaviiniä 1-2 kuukaudessa eikä silloinkaan kuin lasillinen. Mies juo joka päivä sen kolme saunakaljaa. Joka pe ja la pitää saada myös jotain vahvempaa, useimmiten on hiukan kännissä. Mies on ennen meidän suhdetta juonut kuulemma paljon, itse arvioi että minun myötä juominen on vähentynyt alle puoleen entisestä. Hän ei kuitenkaan suostu nykyisestä enää vähentämään, syyttää minua jeesustelusta kun kysyn että voisko joku pe ja/tai la ilta olla niin että hän ei olisi yhtään kännissä. Suuttuu siitä ihan hulluna.
3. Pukeutuminen/ulkonäkö: Minä olen ihan ok näköinen, hoikka ja urheilullinen. Pukeudun mielestäni siististi, pakko jo töidenkin vuoksi. En tod. ole mikään teinipukeutuja. Toki, olen vähän ns. fiftari-henkinen ja halausin käyttää joskus sen tyylisiä vaatteita, ehkä joskus kampauksiakin. Mies kuitenkin suorastaan kieltää sen. :( Muutenkin hän aika usein arvostelee vaatteitani. Johtuuko sitten ikäerosta? Mutta en minä nyt hänen takiaan haluaisi pukeutua tädiksi... Mutta onko miehellä oikeus kieltää kokonaan esim. noi fiftarijutut, joiden koen kuitenkin olevan osa minua? Enkä nyt jatkuvasti niin pukeudu, mutta sopivan tilanteen tulle kyllä. Esim. tansseihin tai baariin lähtiessä.
4. Tupakanpoltto: Itse en polta, mies polttaa paljon. Olen siihen kyllä tottunut, mutta toki toivoisin että hän edes vähäntäisi tupakointia. On sanonut että haluaa lopettaa polttamisen ja on minun vuoksi siihen valmis, mutta ei ainakaan vielä ole asian eteen tehnyt yhtään mitään. Myöskään minä en ole asiaan puuttunut.
Näitä asioita lukuunottamatta meillä menee hyvin, löydetään yhteinen näkemys ja halutaan samoja asioita elämältä ja tulevaisuudelta. Yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita löytyy.
Onko tässä nyt vaan liian monta näkemyseroa esteenä suhteen kehittymiselle/syventymiselle? Vai olenko minä vaan jotenkin "tiukkis"? Kannattaako edes yrittää? Onko muilla komuksia vastaavista jutuista?
Olen seurustellut vuoden verran yhden miehen kanssa, suhde on ollut minulle vähän sellaienen "no katotaan nyt" tyyppinen mutta nyt ollaan siinä pisteessä että pitäisi päättää jatketaanko tosissaan vai ei. Jotkut asiat vaan mietityttää, mies on syyttänyt mua "jeesustelusta" tai muuten vaan vetänyt herneen nenään kun olen huolestumistani näistä asioista esittänyt.
Itse olen about 30.v ja mies on...noh...huomattavasti vanhempi. Lapsia ei ole kummallakaan ennestään.
1. Riitely: Riidellään aika paljon, minäkin toki saan sen riidan aikaiseksi mutta jotenkin tuntuu että mies on erityisen riidanhaluinen, etsii sen riidan aiheen jostain superturhasta ja yleensä sitten lopuksi syyttää mua että minä olen sen riidan taas aiheuttanut. Eli hän ei mielestään ole koskaan syyllinen. Taustoista sen verran että itselläni on pari pitkää parisuhdetta takana eikä niissä ole paljoa riidelty, edellisessä ei ollenkaan (kesti 8.v). Miehen taustoista tiedän että on riidellyt todella paljon myös edellisissä suhteissaan. Molemmat ollaan kyllä äkkipikaisia, mutta en myöskään pidä itseni minään nalkuttajana. Sanon jos joku asia pännii, mutta pyrin esittämään sen mahd. asiallisesti. Mies tulkitsee monesti vittuiluna...voi olla että en sitten osaa asiaa ilmaista niin hyvin kuin itse luulen.
2. Alkoholin käyttö: Minä en käytä juuri lainkaan, saunasiideri ehkä kerran viikossa, punaviiniä 1-2 kuukaudessa eikä silloinkaan kuin lasillinen. Mies juo joka päivä sen kolme saunakaljaa. Joka pe ja la pitää saada myös jotain vahvempaa, useimmiten on hiukan kännissä. Mies on ennen meidän suhdetta juonut kuulemma paljon, itse arvioi että minun myötä juominen on vähentynyt alle puoleen entisestä. Hän ei kuitenkaan suostu nykyisestä enää vähentämään, syyttää minua jeesustelusta kun kysyn että voisko joku pe ja/tai la ilta olla niin että hän ei olisi yhtään kännissä. Suuttuu siitä ihan hulluna.
3. Pukeutuminen/ulkonäkö: Minä olen ihan ok näköinen, hoikka ja urheilullinen. Pukeudun mielestäni siististi, pakko jo töidenkin vuoksi. En tod. ole mikään teinipukeutuja. Toki, olen vähän ns. fiftari-henkinen ja halausin käyttää joskus sen tyylisiä vaatteita, ehkä joskus kampauksiakin. Mies kuitenkin suorastaan kieltää sen. :( Muutenkin hän aika usein arvostelee vaatteitani. Johtuuko sitten ikäerosta? Mutta en minä nyt hänen takiaan haluaisi pukeutua tädiksi... Mutta onko miehellä oikeus kieltää kokonaan esim. noi fiftarijutut, joiden koen kuitenkin olevan osa minua? Enkä nyt jatkuvasti niin pukeudu, mutta sopivan tilanteen tulle kyllä. Esim. tansseihin tai baariin lähtiessä.
4. Tupakanpoltto: Itse en polta, mies polttaa paljon. Olen siihen kyllä tottunut, mutta toki toivoisin että hän edes vähäntäisi tupakointia. On sanonut että haluaa lopettaa polttamisen ja on minun vuoksi siihen valmis, mutta ei ainakaan vielä ole asian eteen tehnyt yhtään mitään. Myöskään minä en ole asiaan puuttunut.
Näitä asioita lukuunottamatta meillä menee hyvin, löydetään yhteinen näkemys ja halutaan samoja asioita elämältä ja tulevaisuudelta. Yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita löytyy.
Onko tässä nyt vaan liian monta näkemyseroa esteenä suhteen kehittymiselle/syventymiselle? Vai olenko minä vaan jotenkin "tiukkis"? Kannattaako edes yrittää? Onko muilla komuksia vastaavista jutuista?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Herää kysymys miksi olette yhdessä. Elämäntavat, kiinnostuksen kohteet tai arkirutiinit ei osu kohdalleen. Jestas, tuolla on 100% mies joka arvostaisi sinua sinuna ja sitä päätit ottaa miehen joka ei todellakaan sinulle sovi?
Joo, nyt kun itse luen oman kirjoitukseni niin olet oikeassa. Ehkä tuo arkirutiini on se "taikasana". Jännä miten sitä vaan aina miettii että no onhan meillä se ja se asua hyvin jne. Mutta arkirutiinit on tosiaan paikoitellen jopa eri planeetalta...
Sullahan on juoppo mies. Kaljaa kuluu joka päivä ja viinaa vetää viikonloppuisin. Juopot vetää röökiä kaksin käsin ja sun on turha unelmoida et se lopettaa. Lupaaminen ja teon toteuttaminen on ihan eri asioita. Yleensä juoppo sanoo lopettavansa et nainen rauhottuis eikä painostais mut tuskin tapahtuu mitään mullistavaa siinä asiassa. Minä en polta ja juon harvoin mut naisia tuskin kiinnostaa tällänen mies. No itse ne ainakaan naisen pukeutumista alkais määräilee. Saat mun mielestä pukeutua miten haluat. Ei miehesikään lopeta juomista jos haluaisit.
Näinhän se taitaapi olla, sitä ei vaan jostain syystä halua myöntää mutta nyt kun tosiaan itsekin luin kirjoitukseni niin ei hyvältä näytä.
"jotenkin tuntuu että mies on erityisen riidanhaluinen, etsii sen riidan aiheen jostain superturhasta ja yleensä sitten lopuksi syyttää mua että minä olen sen riidan taas aiheuttanut. Eli hän ei mielestään ole koskaan syyllinen."
Tuossa on syy eroon. Miehellä on PAHA ongelma: riidanhaluisuus ja vika aina muka muissa. Ei ole tervettä. Viinako sen tekee, vai muutenkin narsistiluonne? Lapsuudenkodin esimerkki? Normaalissa suhteessa ei riidellä koko ajan, se syö ihmisten voimat ja energiat loppuun. Kokeeko hän ettei häntä kuunnella oikein. Miksi hän ei hyväksy toisen mielipidettä myös.
"Mies juo joka päivä sen kolme saunakaljaa."
Se on alkoholismia. Ei ihme jos tulee ongelmia. Parisuhteeseen ei kuulu alkoholismi.
"Mutta onko miehellä oikeus kieltää kokonaan esim. noi fiftarijutut"
Ei ole oikeutta kieltää. Minusta ne ovat mauttomia (anteeksi) ja vain nuorille. Silti makuasioista ei voi kiistellä.
"mies polttaa paljon"
Mies ei ole tehnyt mitään lopettaakseen, tuskin lopettaa sitten. Mitä ikää hän on? Jos ei 31v mennessä lopeta niin ei koskaan.
"Onko tässä nyt vaan liian monta näkemyseroa esteenä suhteen kehittymiselle/syventymiselle?"
Miehellä on ongelmia viinan, tupakan ja luonteen suhteen. Syyttää toista eli alistaa siten ja hakee riitaa. Ehkä liiankin voimakkaasti? Olkoonkin että itsekin riitelet, silti hänen pitäisi malttaa itsensä ja keskustella normaalilla tavalla. Rakastava mies ei tee noin, että kohtelee miten tahansa.
"Vai olenko minä vaan jotenkin "tiukkis"?"
Et ole tiukkis. Olet liian lepsu ollut hyväksymään kaikkea mitä ei pitäisi hyväksyä.
"Kannattaako edes yrittää?"
Ei kannata. Alkon käyttö on liiallista. Voitte kokeilla parisuhdeneuvojaa. Sinuna lähtisin menemään heti pakoon - ennen seuraavia viinoja ja syytöksiä, riitoja.
"Onko muilla komuksia vastaavista jutuista?"
On todellakin. Älä käytä nuoruuttasi ja vuosiasi pelkästään tahkoamalla miehen kanssa, joka ei ehkä muutu. Minä olen tahkonnut ja tahkonnut, yrittänyt, eikä niistä hyvää tullut. Uutta elämää löytyy muualta aina.
-Jos mies on nuori hänen kannattaisi itsensä takia hakee apua ongelmaansa ajoissa. Ei elimet kestä juomista. Olkoonkin että miesten päiväannos on isompi kuin naisten. Tissuttelu on kuitenkin luonteeseen vaikuttavaa ja ärsytysasteeseen.
Kiitos perusteellisesta vastauksesta. Mulla on täysin narsistinen äiti, tosin ymmärsin sen vasta viime syksynä. Nuo miehen kommentit ja suuttumiset ovat alkaneet tuntumaan valitettavan tutuilta. Tainnut käydä aika perinteisesti, sitä on ehkä alitajuisesti hakeutunut siihen "tuttuun" ympäristöön.
Ja tämä ei liity tähän mutta fiftarilla en tarkoita mitään punatukka/tatska/pinup tyyliä. Se on mautonta eli en pukeudu rockabilly tyylisesti...mun mielestä -50-luvulla naiset ovat olleet oikeasti kauniita ja naisellisia. ;-)
Ikävää että äitisi on narsistinen. Aika auttaa sinua siinä ja tietyn etäisyyden pitäminen äitiin. Hänelle rajat.
Joo eipä suuttuminen liian usein ole ok suhteessa. Joku tasapaino pitäisi olla miehellä luonteessa. Suomessa on paljon sellaisia tyyppejä (silti se ei ole hyväksyttävää), etkä ole hakeutunut välttämättä sellaiseen seuraan... niitä vaan tulee äkkiä vastaan. Kannattaa pitää raja ettei kaikkea hyväksy suhteeseen. Muuten sellaisia miehiä lappaa ovista ja ikkunoista, eikä se katso ulkonäköä eikä ammattia. -Toki on niitäkin miehiä jotka yrittävät eroon naisesta negatiivisella käytöksellä, mutta silloin ei olla suhteessa asti vielä yleensä. Ja jollekin toiselle ollaan hyväkäytöksinen.
Mies voi olla osittain hirveän kivaluonteinen, mutta sitten on niitä kääntöpuolia, joita ei toinen välttämättä jaksa.. jos ovat riittävän pahoja. Kyllä minullekin teki joskus pahaa kun kivan ihmisen joutuu jättämään, mutta yleensä silloin on jo painavat syyt ikävä kyllä. Mitä siinä muuta voi. :O
Toki saat pukeutua juuri niinkuin haluat. Ja silloin ei muiden kommenteista kannata välittää. Suomi on vapaa maa ja sitä varten.
Kuinka paljon mies on sua vanhempi? Vanha koira ei nimittäin tavoistaan luovu.
Ilmeisesti liian paljon
Miksi ihmeessä haluaisit jatkaa "no katotaan nyt" -pohjalta? Entä sitten kun kohdalle tulee ihminen, johon rakastut? eikö olisi parempi pysyä vapaana siihen saakka?
Nimenomaan en halua enää jatkaa katsotaan nyt-pohjalta. Joko otan riskin ja lähden suhteeseen tosissani tai todennäköisemmin vaihdan tässä vaiheessa maisemaa. Näidenkin vastausten perusteella ei taida paljoa kannattaa enää miettiä.
Niinkuin sanoin, meidän suhteessa on ollut tosi paljon hyviäkin asioita niin ehkä siinä on syy miksi näinkin kauan olen tässä "katsonut".
Puutun vain tuohon juomiseen, jos kaveri ei kykene esimerkiksi yhtä kuukautta olemaan täysin juomatta mitään alkoholipitoista, on mielestäni kyse, jos nyt ei ihan alkoholi-riippuvuudesta, niin ainakin kykenemättömyydestä hallita tekemisiään ja heikosta mieltymyksiensä hallitsemisesta!
Tuollaiselle on myös laihduttaminen tai tupakoinnin lopettaminen luultavasti mahdoton tehtävä!
Aloittaja, otan osaa!
Jännä miten omat kysymykset tuntuu tyhmiltä melkein heti kun ne on kysynyt. Juttelin tänään yhden tuttavani kanssa, oli vuosia täys spuke mutta nyt hänellä on asiat hyvin...mutta sanoo että hän ei voi ottaa tippaakaan tai homma karkaa heti käsistä. Eli kyseinen ihminen tietää varmansti mitä alkoholismi tarkoittaa.
Hän sanoi, että hänen mielestään mies on alkoholisti jos sen on ns. pakko saada edes yksi saunakalja tai se "yömyssy" joka päivä. Että näin.