apua!!!!

En tiedä kuuluuko tämä tänne mutta kirjoitan kummiskin. Olen nuori nainen 22 v ja olen tutustunut aivan ihanaan mieheen, en ole koskaan seurustellut ei vaan ole löytynyt sitä oikeaa. Onglema on se että asumme eri paikkakunnilla matkaa on 50 km ja tiedä että toi ei ole paljon mutta itse olen kaukosuhteita vastaan koska tiedä että jotkut päättyy eroon, olemme vasta tutustumis vaiheessa mutta olen korviani myöten ihastunut häneen. Mies on ennenkin ollut kaukosuhteessa silloin nainen asui oulussa ja heidän juttu kesti 5 vuotta, en halua päästää tätä miestä menemään koska tässä voi olla minun ainut tilaisuus. Silti en tiedä uskallanko ruveta tämmöiseen suhteeseen pitäisikö minun vaan ottaa riski ja katsoa mitä tapahtuu, toivon että vastaatte tähän koska tarvitsen kipeästi apua..
8456
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

*tiedän

Äänestä

Minä ainakin tarttuisin kiinni mahdollisuuteen :) Voittehan te myöhemmin vaikka muuttaa yhteen asumaan, jos teidän juttu kestää sen aikaa :) ja vaikka eroaisitte, voittehan te silti jatkaa ystävinä :)

Äänestä

Tartu kiinni tilaisuuteen, 50 km on aivan naurettavan pieni välimatka kaukosuhteena, sen matkahan taittaa vaikka viikottain (päivittäin) junalla/bussilla/autolla. Ja, kun ei tavata ovathan puhelin, viestit ja Skype apuna (ovat kaiketi käytössä jo tässä tutustumisvaiheessa?)

Se ei pelaa joka pelkää. Älä siis pelkää sitä, että juttu on ensimmäisesti äläkä todellakaan pelkää välimatkaa, vaikka kokemuksesta voin kertoa, että etenkin alun ensimmäiset pari-kolme kuukautta ovat niitä rankempia jolloin ikävä on piinaavaa ja toisen luo kaipaa. Toisaalta välimatka antaa myös mahdollisuuden tehdä niitä omiakin juttuja, hengähtää ja pohtia suhdessa kauempaa.

Äänestä
  • Niin ja jos kerta mies on aikaisemminkin ollut pitkäkestoisessa kaukosuhteessa niin se kertoo ainakin jotain siitä, että hän on kärsivällinen asian suhteen. Uskon myös, että hänelle tuo välimatkanne ei ole matka eikä mikään. Ongelma on siis enemmän omassa päässäsi. :)

    Ole rohkea!

    Äänestä

"itse olen kaukosuhteita vastaan koska tiedä että jotkut päättyy eroon"

No kyllä ne muutkin suhteet voi eroon päättyä. Ei saman katon alla asuminen tee vielä autuaaksi. Oikeastaan hyvä vaan jos on jotain odotettavaa kuten esim. yhteenmuutto jos/kun se tulee aikanaan kyseeseen.

Teit hyvin selväksi että tässä on se elämäsi tilaisuus. Pidä siitä siis kiinni. Jos miehesi kykenee ylläpitämään kaukosuhdetta 5v niin uskon että teilläkin juttu toimii. 50km ei ole matka eikä mikään.

"Silti en tiedä uskallanko ruveta tämmöiseen suhteeseen pitäisikö minun vaan ottaa riski ja katsoa mitä tapahtuu"

Se ei pelaa joka pelkää, sanotaan. Katso ihmeessä kuinka käy, eihän sinulla ole kuin voitettavaa. Tsemppiä!

Äänestä

MIksi ette muuttaisi samalle paikkakunnalle hänen kanssaan?
eikö samalla paikkakunnalla olisi opiskelupaikkaa joka kiinnostaisi asinua?

Äänestä

50km vaa välii voiko tota kaukosuhteeksi ees sanoo =D ? ittellä o tosiaan 190km välii ni sii kohtaa jo voi sis sanoo kauko suhde =D heh heh heh kiitos nauruista ku sain jutustas 50km ja vittu ongelmii tollasella pienellä matkalla XD huhhuh älä sit vaa seurustele se kaa jos noi vaikeeta XD

Äänestä

50 km? Itsellenäi päivittäinen työmatkakin jo 70km suuntaansa.

Täällä menty nyt vuosi välillä 900km (juu. Suomi on pitkä maa). Omasta puolestani voin sanoa, että toimii jos vain molemmilla tahtoa jatkaa yhdessä. No yhdessä on tullut oltua 7 vuotta, että ei hyvästä hevillä luovu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


_nainen_ kirjoitti:

En tiedä kuuluuko tämä tänne mutta kirjoitan kummiskin. Olen nuori nainen 22 v ja olen tutustunut aivan ihanaan mieheen, en ole koskaan seurustellut ei vaan ole löytynyt sitä oikeaa. Onglema on se että asumme eri paikkakunnilla matkaa on 50 km ja tiedä että toi ei ole paljon mutta itse olen kaukosuhteita vastaan koska tiedä että jotkut päättyy eroon, olemme vasta tutustumis vaiheessa mutta olen korviani myöten ihastunut häneen. Mies on ennenkin ollut kaukosuhteessa silloin nainen asui oulussa ja heidän juttu kesti 5 vuotta, en halua päästää tätä miestä menemään koska tässä voi olla minun ainut tilaisuus. Silti en tiedä uskallanko ruveta tämmöiseen suhteeseen pitäisikö minun vaan ottaa riski ja katsoa mitä tapahtuu, toivon että vastaatte tähän koska tarvitsen kipeästi apua..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu