Olin matkalla pendolinolla muutama vko sitten su:na takaisin kohti opiskelupaikkakuntaani. Olin aivan tajuttoman väsynyt vkonlopun hommista ja juhlista. Istuin käytäväpaikalla. Tampereen pysäkillä, punahiuksinen nainen astui vaunuun ja herätti minut hymyilevästi ja sanoi: "Anteeksi, minulla on toi ikkunapaikka". Päästin hänet paikoilleen ja yritin jatkaa unta. En vaan saanut. Punahiuksinen nainen vieressäni alkoi kutoa sukkia ja kuunteli musiikkia. Hänen sisäisestä kuoresta en tiedä mitään, kun emme keskustelleet. Jälkeenpäin alkoi harmittaa vietävästi, kun en jutellut hänelle. Yritin vakuuttaa mielessäni itselle, olen nyt liian väsynyt, ja uusia naisia, juuri tollasia tulee viel jatkossa vastaan. Ei ole vielä tullut.
Olin täysin vaikuttunut hänen ulkonäöstään, olemuksestaan, ja siitä hymystä. Aiaiai! Kun on mahdollisuus, käyttäkää se hyväksi. Juttele ja pyydä vaikka treffeille, juomaan kuppi kahvia. Itseäni ei tavallisesti jää mikää naisasia jälkeenpäin kovasti harmmittaan, mut nyt luulen et kohtasin ulkoisen kuoren kriteerin mukaan Ihannenaiseni. Voi v*ttu, olin tyhmä :/
Olin täysin vaikuttunut hänen ulkonäöstään, olemuksestaan, ja siitä hymystä. Aiaiai! Kun on mahdollisuus, käyttäkää se hyväksi. Juttele ja pyydä vaikka treffeille, juomaan kuppi kahvia. Itseäni ei tavallisesti jää mikää naisasia jälkeenpäin kovasti harmmittaan, mut nyt luulen et kohtasin ulkoisen kuoren kriteerin mukaan Ihannenaiseni. Voi v*ttu, olin tyhmä :/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.