Olen ollut mestari sulkemaan silmäni sille, mitä oikeasti on tapahtunut. Suht toimivissa liitoissa kai ongelman (mikä tahansa asia, seksistä asuntoasioihin) esiintyessä, se otetaan esille, siitä puhutaan, tehdään jotain sen poistamiseksi, korjaamiseksi. Niin, että ongelma korjaantuisi, elämä sujuisi, olisi hyvää.
Toinen osapuoli ei koskaan pyri selvittämään ongelmaa. Hän ei puhu kanssani siitä, häntä ongelma ei edes vaivaa. Hänen ongelmansa on se, että otan asian esille. Asian 'selvittämisessä' on aina sama kaava. Olen nyt tajunnut, että hän ei ole vältellyt ratkaisua kykenemättömyyttään (puutteelliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot) vaan koska hän ei ole halunnut 'ratkaisua' ongelmaan. Ratkaisu on aina ollut sama, minun yksinpuheluani enimmäkseen ja hänen vakuutteluaan, että näin teemme. Olen antanut tilaa sanoa, mitä hän haluaa, mutta vakuuttanut, että haluaa samaa.
Aluksi tapahtuu jotain pientä likkehdintää asian eteen, sitten ei mitään. Kun otan asian esiin, aina sama kaava ja sama vakuuttelu. Nyt, 4 vuoden jälkeen, tajuan että hänen on pakko olla valehdellut minulle koko tämän ajan. Se on ollut hänen ratkaisunsa selvittää asia. Saada minut uskomaan, että suunta on sama, vaikka tosiasiassa hän on ilmeisesti koko ajan vain tietoisesti pettänyt minua asian suhteen. Niin sanotusti pelannut aikaa itselleen.
Otan vastuun tyhmyydestäni. Sitä luottaa ihmiseen, joka on jo aikaisemmin toiminut todistetusti kaksinaamaisesti. Aikuisen pitäisi tajuta, että totuus tulee ilmi siitä, mitä oikeasti tapahtuu, eikä siitä, mitä lupaillaan, vuodesta toiseen... Jotkut ilmeisesti osaavat valehdella vakuuttavasti ja käyttää hyväkseen toisen luottamusta. Minun on vaikea uskoa kenenkään valehtelevan isoista asioista, siksi se on häneltä onnistunut.
No, herätys todellisuuteen on ikävä, järkyttävä, mutta lopetus valheessa elämiseen. Sitä miettii miksi on halunnut uskoa ja luottaa toiseen, vaikka toinen on tahallaan johtanut harhaan. Tämän kokemuksen jälkeen sitä uskoo omaan kokemukseen, että jotain on vialla, eikä toisen puheisiin, tekojen puuttuessa.
Toinen osapuoli ei koskaan pyri selvittämään ongelmaa. Hän ei puhu kanssani siitä, häntä ongelma ei edes vaivaa. Hänen ongelmansa on se, että otan asian esille. Asian 'selvittämisessä' on aina sama kaava. Olen nyt tajunnut, että hän ei ole vältellyt ratkaisua kykenemättömyyttään (puutteelliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot) vaan koska hän ei ole halunnut 'ratkaisua' ongelmaan. Ratkaisu on aina ollut sama, minun yksinpuheluani enimmäkseen ja hänen vakuutteluaan, että näin teemme. Olen antanut tilaa sanoa, mitä hän haluaa, mutta vakuuttanut, että haluaa samaa.
Aluksi tapahtuu jotain pientä likkehdintää asian eteen, sitten ei mitään. Kun otan asian esiin, aina sama kaava ja sama vakuuttelu. Nyt, 4 vuoden jälkeen, tajuan että hänen on pakko olla valehdellut minulle koko tämän ajan. Se on ollut hänen ratkaisunsa selvittää asia. Saada minut uskomaan, että suunta on sama, vaikka tosiasiassa hän on ilmeisesti koko ajan vain tietoisesti pettänyt minua asian suhteen. Niin sanotusti pelannut aikaa itselleen.
Otan vastuun tyhmyydestäni. Sitä luottaa ihmiseen, joka on jo aikaisemmin toiminut todistetusti kaksinaamaisesti. Aikuisen pitäisi tajuta, että totuus tulee ilmi siitä, mitä oikeasti tapahtuu, eikä siitä, mitä lupaillaan, vuodesta toiseen... Jotkut ilmeisesti osaavat valehdella vakuuttavasti ja käyttää hyväkseen toisen luottamusta. Minun on vaikea uskoa kenenkään valehtelevan isoista asioista, siksi se on häneltä onnistunut.
No, herätys todellisuuteen on ikävä, järkyttävä, mutta lopetus valheessa elämiseen. Sitä miettii miksi on halunnut uskoa ja luottaa toiseen, vaikka toinen on tahallaan johtanut harhaan. Tämän kokemuksen jälkeen sitä uskoo omaan kokemukseen, että jotain on vialla, eikä toisen puheisiin, tekojen puuttuessa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuule, mulla on just sama tilanne kuin sulla.. Ihan samoin sanoin olisin voinut kirjoittaa kuin sinäkin. Ennenhän tuollaisia ihmisiä sanottiin auervaaroiksi, nimitys oli jonkun ihmisen mukaan... ja mulla ollu samanlainen auervaara elämässäni, käyttänyt vain hyväksi ja vuodesta toiseen lupaillut asioiden muuttuvan, mutta ei ne miksikään ole muuttuneet. Kaikenlisäksi kyseinen ihminen velkaa joka paikkaan ja talommekin myynnissä. Jos ei kauppoja tule kohtuuajassa, ei kannata myydäkään, sanoi välittäjä. Mies aikoo jäädä asumaan taloon ja ilmeisesti uuden naikkosen kanssa.... Ositusta ei ole vielä tehty, mutta pakkohan se on ja jos hänellä ei ole varaa lunastaa mua, oli tarkoitus että uusi naikkonen ottaa lainani nimelleen, mutta entäs jos myyvätkin myöhemmin talon ja oikeus katsoo asian minun häviökseni? En lennä siihen lankaan, mutta jotain on tehtävä!Oikeusaputoimistoon soitan tänä aamuna ja selvitän asiat pankin kanssa. Säälimään en entistä puolisoa ryhdy, vaikka esittänyt kilttiä poikaa kaikki nää vuodet!!!!!
Meitä samaan heränneitä on monta. Minuakin harmitti pitkään ja paljon, että olin sinisilmäinen ja uskoin mitä minulle sanottiin. Mutta oikeasti -ei ihminen voi olla luonnettaan vastaan. Jos on persoona, joka uskoo ja luottaa, ei siinä ole väärää. Minä olen luottavainen ja uskon että se mitä minulle sanotaan on myös totta. Mutta kun luottamuksesi on petetty, silloin olen perinpohjainen, ja käännän joka kiven ja joka kannon, mennestäkin, ja selvitän totuuden kaikin tavoin, ja rankaisen minua väärin kohdellutta. Ukon ajoin heti ulkopuokintaan, kun totuus tuli ilmi, ja eroon prosessi on lopulta johtanut. Totuutta monta vuotta valehdelleen miehen suusta ei kuule vieläkään, 10kk kotoa muuton jälkeen, ei edes vaikka itkee nyt ettähaluaa päästä takaisin. Uskomatonta, edelleen mies valehtelee.
Myös vastaavan valehtelun uhri miehen taholta. Järkyttynyt kokemastani, rikkoi luottamuksen, valehtelullaan rikkoi myös mielenterveyteni. Miten voi valehdella vuosia? Tahallaan satuttanut....
Itselläni kokemusta vastaavasta naisen taholta (kohta ex). Puhuu yhtä, tekee toista. Salasuhteita ollut useita ja nyt pikkuhiljaa jäänyt niistä yksi toisensa jälkeen kiinni. Onneksi on avioehto. Hän ei tietenkään haluaisi erota, mutta minä haluan. Annan toki aikaa kerätä vaatteensa, muuta hänelle ei jää ja hän saa muuttaa pois asap,
Minä jatkan ja hän aloittaa alusta. Toivottavasti menee töihin, että voi maksaa vuokransa. Miehet, keitä tapaillut ovat varattuja, eivätkä hänen takiaan muuta mitään.
Kirjoitat, että miehesi on "esittänyt kilttiä poikaa kaikki nää vuodet!!!!!"
Tämä kiltteys voi olla vain kulissi, tämän olen itse joutunut kokemaan. Tarinani oli hyvin samanlainen kuin sinun. Miksi esimerkiksi tuhoisan teon tehneen miehen naapurit sanovat, että eivät olisi ikinä uskoneet?