Miksi naisilla menee paremmin?
Ei tarvitse olla Einstein ymmärtäkseen asian.
Ainoastaan miehet jauhavat tällä palstalla näitä ATM-YTM juttuja.
Miehet tekevät jostain naisen saannista hirveän numeron. Stresaavat koko elämänsä jollain tällaisella asialla.
Naiset osaavat ottaa lunkimmin, eikä pingota joka asiasta.
Sama asenne vaivaa miehiä kaikkialla muuallakin. Esim. urheilussa. Jollain mäkihyppääjällä on ihan paskat housussa tosi paikan tullessa. Miksi on niin paskat housussa? Sehän on vaan mäkihyppyä nimensä mukaiseti hypitään jostain mäestä ei sen kummempaa.
Ei tarvitse olla Einstein ymmärtäkseen asian.
Ainoastaan miehet jauhavat tällä palstalla näitä ATM-YTM juttuja.
Miehet tekevät jostain naisen saannista hirveän numeron. Stresaavat koko elämänsä jollain tällaisella asialla.
Naiset osaavat ottaa lunkimmin, eikä pingota joka asiasta.
Sama asenne vaivaa miehiä kaikkialla muuallakin. Esim. urheilussa. Jollain mäkihyppääjällä on ihan paskat housussa tosi paikan tullessa. Miksi on niin paskat housussa? Sehän on vaan mäkihyppyä nimensä mukaiseti hypitään jostain mäestä ei sen kummempaa.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Naiset osaavat ottaa lunkimmin, koska saavat stressiä lievittävää seksiä koska vain haluavat.
Naisten ei tarvitse hypätä mäestä, vaan odotella vaan siellä alhaalla kun mies hyppää. Sitten ihmetellään, että mikäs tässä nyt muka on odotellessa.
Moni nainen haluaa parisuhteen, eikä mitään yhden yön juttuja tai panokavereita. Joten ihan turha jauhaa sitä, että nainen saa seksi koska haluaa, kun naiset etsii jotain muuta.
No mitähän varten joka viikonloppu tarttuu Suomen baareista miehille naisia nussittavaksi, jos he eivät seksiä halua?
ai no eikös siinä silloin mieskin saa seksiä.
Kyllähän ne ähkijäkarjut pillua saa. Ei kai sitä kukaan ole kyseenalaistanut. Sitten tyhmät naiset itkee, kun eivät saa sitoutumaan näitä pilluhaukkoja.
Olisit onnellinen ettei sinun tarvitse panna tyhmää naista.
Pillu se on tyhmälläkin.
Kuka haluaa tautista pillua.
Ja kuka haluaa tautista munaa, joka on kaivellut paljon pilluja?
Naiset ottavat lunkimmin, kun aina joku tulee iskemään ja kehumaan kauniiksi, vaikka olisit meikittä ja tuulipuvussa kassajonossa.
Miehen taas on vähän pakko stressata, koska mies joutuu tekemään aloitteen käytännössä lähes aina. Muuten mies elää ja kuolee yksin. Vain komein 1% miehistä saa käytännössä naisilta aloitteita.
Einstein taisi muuten heittää jotain sen suuntaista läpandeeria kuin:" Ongelmasta on mahdotonta päästä ulos samalla ajattelulla, jota siihen joutuminen edellytti."
Osoitettu erityisesti putkiaivoisille (miehille)?
"asennevamma" ei muuta toimintaympäristöä.
1) Naisilla on enemmän työpaikkoja. Naiset ovat turvallisesti keskinkertaisia ja naisille suuntautuu 55% palkkatuloista. Kun puhutaan SUKUPUOLESTA niin naisilla menee työmarkkinoilla paremmin ja naiset tienaavat SUKUPUOLENA enemmän kuin miehet.
2) Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset eivät syrjäydy läheskään yhtä helposti, tyypillinen työmarkkinoiden ulkopuolella oleva nainen on kotirouva.
3) Yhtesikunnalliset tuet jakautuvat sukupuolen perusteella enemmän naisille kuin miehille. Sekä naisten korkeampi elinikä nettouttaa heille enemmän eläketuloja kuin myös lapsilisät ja lapsiperheiden tuet päätyvät 95% naisille.
4) Naisille opetetaan sosiaalisia kykyjä jo pienestä pitäen. Näiden avulla he pärjäävät yhteiskunnassa paljon miehiä paremmin joille opetetaan lähinnä kilpailua ja voittamista ja hierarkiaa.
Tottakai naisilla on helpompi olla kun ovat sukupuolena turvatussa asemassa. Miehet rentoutuvat heti kun sama turva koskee myös meitä.
Joten miksi miehet tekevät itsemurhia?
Koska kun he tippuvat heillä ei ole enää reittiä pinnalle. Siksi.
"Miehet tekevät jostain naisen saannista hirveän numeron. Stresaavat koko elämänsä jollain tällaisella asialla."
Läheskään kaikille nuorille miehille ei riitä naisia: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html
On vähän pakko stressata.
Mutta odota kun tulet vanhaksi, niin naisia riittää. Naiset elää pidempään kuin miehet, ja kun heiltä on aviomies kuollut, monet haluavat löytää uuden aviomiehen. Miehiä on siinä ikäluokassa vähemmän, joten ehkä silloin onnistaa.
Miehet ehkä pahempia kostamaan. Ovat valmiita heittämään hanskat tiskiin helpommin. Esim. lapsia olevilla naisilla velvollisuus ja luottamus lapsia kohtaan sekä myötäeläminen ja suojeluvaisto varmasti osaltaan estävät itsemurhia. Miehillä sen sijaan itsekäs ajattelutapa itsemurhan suhteen. Kuinka moni tekee itsemurhan tullessaan petetyksi tai peräti petettyään. Pää ei kestä.
"Kuinka moni tekee itsemurhan tullessaan petetyksi"
Kuinka moni nainen murhaa miehensä pettämällä....
Nainen laittaa eronvireille yleensä,ja saa lapset erotessa,käyttää niitä aseena,ajaa miehen maksumieheksi,ja miestä haukutaan vaikka nainen senkin on kasvattanut,siis,äiti
No mikä ihme, jos lapset jää äidille, kun isä itkee pelkän pillun perään.
xLiner
itsemurhia koska eivät saa pillua
Ei se ole mikään syy. Eiköhän syyt ole itsessä. Tuskin muita syitä löytyy kuin uskonnolliset ja/tai juurikin näkyväksi tulemisen halu viimeistä kertaa ja ehkä jonkinlainen mielenilmaus.
on syy. Ei ole mitään syytä elää jos ei saa pillua.
Itsemurhaajilla (poislukien huomionhakuteinit) syyt ovat lähes järjestelmällisesti ympäristössä. Itsemurhaajaa ei voi vaatia saamaan uskonnollis-hurmoksellista maagista kokemusta että hänen kokemansa vääryys ja turvattomuus ja paha olo "ei olisikaan olemassa" - vaan itsemurhaaja nimenomaan kokee sen todeksi että asiat ovat näin.
Itsemurhaa ei tehdä "koska ollaan sairaita" vaan koska pidetään itsestä vielä sen verran että annetaan armollisen tyhyyden voittaa täysin vääräksi koettu elämä. Kyseessä ei ole sairaus tai vamma joka todentuu yksilössä - vaan kulttuurin ja sosiaalisen yhteisön paskuutta joka kulminoituu yksilöihin ns. kaikkien palasten loksahtaessa väärille paikoilleen.
Itsemurhaaja ei koskaan menetä toivoaan, vaan hänen toivonsa muuttuu elämänhalusta kuolemanjanoksi kun elämä on koettu tarpeeksi syväksi helvetiksi. Koska se mitä tiedämme, mitä havaitsemme ja mistä päämme sisältö koostuu - on se aina ympäristön tuote; ei omamme - vain näkökulma on omamme - ja tämän takia kulttuuriessa muodostuu suuriakin eroja itsemurhien määrien ja niiden syiden välille.
Suomessa toivottomuus saavuttaa onnea ja hyvää asemaa omassa elämässään on itsemurhien suurin syy. Meillä putoaja on aina syyllinen itse (kulttuurillinen normituksemme on aina yksilövastuuttava, yhteisössä ei ole vikaa vahingossakaan) ja hänen putoamistaan ei haluta pysäyttää tai häntä auttaa jolloin paluuta ei ole kun on alkanut putoamaan. Tämän takia - ja tämän tiedostettuaan - katoaa suomalaiselta halu elää koska elämä ei tuossa vaiheessa johda kuin alati syvenevään paskaan jota ei haluta todentaa.
On kokemusta. On sekä omaa kokemusta, lähimpien ihmisten kokemusta että myös vertaisten kokemusta aiheesta ammattini kautta.
Äijähän heittää täällä hyvää läpändeerosta. En tarkoita vain tätä viestiä vaan suurinta osaa mitä olet kirjoittanut. Sinun ja muutaman muun takia tätä palstaa on mielenkiintoista lukea. Mutta älä ylpisty näistä kehuista, koska silloin taso laskee väistämättä ;)
siis ... miesten itsemurhat ovat naisten vika? nyt kaikki naiset ehkäisemään itsemurhia ja jakamaan kaikille vastaantulijoille ... pyhä jysäys tätä yksinkertaisuuden määrää xD
Voi hyvää päivää. Itsemurha on aina oma valinta. Ei kuitenkaan terveellä ihmisellä.
Minä väitän että kolme neljästä itsemurhaajasta on terveitä ja valitsee tekonsa koska nimenomaan on terve eikä niin sairas että jaksaisi paskaansa.
Kaiken loputon sietäminen ja itsen rankaiseminen kärsimyksellä ei saa minun kirjoissani terveenpapereita. Terve ihminen pystyy katsomaan hetken jolloin hänen elämänlaatunsa käy niin huonoksi ettei hän halua elää, ja tuota loogista valintaa ei voi pitää sairaana.
Se mitä yhteisö ei halua myöntää on että yhteisömme tuottaa niin karuja ihmiskohtaloita että kuolema on parempi vaihtoehto. Sehän on suora vastalause sille että meillä olisi ns. hyvinvointivaltio. Totuus on kuitenkin se että tässä maassa ihmiset tappavat itsensä koska heillä on niin paha olo olla yhteisössään ja se on suora todiste yhteisömme surkeudesta.
Pidetään kuitenkin mielessä että Suomessa on itsemurhat laskeneet jo viimeiset 20 vuotta! Nykyään tehdään vain puolet "huippu"vuosista. Parempaan on siis kehittynyt asiat.
Minä väitän että yhtäkään elämää ei ole kuitenkaan pelastettu.
Me olemme vieläkin synkällä keskiajalla jolla ihmisten elämä käsitetään "hengitykseksi ja pulssiksi" ja noita varjellaan kaikin mahdollisin keinoin - kun taas ns. todellinen elämänlaatu - niinsanottu ELÄMÄKOKEMUKSEN LAATU voidaan jättää retuperälle täysin.
Kumman mielummin valitset - 10 vuotta mitäänsanomatonta oleskelua tyhjänä mutta ruumiiltasi toimivana - vai 6 kuukautta täyttä onnellista elämää kokien eläväsi niinkuin hyvä on?
Yhteisömme voi "pelastaa" ihmiset ruumiillis-kliinisessä mielessä syöttämällä heille kaiken aivotoiminnan turruttavia nappeja, mutta yksikään noista ihmisistä ei elä todellista elämää. Minä en anna elämän pituudelle mitään perimmäistä arvoa - vaan vain matkan laadulle. Mielummin tänään onnellinen ja huomenna hirressä kuin pitkä turha ikävä elämä.
No itsemurha ei kuitenkaan matkan laatua juuri paranna. Paitsi tietysti jos on siihen asti elänyt täyttä elämää ja tietää, ettei siitä eteenpäin muuta kuin hengittäisi. Yleensä vaan taitaa olla niin, että siihen astikaan ei oikein ole eletty. Ja siitä eteenpäin ei varmasti eletä minkäänlaista elämää.
Itsemurhaa ei tehdä jos elämässä koetaan olevan yksilölle merkityksekästä substanssia. Tällöin siis "laadun parantaminen" koetaan siinä vaiheessa jo mahdottomaksi syystä tai toisesta.
Olen kerran antanut itselleni 60 päivää elinaikaa, kohtuulliseksi katsomani määrä kärsimystä siinä tilanteessa jos status ei muutu. 22 päivää jäi lopulta marginaalia. Ja minulla oli erittäin hyvä syy, niin hyvä syy ettei minulla ole pokkaa jälkikäteenkään tuomita ketään joka haluaa kuolemaa enemmän kuin elämää.
Mikä oli ratkaiseva muutos?
Silloinen henkinen toimintakykyni muuttui, kyse oli loppujen lopuksi erään pitkäkestoisen lääkkeen sivuvaikutuksen poistumisesta. Täydellinen rikkiolemisen (jota voi verrata ehkä osittaiseen aivoaineksen tuhoutumiseen ja miltä se tuntuu) tunne vaihtui sinänsä epämiellyttävään mutta kestettävissä olevaan tyhjyydentunteeseen joka turhauttavuudessaan ei kuitenkaan riitä arvoasteikossa itsetuhoisuuden perustaksi.
Tuo kellon käynnistänyt olotila jota koin tuolloin kun päätin että tämä ei saa olla pysyvä olotila oli kirjaimellisesti helvetti pään sisällä, helvetti sellaiselle ihmiselle joka jollain tasolla ymmärtää kuinka paljon olotila poikkeaa väärään suuntaan terveestä ja toimintakykyisen ihmisen henkisestä tilasta. Se oli jotain johon sielu ei olisi voinut tottua, ei ikimaailmassa.
Typerä päätös se oli sinulta ja se on keneltä tahansa muultakin. Omassa sairaassa mielessäsi varmasti oli looginen ja perusteltu, mutta kun juuri se sairautesi esti näkemästä tulevan elämän positiivisia mahdollisuuksia.
No ok, ei ehkä keneltä tahansa muulta, esimerkiksi joku kaulasta alaspäin vammautunut, sellaiselta voisin hyväksyä itsemurhan. Tai ehkä vaimonsa ja lastensa kuolemat vierestä seuranneelta mieheltä.
Mutta kun usein nämä itsarintekijät kokevat elämän merkityksettömiksi, kun eivät ole "mitään" eli koska joutuisivat elämään tavallista elämää tai vaikka työttömän elämää, kun eivät ole mitään tehneetkään elämänlaatunsa parantamiseksi. Ovat usein musertuneet sairaiden suuruudenhullujen kuvitelmiensa alle, eivätkä pysty näkemään tavallista elämää elämisen arvoisena, eivätkä ole valmiita tekemään mitään pitkäjänteisesti elämänlaatuaan parantaakseen. Asennevamma siis.
" juuri se sairautesi esti näkemästä tulevan elämän positiivisia mahdollisuuksia."
Kauanko sinä haluat kärsiä toivoen kärsimyksesi loppumista? Voin vannoa olevani terve nyt, mutta silti koen kärsimyksen tietyn rajan jälkeen täysin turhaksi - ja on selvää - oli silloin - ja on nytkin että niinsanottu "toivo paremmasta" on pahimmillaan vain kärsimyksen jatkamista.
Sairauteni ei ollut "tahto itsemurhaan", vaan minussa oli hyvin terve ihminen joka tajusi tilansa lohduttomuuden jos se tila pysyisi samana. Sama terve ihminen määritteli kohtuulliseksi kärsimysajaksi 60 päivää ja oli valmis hyväksymään että kärsimyksen määrä johtaa peruuttamattomaan valintaan.
"No ok, ei ehkä keneltä tahansa muulta, esimerkiksi joku kaulasta alaspäin vammautunut, sellaiselta voisin hyväksyä itsemurhan."
Minusta käännyt tässä väitettäsi vastaan. Kaulasta alaspäin halvaantuneella ei ole ehkä kykyä juosta, mutta hän voi ajatella ja kommunikoida ja saada siten positiivisiä säväreitä maailmasta.
Nyt paljastat että sinulla on jokin raja jolloin koet elämän niin paskaksi että voisit hyväksyä itsemurhan itsellesi. Sinulla se on kokemus siitä ettet voi vaikuttaa maailmaan ja vapauttasi rajoittaa jokin merkittävä asia.
Luuletko että oma kokemani asia on henkisesti "vähäisempi" kuin nelliraajahalvaus?
Pahoittelen, mutta jos neliraajahalvaannut ja alat kaivata kuolemaa on se sitten sairasta ja sairauden merkki - joten sitä lääkittäköön elämänmittaisesti ja pyyntöihisi ns. "kärsimyksen" joka siis on oman sairautesi tuottama harha tuollaisessa tilassa - loppuisi. Olisit siis yhteisölle sekä neliraajahalvaantunut ETTÄ henkisesti sairas halutessasi kuolemaa.
Lopeta toimimasta paradigmaasi vastaan. Joko elämä on elämisen arvoinen aina, tai se on sitä vain kun kokija hyväksyy elämänlaatunsa elämisen arvoiseksi OMISTA näkökulmistaan lähtöisin. Kumman haluat?
Kompakysymys. Et saa sitä mitä haluat, vaan "normiyhteisö" saa oman mielentilansa pohjalta määritellyn kohtalon joka sinun pitää niellä. Sinä edustat tyypillistä kaksijakoista suhtautumista, yhteisöllisen normin perusteella olet valmis kieltämään - mutta toisaalta samaistut tilanteeseen jossa itse olisit valmis luopumaan elämästä.
No sairaus kuin sairaus. Aivan turha väittää, että täysin terve ihminen itsemurhaan päätyisi. Ikävää tietysti, etteivät mielenterveyssairaatkaan välttämättä pysty itseään parantamaan sen paremmin kuin neliraajahalvaantuneet. Eivät edes asennesairaat.
Tosin älykkään mielenterveyssairaan pitäisi pystyä etsimään vaihtoehtoja. Ja tavallaan vaihtoehdosta kerron tässä itsekin.
Sinun kokemasi oli vähäisempi siinä mielessä, että kuten olet osoittanut, siitä on pystynyt parantumaan.
Omia lähtökohtia on syytä kyetä muuttamaan. Ehkä myös sen neliraajahalvaantuneen.
"Ei ole mitään syytä elää jos ei saa pillua."
Vihaan tätä sanontaa, mutta ihan aikuisten oikeasti... jos elämänhalu loppuu siihen ettei saa pillua, niin sitten on varmasti parempi tehä se itsemurha xD
Hyvähän sun on sanoa kun sulla on pillu itelläs.
Itsemurha on vakava asia, eikä sen pitäis naurattaa. Tässä kohtaa kuitenki sain päivän parhaat naurut, kiitos siitä :D
Miesten tekemien itsemurhien määrä vähenisi, jos kulttuuri muuttuisi sallivaksi ilotalojen suhteen. Jos mies voisi huoletta saada maksullista seksiä ilman että häntä siitä rangaistaisiin tai tuomittaisiin, ei kenenkään tarvitsisi puutteen takia itseään tappaa. Lisäksi naisiin kohdistuva väkivalta vähenisi eivätkä rumat miehet enää niin paljon häiritsisi baarissa aikaansa viettäviä naisia.
Tietty on paljon muitakin syitä itsemurhiin, mutta näin tilastoja saataisiin vähemmän synkiksi.
En ymmärrä mitä horiset. Suomessa voit vapaasti käydä panemassa huoria ilman rangaistusta tai tuomiota, jollet sekaannu paritettuihin naisiin. En usko, että ilotalot mitään vapautta lisäisi, koska sellaisessa vierailu olisi kuitenkin nolompaa kuin normaalissa hotellivierailussa. Sama juttu hutsullakin. Paljon helpompi alkaa huoraamaan kun ei tarvitse rekisteröityä mihinkään hutsutaloon vaan voi toimia siellä missä haluaa.
Luuri käteen vaan ja panolle, eikä itketä täällä palstalla.
Höpsistä. Sosiaalinen stigma maksullisia käyttävälle miehelle on yhä valtava. Mies ei todellakaan voi sanoa konttorin aamukahvipöydässä, että kävinpä muuten eilen illalla nussimassa todella kiinteärunkoista 19-vuotiasta huoraa, Sihteeriopiston sivuilta löysin. Saman tien ovat kurttunaamaiset keski-ikäiset naiset raivona. Siinä vaiheessa vasta voi sanoa, että "voi vapaasti käydä huorissa", kun miehillä on vapaus kuvailla huorissa käymisiään, vertailla hintatasoja ja selostaa huoran pillun tiukkuuden tuottamaa nautintoa ilman, että joku nainen ryhtyy siitä aukomaan päätään ja tukahduttamaan miehen luonnollista seksuaalisuutta.
Luuserit tulevat aina löytämään tekosyitä sille, etteivät uskalla käydä panemassa edes maksullisia naisia. Sisimmässäsi tiedät itsekin, että ainoa mikä sinua estää tällä hetkellä toteuttamasta toivettasi on pelko, ettet osaa hoitaa hommaa edes prostituoidun lempeällä avustuksella.
Yksinkertaisesti: testosteroni ja siitä aiheutunut miehisyyden kulttuuri.
Miehet ottavat naisia enemän riskejä, kaipaavat enemmän nautintoa ja voittamisen tunnetta... samalla häviämisen tuska on suurempi, ja itsentunnon murentumiseen on useammin extreme-vaihtoehdot käytössä menetetyn kunnian palauttamiseksi.
Noin tiivistetysti.
Naisetkin ottavat riskejä ja tavoittavat suuria saavutuksia. :)
Niin, miehillä menee huonommin, mutta femakot jankuttavat vain 80 sentistään.
...ja miesten 20 senttiä on usein vain 14.
Onneksi se naisille on enemmän. Tuolla toisessa ketjussahan 20v pissis ilmoitti 25cm peniksen olevan sopivan ja kertoi, että se mitataan anuksesta alkaen.
Eli heikkoitsetuntoinen mies kun on mitannut pippelinsä päältä 12-senttiseksi, niin onneksi se voikin olla naiselle 30cm. Vai mitä lie tuo matka anukseen onkaan..
Pillun saaminen pelastais ainakin muutaman miehen itsemurhalta. Vaikka naiset väittävät haluavansa vain seurustella niin silti antavat pillua kaikenmaailman kusipäille joita ei sitoutuminen kiinnosta.
Ei minustakaan sitoutumaan olisi mutta en ole mikään naisia huonosti kohteleva kusipää. Varmasti siinä on se syy miksi en saa pillua. Pitäis osata olla itsevarma, röyhkeä ja edes vähän kusipää.
Naiset ovat kaksinaamaisia kun väittävät toista ja tekevät toista.
Olis varmaan kuitenkin pitänyt sanoa että ei kaikki naiset toimi tällä tavalla mutta valitettavana moni.
Huomasin jo ajat sitten ettei avaimet onnellisuuteen ja lunkiin elämään ole seksissä eikä toisessa ihmisessä muutenkaan.
Jotkut ei sitä oivalla koskaan. Elämänkokemusta siihen tarvitaan ja sisäsyntyistä perusonnellisuutta.
http://yle.fi/uutiset/suorituspaineet_ajavat_tytot_jopa_itsemurhaan/6219998
Muissa ryhmissä itsemurhien määrä on Suomessa laskenut, paitsi nuorten naisten kohdalla. Siinä ryhmässä tehdään eniten itsemurhia Pohjoismaissa.
Mielialalääkkeiden yleistyminen lienee selitys itsemurhien vähenemiseen.
Toisaalta väärä lääkitys voi tuhota ihmisen ja muita siinä ympärillä.
Itsemurhaajasta nappitokkuraiseksi syrjäytyneeksi.
Really, mielummin käyttäisin sosiaalipoliittiset määrärahani 3kk thaimaanlomaan jonka jälkeen ampuisin itseni jos siis olisi tuossa tilanteessa mahdollisuus valita. Mutta kun SOTEM valitsee puolestasi tulee näistä syrjäytyneistä ministeriön ihmisnukkeja.
Miten kaukana me ollaan toisistamme. Miten tähän on tultu?
Mies ja miehet ovat sammuttaneet kaikki seksuaaliset haluni.
Sen herättää miehen älykkyys. Ja koska sitä en ole nähnyt enkä kuullut pitkään aikaan, se on vain poistunut ohjelmistosta. En tunne enää halua, enkä fantasioi seksistä.
Lehdet, tv, nämä palstat kaikki paikat ovat täynnä typeriä Kataisia ja palstalla itseään tuhoavia miehiä. Naisia haukutaan huoriksi ja kurpiksi, joten ehkä minäkin olen varmaan sellainen? Ei haluttava, oksettava, epäonnistunut tilanviejä? Ystävällisyyteen vastataan haukulla, joten ei kannata sanoa mitään?
S24:lla näkee todella harvoin, älykästä, lempeää ja pohtivaa mieskirjoittajaa. Ehkä sellaiset hävisivät sukupuuttoon? En tiedä.
Ei vain ole enää. Ei kaunista ystävällistä sanaa. Ei toivoa, ei ystävällisyyttä ei mitään mikä lämmittäisi. On vain sukupuolielimet ja Kataisen kiiltävä possun naama. Se jos mikä sammuttaa naisen halut.
Ja nyt sitten teinit haukkukaa, sitähän te osaatte?
No, antaa tulla.
Miten sinut haukkuva teini / mies / Katainen nyt olisi sinua alempi?
Missä sinä sitä ystävällisyyttä osoitit?
"kun aina joku tulee iskemään ja kehumaan kauniiksi, vaikka olisit meikittä ja tuulipuvussa kassajonossa."
Nimenomaan tämä on naisten "omana itsenä olemista" jos hyvä olo tulee kun vähän meikkaa ja pukee pyllyviivaa paljastavaa DG-farkkua niin ompas mukava valkkailla miehiä.
Huonoinkin atm on ehdollistettu samaan supliikkiin kuin lipevin pelipanomies naisteniskennässään. Tämä on aivan samanlaatuinen asia kuin mäkihyppääjän kakka housussa: miehet tiedostavat kilpailun ja sen että kun vastassa on maailman paras on syytäkin jännittää ja skarpata.
Naisilla feminismi perustuu kilpailukyvyn neutralisointiin, kun naiset eivät halua kilpailla vaan tasa-arvoistaa kaiken itselle parhaiten sopivaksi. Nuoria tyttöjä lähtee rivistä kun ovat heikkoja ja haluavat sitä mitä kaikki muutkin siinä ikäryhmässä.
Tuossa ketjussa on agendaa joka lähtöön, kahvipaussin ajan jaksan sitä lukeakkin.
Kun Suomessa on talvi ja luonnossa eläminen ei oikein onnistu ilman jotain "taloa" niin syrjäytyminen on ainut nimike ei-yhteiskunta kelpoisesta ihmisestä. Siis joko koulutus tai elämänkirjo ei sovi standardeihin. Jos jäät neukkuluukkuun mt-pillerien kanssa, se on turmion tie se. Olet ulkoistettu hylkiö. Sun elämän vastuu on siinä lääkereseptissä, olet kela-korvauksen arvoinen yhteiskunnalle. Se jos mikä pistäisi miettimään.
Haluan tuoda esiin miksi työnantaja saa määritellä ihmisen: jo yksi kolo CV:ssä voi demonisoida koko tulevaisuuden. Eihän monikaan kapitalistinen liikeyritys halua ottaa lahjahevosta joka ei voita vaan tuottaa kuluja, joten näitä huonon cv:n ihmisitä tulisi työkokeiluin vaikkapa antaa mahdollisuus näyttää kyntensä että kykenee kun saisi tsäänssiin työhön. Tietenkin koulutuksen tulisi tuottaa haluttu tulos eli työllistyminen.
Mitä väliä niillä kahvipöydän naisilla on jos et niiltä seksiä saa, miten olet seksisi saanut? Jos se sihteeri on ainut keino, anna palaa. En epäile sekunttiakaan etteikö ole naisia jotka katuvat valitsemaansa miestä jopa usein. Tekeminen ja jossittelu on kaksi eri asiaa.
Kannattaa keskittyä pelikonsoleihin ja tietokoneisiin, eikä naisiin.
Hieno sniper peli tai ajosimulaatio on paljon kiinnostavampi ja antaa enemmän, kuin mikään nainen.
Nainen vie sun vapauden harrastaa erilaisia asioita ja tuskinpa nainen antaa sun pelata tietokoneella tai pelikonsolilla, kun nainen makaa haarat levällään sängyssä ja ulisee, että tuu laittaan vehjes mun pimeproon, äläkä aina pelaa.
Vapaus on menetetty, jos nainen tulee elämääsi, eikä naisella ole muuta annettavaa, kuin turkasen pimpero, joka yhden käytön jälkeen menettää merkityksensä.