Heippa!
Täällä suomi24-keskusteluissa oli joitakin keskusteluja, jotka käsittelivät ruusujuurta, mutta niistä ei ollut apua kysymyksiini, joita pohdin..
Soitin myös apteekkiin ja kysyin, mutta hekään eivät osanneet sanoa.
Apteekissa ei löytynyt tietokoneelta yhteisvaikutusta ruusujuurelle.
Eli, onko kellään täällä tietoa tai kokemusta, voiko ruusujuuri-luontaistuotetta käyttää yhtä aikaa SSRI-lääkkeen / Cipralexin (essitalopraami) kanssa?
Onko joku käyttänyt yhtä aikaa?
Cipralex on auttanut (minulla on masennusta, stressiä, uupumusta, ahdistusta) , mutta ruusujuuren pitäisi lisätä energiaa ja pirteyttä, jota tarvitsisin hoitaakseni opiskelut yms. vihdoin loppuun nyt kesäksi.
Luontaistuotekaupan mukaan ruusujuuritableteilla ei pitäisi olla mitään haittaa SSRI-lääkkeen kanssa, mutta en uskalla syödä luontaistuotetta ennen kuin selvitän tämän asian. Paketissa lukee, että tuotteen on todettu lisäävän aivojen serotoniini- ja dopamiinipitoisuutta.
Ruusujuuri kuitenkin toimii siis ilmeisesti erilailla kuin masennuslääkkeet.
Toivoisin, että saisi lisää energiaa ja pirteyttä... Liikunta ei ole auttanut piristämään.
(Ruusujuuri (Rhodiola rosea) edistää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta sekä hyvää mielialaa. Ruusujuuri myös virkistää ja on vahva kasviantioksidantti.
Vaikuttavina ainesosina ovat rosavinit ja salidrosidit.)
Tuoteteksteissä ei pakkauksessa eikä netissä mainita, että ei sopisi lääkkeen kanssa.
Mistä saisin tietoa? Mistä löytyisi faktaa ruusujuuresta ja vaikutuksista? Olisiko täällä ketään farmasian opiskelijaa tai osaajaa?
Tarvitsen energiaa...
Täällä suomi24-keskusteluissa oli joitakin keskusteluja, jotka käsittelivät ruusujuurta, mutta niistä ei ollut apua kysymyksiini, joita pohdin..
Soitin myös apteekkiin ja kysyin, mutta hekään eivät osanneet sanoa.
Apteekissa ei löytynyt tietokoneelta yhteisvaikutusta ruusujuurelle.
Eli, onko kellään täällä tietoa tai kokemusta, voiko ruusujuuri-luontaistuotetta käyttää yhtä aikaa SSRI-lääkkeen / Cipralexin (essitalopraami) kanssa?
Onko joku käyttänyt yhtä aikaa?
Cipralex on auttanut (minulla on masennusta, stressiä, uupumusta, ahdistusta) , mutta ruusujuuren pitäisi lisätä energiaa ja pirteyttä, jota tarvitsisin hoitaakseni opiskelut yms. vihdoin loppuun nyt kesäksi.
Luontaistuotekaupan mukaan ruusujuuritableteilla ei pitäisi olla mitään haittaa SSRI-lääkkeen kanssa, mutta en uskalla syödä luontaistuotetta ennen kuin selvitän tämän asian. Paketissa lukee, että tuotteen on todettu lisäävän aivojen serotoniini- ja dopamiinipitoisuutta.
Ruusujuuri kuitenkin toimii siis ilmeisesti erilailla kuin masennuslääkkeet.
Toivoisin, että saisi lisää energiaa ja pirteyttä... Liikunta ei ole auttanut piristämään.
(Ruusujuuri (Rhodiola rosea) edistää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta sekä hyvää mielialaa. Ruusujuuri myös virkistää ja on vahva kasviantioksidantti.
Vaikuttavina ainesosina ovat rosavinit ja salidrosidit.)
Tuoteteksteissä ei pakkauksessa eikä netissä mainita, että ei sopisi lääkkeen kanssa.
Mistä saisin tietoa? Mistä löytyisi faktaa ruusujuuresta ja vaikutuksista? Olisiko täällä ketään farmasian opiskelijaa tai osaajaa?
Tarvitsen energiaa...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei ole tutkittu, joten se siitä.
Itse syön rivatriliä ja sopii ruusunjuuren kanssa.
Sun täytyy vain kokeilla.
Mulla ruusujuuri tehoaa sen 6-7 tuntia, joten kokeilu on mielestäni täysin turvallista. En edes aloittaessani ajatellut mitään lääkkeiden kanssa yhteensopivuutta.
Keho kertoo nopsaan, jos joku ei sovi. Syön suomalaista tuotetta, jota cir´tymarket myy.
http://personal.inet.fi/yritys/ruusujuuri/
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm