Esim. telezoomi, telejatke ja makrozoomi.
Onko telezoomilla ja -jatkeella eroa?
Mitä tarkoittaa tele ja makro?
putket hukassa
17
1831
Vastaukset
- Putkimiestä leikkivä
Ensinnäkin: jokaista kuvakennon (tai filmiruudun) kokoa kohden on polttoväliltään tietynlainen objektiivi, jota kutsutaan normaaliobjektiiviksi. Se tuottaa samanlaisen etäisyys- ja syvyysvaikutelman kuin ihmissilmä ilman optisia apuvälineitä. Kun polttoväli on tätä lyhyempi, tuntuvat kohteet loittonevan ja tätä pidemmillä polttoväleillä ne vaikuttavat tulevan lähemmäksi (”kiikariefekti”). Lyhytpolttovälisiä objektiiveja kutsutaan laajakulmaisiksi (koska niillä on laaja näkökenttä), pitkäpolttovälisiä puolestaan teleobjektiiveiksi. Mitä pidempi polttoväli, sitä kapeammaksi näkökenttä jää.
Kun kenno on ns. APS-C-kokoa, on normaaliobjektiivin polttoväli luokkaa 35 mm. Ns. täyskennoisten kameroiden kuvakenno eli -anturi vastaa kooltaan kinofilmikameroiden (135-filmi) ruutua, jonka mitat ovat 36 × 24 mm. Tällaisen kameran normaaliobjektiivin polttoväli on noin 50 mm.
Zoom tarkoittaa muuttuvapolttovälistä eli polttoväliltään säädettävää objektiivia. Telezoomilla ymmärretään zoom-objektiivia, jonka polttovälialue on normaalista teleen päin tai kokonaan telealueella. Erityisesti halvemman hintaluokan APS-C-kennoiset järjestelmäkamerat myydään usein ns. kitteinä eli valmiiksi halvalla objektiivilla varustettuna. Tällöin tavallisin objektiivi (”kittilinssi”) on 18–55 mm:n zoom. Sen zoomausalue ulottuu laajakulmaisesta normaalin (35 mm) yli vähän telen puolelle. Tällainen objektiivi on varsin yleiskäyttöinen.
Telezoomiksi voidaan kutsua esim. 55–200 mm:n tai 70–300 mm:n objektiivia. Laajakulmaisesta aina suhteellisen pitkälle telealueelle saakka yltäviä objektiiveja (esim. 18–200 mm, 18–270 mm, 18–300 mm) kutsuvat monet superzoom-objektiiveiksi.
Telejatke on objektiivin ja kamerarungon väliin asennettava, linssin tai useampia käsittävä lisäke, jonka avulla varsinaisen objektiivin polttoväli pitenee tietyn kertoimen (esim 1,4×, 1,7× tai 2,0×) verran. Samalla objektiivin valovoima kuitenkin heikkenee ja piirtokykykin saattaa huonontua havaittavasti.
Makro-objektiivilla tarkoitetaan lähikuvaukseen optimoitua objektiivia, jolla läheltä kuvattava kohde saadaan kuvautumaan kennolle tai filmille ”itsensä kokoisena”. Makro-objektiivilla kuvattu 6 mm:n pituinen muurahainen saadaan kuvautumaan kennolle terävänä 6 mm:n koossa. Makro-objektiivit saadaan tavallisesti tarkentumaan myös äärettömään saakka, joten niitä voidaan käyttää lähikuvauksen ohella myös yleiskuvaukseen. Piirtokyky on yleensä erinomainen mutta valovoima tavanomaisia objektiiveja heikompi.
Makrozoom-objektiivilla on kaksi ominaisuutta: sen polttoväli on säädettävä ja se saadaan toimimaan makro-objektiivina eli kuvaamaan kohde kennolle tai filmille suhteessa 1 : 1.Jos pitäydyt makrossa virallisessa merkityksessä niin tee se sama telelle. Tele on objektiivi, jonka optinen pituus on pidempi kuin fyysinen pituus. Toki käytännössä polttoväliin perustuva määritelmä on parempi. Tosin samoin makrollekin on parempia määritelmiä. Harva kennolta kuvia katsoo.
- Putkimiestä leikkivä
okaro kirjoitti:
Jos pitäydyt makrossa virallisessa merkityksessä niin tee se sama telelle. Tele on objektiivi, jonka optinen pituus on pidempi kuin fyysinen pituus. Toki käytännössä polttoväliin perustuva määritelmä on parempi. Tosin samoin makrollekin on parempia määritelmiä. Harva kennolta kuvia katsoo.
Kiitos asiallisesta täsmennyksestä!
- leikkimiestä putkiva
”Se tuottaa samanlaisen etäisyys- ja syvyysvaikutelman kuin ihmissilmä ilman optisia apuvälineitä.”
—tuo on typerää satuilua jossa ei ole totuuden hiventäkään. Miksi sitä jatkuvasti täällä levitetään. Silmien näkökenttä (kuvakulma) on n. 180 astetta vaakas. ja 150 astetta pystys.
Normaaliobjektiivilla tarkoitetaan käytännössä objektiivia jonka polttoväli on noin kuvan lävistäjän mittainen (negatiivilla tai kennolla). Normaaliobjektiivi tuottaa noin 46° kuvakulman
Mitä tarkoittaa tele ja makro?
—käytäännössä telellä tarkoitetaan yleensä sellaista objektiivia jonka polttoväli on pitempi kuin kuvan lävistäjä.
Makro-objektiivilla tarkoitettiin alunperin objektiivia joka voi tarkentaa niin lähelle, että kuvasuhde on vähintää 1:1 (negatiivilla tai kennolla). Mainosmielessä kaiikkia lähelle tarkentuvia objektiiveja saatetaan nimittää makroiksi.
Esim. telezoomi, telejatke ja makrozoomi.
– teleezoom on teleobjektiivi jossa on säädettävä polttoväli.
– telejatke, telekonvertteri, telelisäke on ohjektiiviin kinnitettävä lisäosa joka pidentää polttoväliä. Voi kiinnittää muuhunkin kuin teleobjektiiviin
Onko telezoomilla ja -jatkeella eroa?
– telezoom on objektiivi
– jatke on objektiiviin lisätävä jatko-osa
Jatke ei zoomaa, mutta sen voi kinnittää myös zoom objektiiviin
Katso myös
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11398461 - kalansilmä?
leikkimiestä putkiva kirjoitti:
”Se tuottaa samanlaisen etäisyys- ja syvyysvaikutelman kuin ihmissilmä ilman optisia apuvälineitä.”
—tuo on typerää satuilua jossa ei ole totuuden hiventäkään. Miksi sitä jatkuvasti täällä levitetään. Silmien näkökenttä (kuvakulma) on n. 180 astetta vaakas. ja 150 astetta pystys.
Normaaliobjektiivilla tarkoitetaan käytännössä objektiivia jonka polttoväli on noin kuvan lävistäjän mittainen (negatiivilla tai kennolla). Normaaliobjektiivi tuottaa noin 46° kuvakulman
Mitä tarkoittaa tele ja makro?
—käytäännössä telellä tarkoitetaan yleensä sellaista objektiivia jonka polttoväli on pitempi kuin kuvan lävistäjä.
Makro-objektiivilla tarkoitettiin alunperin objektiivia joka voi tarkentaa niin lähelle, että kuvasuhde on vähintää 1:1 (negatiivilla tai kennolla). Mainosmielessä kaiikkia lähelle tarkentuvia objektiiveja saatetaan nimittää makroiksi.
Esim. telezoomi, telejatke ja makrozoomi.
– teleezoom on teleobjektiivi jossa on säädettävä polttoväli.
– telejatke, telekonvertteri, telelisäke on ohjektiiviin kinnitettävä lisäosa joka pidentää polttoväliä. Voi kiinnittää muuhunkin kuin teleobjektiiviin
Onko telezoomilla ja -jatkeella eroa?
– telezoom on objektiivi
– jatke on objektiiviin lisätävä jatko-osa
Jatke ei zoomaa, mutta sen voi kinnittää myös zoom objektiiviin
Katso myös
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11398461"- tuo on typerää satuilua jossa ei ole totuuden hiventäkään"
Onko mahdotonta ymmärtää että etäisyys- ja syvyysvaikutelma (perspektiivi) ovat eri asioita kuin näkökenttä? - pera perse-pektiivi
kalansilmä? kirjoitti:
"- tuo on typerää satuilua jossa ei ole totuuden hiventäkään"
Onko mahdotonta ymmärtää että etäisyys- ja syvyysvaikutelma (perspektiivi) ovat eri asioita kuin näkökenttä?""- tuo on typerää satuilua jossa ei ole totuuden hiventäkään"
Onko mahdotonta ymmärtää että etäisyys- ja syvyysvaikutelma (perspektiivi) ovat eri asioita kuin näkökenttä? "
kerrohan sitten, miten objektiivi tulisi rinnastaa ihmissilmään ja ihmisen näköön.
Kiitos. - Putkimiestä leikkivä
leikkimiestä putkiva kirjoitti:
”Se tuottaa samanlaisen etäisyys- ja syvyysvaikutelman kuin ihmissilmä ilman optisia apuvälineitä.”
—tuo on typerää satuilua jossa ei ole totuuden hiventäkään. Miksi sitä jatkuvasti täällä levitetään. Silmien näkökenttä (kuvakulma) on n. 180 astetta vaakas. ja 150 astetta pystys.
Normaaliobjektiivilla tarkoitetaan käytännössä objektiivia jonka polttoväli on noin kuvan lävistäjän mittainen (negatiivilla tai kennolla). Normaaliobjektiivi tuottaa noin 46° kuvakulman
Mitä tarkoittaa tele ja makro?
—käytäännössä telellä tarkoitetaan yleensä sellaista objektiivia jonka polttoväli on pitempi kuin kuvan lävistäjä.
Makro-objektiivilla tarkoitettiin alunperin objektiivia joka voi tarkentaa niin lähelle, että kuvasuhde on vähintää 1:1 (negatiivilla tai kennolla). Mainosmielessä kaiikkia lähelle tarkentuvia objektiiveja saatetaan nimittää makroiksi.
Esim. telezoomi, telejatke ja makrozoomi.
– teleezoom on teleobjektiivi jossa on säädettävä polttoväli.
– telejatke, telekonvertteri, telelisäke on ohjektiiviin kinnitettävä lisäosa joka pidentää polttoväliä. Voi kiinnittää muuhunkin kuin teleobjektiiviin
Onko telezoomilla ja -jatkeella eroa?
– telezoom on objektiivi
– jatke on objektiiviin lisätävä jatko-osa
Jatke ei zoomaa, mutta sen voi kinnittää myös zoom objektiiviin
Katso myös
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11398461> —tuo on typerää satuilua jossa ei ole totuuden hiventäkään.
Jopa minulle tyhmälle on päivänselvää, ettei normaaliobjektiivin näkökenttä ole yhtä laaja kuin normaalin, terveen ihmissilmän. En puhunutkaan näkökentästä vaan etäisyys- ja syvyysvaikutelmasta.
Tele latistaa syvyysvaikutelmaa ja tuntuu tuovan etäiset kohteet lähemmäksi, laajakulmaobun tuottama efekti on tietenkin päinvastainen eli kohteet vaikuttavat loittonevan. Kun otetaan niin laajakulmainen objektiivi, että sen näkökenttä vastaa osapuilleen ihmissilmän näkökenttää, on perspektiivivaikutelma jo hyvinkin omituinen!
Normaaliobjektiivi ei vääristä oleellisesti etäisyys- ja syvyysvaikutelmaa vaan saa perspektiivin tuntumaan jokseenkin luonnolliselta. Kun kuvaan kroppikennoisella kamerallani 35 mm:n primella, näyttää maisema etsimen läpi (ja kuvassa) aika tavalla samalta kuin katselisin sitä ilman kameraa. Pisin käytössäni oleva polttoväli 200 mm tuottaa samankaltaisen efektin kuin katselisin maisemaa 5–6 kertaa suurentavalla kiikarilla ja lyhyin 10 mm vääntelee perspektiiviä jo aika epäluonnolliseksi (vaikka sen kuvakulmaksi ilmoitetaan vain vaatimattomat 109° 20'). - Kiitoksia kovasti
Putkimiestä leikkivä kirjoitti:
> —tuo on typerää satuilua jossa ei ole totuuden hiventäkään.
Jopa minulle tyhmälle on päivänselvää, ettei normaaliobjektiivin näkökenttä ole yhtä laaja kuin normaalin, terveen ihmissilmän. En puhunutkaan näkökentästä vaan etäisyys- ja syvyysvaikutelmasta.
Tele latistaa syvyysvaikutelmaa ja tuntuu tuovan etäiset kohteet lähemmäksi, laajakulmaobun tuottama efekti on tietenkin päinvastainen eli kohteet vaikuttavat loittonevan. Kun otetaan niin laajakulmainen objektiivi, että sen näkökenttä vastaa osapuilleen ihmissilmän näkökenttää, on perspektiivivaikutelma jo hyvinkin omituinen!
Normaaliobjektiivi ei vääristä oleellisesti etäisyys- ja syvyysvaikutelmaa vaan saa perspektiivin tuntumaan jokseenkin luonnolliselta. Kun kuvaan kroppikennoisella kamerallani 35 mm:n primella, näyttää maisema etsimen läpi (ja kuvassa) aika tavalla samalta kuin katselisin sitä ilman kameraa. Pisin käytössäni oleva polttoväli 200 mm tuottaa samankaltaisen efektin kuin katselisin maisemaa 5–6 kertaa suurentavalla kiikarilla ja lyhyin 10 mm vääntelee perspektiiviä jo aika epäluonnolliseksi (vaikka sen kuvakulmaksi ilmoitetaan vain vaatimattomat 109° 20').Maallikot ainakin ymmärtävät mitä yritit sanoa "normaaliobjektiivista". Objektiivin läpi sekä paljaalla silmällä katsottuna maailma näyttää samalta, eli mikään ei loittone eikä lähene.
Jos "normaalilla polttovälillä" on se "oikea määritelmä", niin se ei kenties aukene samalla tavalla "Matti Meikäläisille". - maailma näyttää
Kiitoksia kovasti kirjoitti:
Maallikot ainakin ymmärtävät mitä yritit sanoa "normaaliobjektiivista". Objektiivin läpi sekä paljaalla silmällä katsottuna maailma näyttää samalta, eli mikään ei loittone eikä lähene.
Jos "normaalilla polttovälillä" on se "oikea määritelmä", niin se ei kenties aukene samalla tavalla "Matti Meikäläisille".”"normaaliobjektiivista". Objektiivin läpi sekä paljaalla silmällä katsottuna maailma näyttää samalta …”
Jos noin on niin käynti optikolla (t. silmälääkärillä) saattaisi auttaa.
Jos ei auta niin sitten on jotain pahasti vialla. - kulmaobun
Putkimiestä leikkivä kirjoitti:
> —tuo on typerää satuilua jossa ei ole totuuden hiventäkään.
Jopa minulle tyhmälle on päivänselvää, ettei normaaliobjektiivin näkökenttä ole yhtä laaja kuin normaalin, terveen ihmissilmän. En puhunutkaan näkökentästä vaan etäisyys- ja syvyysvaikutelmasta.
Tele latistaa syvyysvaikutelmaa ja tuntuu tuovan etäiset kohteet lähemmäksi, laajakulmaobun tuottama efekti on tietenkin päinvastainen eli kohteet vaikuttavat loittonevan. Kun otetaan niin laajakulmainen objektiivi, että sen näkökenttä vastaa osapuilleen ihmissilmän näkökenttää, on perspektiivivaikutelma jo hyvinkin omituinen!
Normaaliobjektiivi ei vääristä oleellisesti etäisyys- ja syvyysvaikutelmaa vaan saa perspektiivin tuntumaan jokseenkin luonnolliselta. Kun kuvaan kroppikennoisella kamerallani 35 mm:n primella, näyttää maisema etsimen läpi (ja kuvassa) aika tavalla samalta kuin katselisin sitä ilman kameraa. Pisin käytössäni oleva polttoväli 200 mm tuottaa samankaltaisen efektin kuin katselisin maisemaa 5–6 kertaa suurentavalla kiikarilla ja lyhyin 10 mm vääntelee perspektiiviä jo aika epäluonnolliseksi (vaikka sen kuvakulmaksi ilmoitetaan vain vaatimattomat 109° 20').Tässä nyt unohtui kokonaan, että valokuvia ai katsota objektiivin eikä etsimen läpi.
Valokuvan etäisyys- ja syvyysvaikutelma riippuu tratkaisevasti myös siitä miltä etäisyydeltä valmista kuvaa katsotaan ja miten sitä on rajattu.
Etäisyys ja syvyysvaikutelma (perspektiivi) riippuu pelkästään kuvausetäisyydestä, sillä ei ole mitään tekemistä polttovälin kanssa.
”Tele latistaa syvyysvaikutelmaa ja tuntuu tuovan etäiset kohteet lähemmäksi, laajakulmaobun tuottama efekti on tietenkin päinvastainen eli kohteet vaikuttavat loittonevan.”
– tuokin on suurelta osin satuilua. - tuokin satuilua
kulmaobun kirjoitti:
Tässä nyt unohtui kokonaan, että valokuvia ai katsota objektiivin eikä etsimen läpi.
Valokuvan etäisyys- ja syvyysvaikutelma riippuu tratkaisevasti myös siitä miltä etäisyydeltä valmista kuvaa katsotaan ja miten sitä on rajattu.
Etäisyys ja syvyysvaikutelma (perspektiivi) riippuu pelkästään kuvausetäisyydestä, sillä ei ole mitään tekemistä polttovälin kanssa.
”Tele latistaa syvyysvaikutelmaa ja tuntuu tuovan etäiset kohteet lähemmäksi, laajakulmaobun tuottama efekti on tietenkin päinvastainen eli kohteet vaikuttavat loittonevan.”
– tuokin on suurelta osin satuilua."Valokuvan etäisyys- ja syvyysvaikutelma riippuu tratkaisevasti myös siitä miltä etäisyydeltä valmista kuvaa katsotaan..."
Katseluetäisyys ei vaikuta valmiin kuvan etäisyys- ja syvyysvaikutelmaan. Kalansilmäobjektiivilla kuvattu maisemakuva näyttää kauempaa katsottuna kalansilmäobjektiivilla kuvatulta postimerkiltä, siinä kaikki.
- hukat putkessa
Yksinkertaisesti: Tele on polttoväli joka on pidempi kuin normaali, ja laajakulma on lyhyempi kuin normaali. Normaalin polttovälinä pidetään sitä joka on sama tai hyvin lähellä kennon lävistäjän mittaa. Kroppikennoisissa normaali on noin 30mm, valmistajasta riippuen, Olympuksen pienemmästä kennosta johtuen normaali on 25mm. Keskikoon kameroissa normaali on jotain 80mm luokkaa.
Kinokoossa normaalina pidetään 50 mm objektiivia tai joskus sanotaan 45-55 mm. Lävistäjä on 43,3 mm eli normaali on selvästi suurempi kuin lävistäjä.
- joskus sanotaan
okaro kirjoitti:
Kinokoossa normaalina pidetään 50 mm objektiivia tai joskus sanotaan 45-55 mm. Lävistäjä on 43,3 mm eli normaali on selvästi suurempi kuin lävistäjä.
Se on tuo kinokoko tässä kovin harhaanjohtava kun nuo laajakulma, normaali ja tele -käsitteet on luotu kauan ennen kinokoisia still-kameroita.
- mitääämätiiimitä
En tajua ollenkaan mitä telestä tai makrosta selitetään.. Onko makro vai tele parempi vaikka henkilökuvauksessa? Kumpi on maisemakuvissa? Mikä ihmeen kinokoko?
- En minäkään
Makro-objektiivi on tarkoitettu todella pienten kohteiden kuvaamiseen läheltä siten, että kohde (vaikkapa pikkukolikon kokoinen) täyttää kuva-alan kokonaan tai lähes kokonaan.
Henkilökuvaus? Montako henkilöä haluat kerralla kuvaan ja miltä etäisyydeltä? Muotokuvauksessa (yhden ihmisen kasvokuvauksessa) on perinteisesti suosittu lyhyttä teleä, esim. 85 mm.
Maisemakuvaus? Laajakulmaobjektiivit toimivat usein parhaiten.
Kinokoko: kameran kenno on samankokoinen kuin filmikauden ns. kinofilmikameroiden kuvaruutu, 24 × 36 mm.
Kameran kennon koolla, objektiivin polttovälillä ja kuvakulmalla on kiinteä keskinäinen yhteys. Tietty polttoväli tuottaa kennon koosta riippuvan kuvakulman. Sama objektiivi tuottaa täyden kennokoon kameroissa laajemman kuvakulman kuin APS-C-kokoisissa värkeissä (joita kuluttajatason järjestelmäkamerat valtaosaltaan ovat). Puhutaan kroppi- eli croppikertoimesta (engl. crop = rajata). Jos APS-C-kamerassa käytetään objektiivia, jonka polttoväli on vaikkapa 100 mm, käyttää kamera hyväkseen vain tiettyä osaa objektiivin piirtoympyrän keskeltä eli rajaa kuvan. Kuvassa näkyy saman verran kuin täyden kennokoon kamerassa näkyisi 150 mm:n objektiivia käytettäessä. Puhutaan ns. kinovastaavuudesta: 100-millinen pikkukennoinen runko antaa vastaavan kuva-alan kuin 150-millinen täyskennoinen runko ja sanotaan yhdistelmän kinovastaavuuden olevan 150 mm.
Itselläni on APS-C-kennoinen runko. Otan useimmat maisemakuvani ehkäpä 12–24 mm:n polttoväleillä. Näin laajakulmaisia objektiiveja voi käyttää myös kuvattaessa henkilöryhmiä ahtaissa sisätiloissa – mittasuhteet vain voivat varsinkin kuvan laidoilla vääristyä. Tällaisen kameran ns. normaalipolttovälinä pidetään 35 mm:ä. Se antaa luontevia (epädramaattisia) kuvia hyinkin monenlaisessa yleiskuvauksessa. Henkilökuvauksessa (muotokuvauksessa) voisi jokin 50–70 mm toimia tällaisessa kamerassa hyvin. En tiedä, koska en juuri moista kuvausta harrasta.
Pitkät telet (vaikkapa 150–500 mm) ovat luontokuvaajien työkaluja, joilla etäiset pienehköt kohteet (villieläimet ym.) saadaan täyttämään kuva-alaa luontevasti ja siten, että pääkohde näkyy terävänä. - kinokokoko?
Tillä mitä objektiiveista täällä selitetään ei ole mitään merkitystä objektiivin valinnassa. Tärkeää on vain se, että objektiivi sopii omiin tarpeisiisi. Minä kuvaan melkein kaikki kuvani 24, 85 ja 200mm:n polttoväleillä sinulle ne saattavat olla sopimaton valinta.
Makrosta selitetään mitä milloinkin, varsinkin mainoksissa. Perinteisisesti sillä tarkoitetaan, että objektiivilla voi kuvata niin läheltä, että kohteen kuva on filmillä tai kennolla vähintään saman kokoinen kuin kohde (1:1).
Onko makro vai tele parempi vaikka henkilökuvauksessa?
—esim Tamronin 90 mm makro on teleobjektiivi ja hinta-laatusuhteeltaan erinomainen henkilökuvauksessa.
Ns. muotokuviin käytetään yleensä lyhyttä 80–135 mm/35 teleobjektiivia jotta kuvausetäisyys tuottaisi kauniin perspektiivin.
Makro objektiivi on useimmiten tele, mutta ei aina.
Kumpi on maisemakuvissa?
—kumpi ei ole maisemakuvauksissa.
Kaikki objektiivit käyvät maisemakuvaukseen. Minä käytän usein objektiivia jonka kuvakulma vastaa polttoväliä 24mm/35. Rakennetuissa maisemissa paras on sellainen laajakulmaobjektiivi jossa on perspektiivikorjaus (Tilt/Shift). Minun näkömuistini näyttää toimivan maisemakuvissa n. 85mm polttoväliä vastaavalla kuvakulmalla. Joten siinä mielessä 85mm tele olisi minulle maisemakuvien ”normaaaliobjektiivi”.
Mikä ihmeen kinokoko?
—kinokoko tarkoittaa digikamerassa kennoa jonka valoherkän pinnan koko on 24x 35 mm
Kinokoko on saanut nimensä siitä, että Leican kehittämiin järjestelmäkameroihin käytetiin elokuvafilmiä (elokuva=kino). Tämä kinoinofilmi on 35mm leveää ja siihen kuvatun kuvan koko on 36x24 mm. Se ei kuitenkaan ole sama kuin elokuvissa (16x24 mm) sillä valokuvauksessa filmi liikkui vaakasuoraan ja elokuvakameroissa pystysuoraan.
Objektiivien polttovälin tuottamaa kuvakulmaa kuvataan tuohon 35mm filmin kinokokoon verrattuna eri kokoisilla kennoilla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta912374- 552085
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu951923Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt23185850+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin111672- 771592
hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo271456Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411430Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61412- 731390