Mitenkähän tilanteessani kannattaisi / voisi edetä sujuvasti

Eli olen vakituisessa työsuhteessa oleva ja asun Helsingissä. Nyt puolisoni on saanut hyvän työtarjouksen Keski-Suomesta ja haluaisimme molemmat, että puolisoni voisi ottaa tämän paikan vastaan. Itsellä työsuhdetta nykyisessä firmassa takana muutama vuosi, mutta olen valitettavasti sairastunut paniikkihäiriöön ja masennukseen, työnteon jatkaminen ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista ja hankala sanoa, pystynkö jatkamaan töissä kuukauden päästä, kolmen kuukauden päästä, vuoden päästä vai enkö enää laisinkaan? Toivon ja uskon, että työkykyni palautuu muutaman kuukauden sisään sellaiseksi, että ainakin jotain hommia voi tehdä.

Eli mietteeni on, miten tässä tilanteessa voisi toimia nyt kaikkien kannalta parhaiten? Sekä työnantajan, että minun kannalta olisi parasta, jos työnantaja voisi irtisanoa työsuhteeni niin, etten saisi karenssia. Taitaa olla vaan tänä päivänä mahdoton homma kun ammattiliitot sun muut ajaneet Suomen tilanteen siihen missä se nyt on. Harmittaa pitää "varattuna" yhtä työpaikkaa tässä kunnossa, kun sitäkin varten löytyisi joku työtön, joka voisi homman tehdä ja tarvitsisi työpaikkaa aidosti ja oikeasti.

Toinen ja huonon tuntuinen vaihtoehto kaikkien kannalta on se, että työterveyslääkärini jatkaisi sairaslomaani ja muuttaisin myös sinne toiselle paikkakunnalle, mutta eihän näin voi mahdottoman pitkään jatkua kuitenkaan. Voisikohan lääkäri kirjoittaa lausunnon, että en ole toistaiseksi soveltuva nykyiseen työhöni, jolloin voisin irtisanoutua ja välttyä kuitenkin karenssilta?

Yksi vaihtoehto voisi olla (tuntuu vähän "kusettamiselta"), että saisin sovittua lääkärin kanssa, että hän kirjoittaisi ainakin seuraavat 3kk sairasloman jatkoa ja irtisanoutuisin työpaikaltani ja saisin karenssin ajan kelan sairauspäivärahaa ja sen jälkeen ansiosidonnaista päivärahaa?

Toivon myös, ettei tänne tule liikaa tilanteeni vähättelijöitä huutelemaan, olen tehnyt kovasti töitä yli seitsemän vuotta ja sairastumiseni ei ole kiinni elämäntavoistani tai töistä kyllästymisestä. Harmittaa, että kävi näin, mutta pääasia, että pystyn taas jollain tavalla nauttimaan asioista ja tilanteeni kohenee hitaasti, mutta varmasti.

Hyvää kesänodotusta kaikille!