Hey, elikkä stoorin mies täällä kirjoittaa vihastaan.
Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa nyt pari vuotta. Ensimmäinen vuosi meni kivasti ja ensimmäisen kerran edes riideltiin.. noh, siinä meni monta kuukautta.
Suhteen alussa en pitänyt itseäni mainittavan raivoherkkänä, mutta ensimmäisen seurusteluvuoden aikana otin isäni kanssa väkivaltaisesti yhteen monta kertaa ja siinä pikku hiljaa stressin-, vihan-, jne. sietokyky laski nolliin.
Olen suoraansanottuna totaalisen hermoheikko. Ensimmäinen vuosi meni rauhanmerkeissä tyttöystäväni kanssa, mutta sitten kaikki muuttui. Kolme kuukautta piestiin toisiamme sanallisesti, tönittiin, tuupittiin, heiteltiin tavaroilla. Kertaakaan en ole löynyt kuitenkaan lyönyt. Tilanne voi alkaa ihan olemattomistakin asioista, enkä pysty käsittelemään niitä normaalin ihmisen lailla.
Kolmen kuukauden kauhujakso loppui ja seuraavat kolme meni mukavammin. Seuraavassa kolmen kuukauden jaksossa tilanne paheni jälleen, joskin riitely ei enää ollut useinmiten millään tavalla fyysistä.
Nyt meillä on meneillään tälläinen tilanne, että kun räjähdän.. Haukun, huudan, melttoan, paiskin tavaroita(en tyttöystävää kohti), poltan laatikon tupakkaa tunnissa..
En enää tiedä mitä teen. En tahtoisi erota, en tahtoisi tappaa itseäni(joskin siinä olisi omat etunsa, heh).
Harkitsin itseni kirjaamista suljetulle, mutta en kaipaa psyk. papereihin ko. mainintaa.
Miten minä voin hallita "perinnöllistä" vihaa? Meillä on siis suvussa tälläinen hauska detalie, että miehillä on tapana menettää maltti todella helposti.
Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa nyt pari vuotta. Ensimmäinen vuosi meni kivasti ja ensimmäisen kerran edes riideltiin.. noh, siinä meni monta kuukautta.
Suhteen alussa en pitänyt itseäni mainittavan raivoherkkänä, mutta ensimmäisen seurusteluvuoden aikana otin isäni kanssa väkivaltaisesti yhteen monta kertaa ja siinä pikku hiljaa stressin-, vihan-, jne. sietokyky laski nolliin.
Olen suoraansanottuna totaalisen hermoheikko. Ensimmäinen vuosi meni rauhanmerkeissä tyttöystäväni kanssa, mutta sitten kaikki muuttui. Kolme kuukautta piestiin toisiamme sanallisesti, tönittiin, tuupittiin, heiteltiin tavaroilla. Kertaakaan en ole löynyt kuitenkaan lyönyt. Tilanne voi alkaa ihan olemattomistakin asioista, enkä pysty käsittelemään niitä normaalin ihmisen lailla.
Kolmen kuukauden kauhujakso loppui ja seuraavat kolme meni mukavammin. Seuraavassa kolmen kuukauden jaksossa tilanne paheni jälleen, joskin riitely ei enää ollut useinmiten millään tavalla fyysistä.
Nyt meillä on meneillään tälläinen tilanne, että kun räjähdän.. Haukun, huudan, melttoan, paiskin tavaroita(en tyttöystävää kohti), poltan laatikon tupakkaa tunnissa..
En enää tiedä mitä teen. En tahtoisi erota, en tahtoisi tappaa itseäni(joskin siinä olisi omat etunsa, heh).
Harkitsin itseni kirjaamista suljetulle, mutta en kaipaa psyk. papereihin ko. mainintaa.
Miten minä voin hallita "perinnöllistä" vihaa? Meillä on siis suvussa tälläinen hauska detalie, että miehillä on tapana menettää maltti todella helposti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oliskohan kaksisuuntainen mielialahäiriö? Usein sitä löytyy myös suvusta, periytyvä taipumus. Jos siitä kyse, etkä hae hoitoa, niin oireet pahenevat iän myötä. Kannattaisiko sittenkin hakea apua?
Jos olet ollut joskus hoidoissa ja ne ovat auttaneet, niitä kannattaa käyttää vastakin.
Minä en ole lääkäri joten en osaa auttaa, mutta mutulla sanon oman mielipiteeni, että ei tuon tason kontrollin menettäminen ihan tasapainoisen mielen tuotokseltakaan kuulosta. Ellei itse kykene estämään vihantunteensa eskaloitumista, tulee totta kai hakea apua muualta.
Eikä kannata miettiä jotain "sukurasitteita", vaan huolehtia omasta olostaan ja terveydestään sekä suhteistaan läheisiinsä. Mitä enemmän parisuhteeseesi kertyy negatiivista painetta, sitä vaikeammaksi käy myös anteeksiantaminen.
Vaikutat erittäin tietoiselta ja vastuuntuntoiseltakin kundilta, joten jatka opintoja itsesi, luonteesi, mahdollisen sairautesi jne. ymmärtämiseksi. Ymmärtämällä oman mielen logiikkaa, pystyy vaikuttamaan tekoihinsa jo ennen kuin mitään pahempaa koskaan tapahtuukaan.
Muista, että sinä olet itsesi paras kaveri, joten pidä hyvää huolta kaveristasi. :)
Ootko pk-seudulta? ota heti yhteys tonne:
http://www.lyomatonlinja.fi/