mustista boldit

Boldit? Vai baldit?

mustan värin värinpoisto tuo yleensä aina tulokseksi oranssin, toisella värinpoistolla kirkaan keltaisen jne. Käsittely siis hiuslaadusta riippuen on melko kova, ja lopputuloksena voi olla takkuinen purkkahamppu (ja toki värikin voi olla melko "persoonallinen" ilman jatkovärjäystä).

Montako kertaa värinpoisto on tehtävä, on mahdoton vastata. Yksi hius vaalenee helpommin, kuin toinen (ja toki tähän vaikuttaa myös alla käytetty tuote, sen tummuus ym. On mustaa ja mustaa...)

Luonnollinen vaaleus ei siis ole saavutettavissa värinpoistolla. Jo mustaksi värjätessä se luonnonväri on siis tuhottu hiuksesta. Sitä ei siis ole "alla", joka tulisi esiin poistaessa mustan värin. Värinpoisto on vaalennus, josta jäljelle jää keinovärijäämiä, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Useinmiten värinpoiston lopputulos on siis enemmän tai vähemmän keltainen/oranssi. Kun lopullinen perusvaalerus on värinpoistoilla saavutettu, hiukset värjätään (vastavärejä hyödyntäen) mahdollisimman lähelle luonnonväriä, tai toivottua lopputulosta. Kyseessä on siis kuitenkin värjätty hius, josta tulee hiuksen kasvaessa aina esiin se tyvikasvu. Mitä lähemmäs luonnonväriä loppuvärjäyksellä päästään, sitä hennompi ja näkymättömämpi loppuvärjäys on, mutta aina se kasvurajan väriero näkyy, enemmän, tai vähemmän.

Mikä sitten on haluamasi lopputulos (ja lähtökohta), vaikuttaa paljon tekniikan valitsemiseen. Nopeasti, mutta varsin rajusti värinpoisto tehdään 2-5 kertaa, esipigmentoidaan tarvittavat alueet (koska värinpoiston lopputulos on aina kirjava) ja värjätään päälle sopivalla taittovärillä, kenties useammallakin värillä hiusten erilailla vaalentuneisiin osiin. Hellemmin vaalentaminen tapahtuu raidoituksella, joka taas tilanteen mukaan tehdään eri tekniikoilla.

Kotona voi siis suhrata ja kokeilla. Jos hiuslaatu kestää.

Miksi tää homma maksaa ammattilaisella, on käytetty aika. Jos hiukset värinpoistetaan kaksikin kertaa (jos riittää), esikäsitellään lopulliseen väriin ja värjätään, aikaa kuluu minimissään pelkkään värikäsittelyyn, ilman kuivauksia, leikkuita jne. vähintään 3-4 tuntia. Tämän päälle mahdollinen leikkuu ja kampaus/kuivaus, aikaa on kulunut viitisen tuntia, enemmänkin. Kun nää hinnat aina puhuttavat, suosittelen vertaamaan, paljonko remonttimies laskuttaa 5 tunnin työstä (+ käytetyt aineet) Oli sitten sähkömies, laminaattien asentaja tai putkimies. Aika siis maksaa, ja se ei ole tuntipalkka, vaan tuntiveloitus, josta maksetaan muut kulut, jotka ylittävät 60%.

Mitään vippaskonsteja ei siis kauniiseen luonnolliseen väriin mustasta ole. Lopputuloksen toiveesta riippuen, hitaasti ja varmasti lähdetään pelkällä vaalennusraidoituksella, nopeasti useammalla värinpoistolla ja jälleenvärjäyksellä. Värinpoisto, raidoituksena (siis osahiusten käsittelynä) tai kokovärinpoistoina, on aina melko rankka käsittely. Toki hiuslaadusta ja hiusten pituudesta riippuen, lopputuloksen kanssa joko tulee toimeen, tai ei.

Oma "rakas blondi" on siis mattainen vaalea, kuten niin monilla suomalaisilla. Loppupeleissä ei siis mikään blondi meidän mittapuussa, vaan mattainen vaaleanruskea. Jollain harvalla jopa mattainen tuhkanvaalea. "Vaaleita" siis olemme eteläeurooppalaisten silmissä, omissa silmissämme olemme olleet lapsena vaaleita, ja aikuisena "ei minkään värisiä" maantien sävyjä. Perussuomalaisen, sen lapsena blondin luonnollinen hiusvärin tummuus on aikuisena tummuusasteeltaan pohjalla 6-7, joku harva säilyy vaaleahkona tummuudella 8. Blondeista meillä Suomessa puhutaan pohjalla 9-12. (musta ja mustanruskea siis on 1-4, syvä tummanruskea 5, vaaleanruskea 6...)

Mustan tai hyvin tumman mustanruskean keinovärin vaalentamiseen lähelle luonnontummuutta vaaditaan siis n. 5-8 asteen vaalentamista. Melko rankkaa ja lopputulos on se keltainen (oranssi) joka on värjättävä päälle mahdollisimman mattaiseksi, jos se luonnoväri on tavoitteena. Vaikka hiuslaatu olisi vahva (lyhytkin!), ja kestäsi tämän kovan käsittelyn, lopputulos on kuitenkin keinoväri, josta siis se tyvikasvu edelleen näkyy. Jos hiukset ovat pitkät, perinteiseen tapaan ohuet ja silkkiset (vaikka tukkaa olisi paljon!) lopputulos on melko purkkaa, johon ei enää muuta hoitoa ole, kuin sakset.

No...jotain realiteetteja tässä, ihan vaan siksi, ettei kuvitella, että värinpoisto on vaan jotain keinovärin pois imaisua. Kestovärjätessä hiusta, värjäys siis aina ensin vähän vaalentaa omaa pigmenttiä (värinpoistaa), ja sen jälkeen värjää/pigmentoi hiuksen uuteen väriin. Omaa väriä ei siis värjätyssä hiuksessa enää ole olemassa, eikä siis ole "palautettavissa". Värinpoisto vaan vaalentaa, tilanteesta riippuen lopputulos on aina keltainen, tai oranssi, Sitä omaa väriä ei siis värjätyssä hiuksessa ole.