Edellä lausutuilla perusteilla ja kun verrataan A:n kielitaidosta ja kielen opiskelusta Maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä esitettyä selvitystä uusissa säännöksissä luku- ja kirjoitustaidottomalle henkilölle asetettuun kielitaitovaatimukseen, hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on syytä kumota ja asia on perusteltua palauttaa Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi
Edellä selostettu A:n luku- ja kirjoitustaidottomuutta, suomen kielen opiskelua ja hänen kielitaitoaan koskeva selvitys on ollut Maahanmuuttoviraston käytettävissä sen ratkaistaessa A:n kansalaisuushakemusta. Maahanmuuttovirasto on soveltanut tuolloin voimassa olleen kansalaisuuslain säännöksiä. Asiaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä voimaan tullut kansalaisuuslain muuttamisesta annettu laki 579/2011 sisältää uudet säännökset kansalaistamisen edellytyksenä olevasta kielitaitovaatimuksesta ja siitä poikkeamisesta. Kuten edellä selostetuista lain 579/2011 säännöksistä ilmenee, kielitaitovaatimuksesta poikkeamisen edellytyksiä on luku- ja kirjoitustaidottoman henkilön kohdalla merkittävästi lievennetty.
Kansalaisuuslain 18 b §:n (579/2011) 1 momentin mukaan ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 6 kohdan estämättä muun ohella, jos:
hakija ei pysty terveydentilansa taikka aisti- tai puhevammansa vuoksi täyttämään kielitaitoedellytystä (3 kohta) tai
muutoin on olemassa erittäin painava syy kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle (4 kohta).
Pykälän 2 momentin mukaan luku- ja kirjoitustaidottoman sekä säännöksessä tarkoitetun 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan osalta voidaan kielitaitoedellytyksestä poiketa, jos hakija hallitsee suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeet tai on osallistunut säännöllisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin.
Pykälän 3 momentin mukaan luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä muut 2 momentissa tarkoitetut edellytykset osoitetaan hakijan suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella.
Lain 579/2011 voimaantulosäännöksen 2 momentin siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevaan kansalaisuushakemukseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta kielitaitoedellytystä, jos edellytyksen soveltaminen johtaa hakijalle uuden lain säännöksiä edullisempaan lopputulokseen.
Kansalaisuuslain 18 §:n 1 momentin (359/2003) mukaan ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 ja 6 kohdan estämättä, jos:
1) hänellä on lailliseen ja pitkäaikaiseen Suomessa oleskeluun taikka muuhun tähän verrattavaan syyhyn perustuen kiinteät siteet Suomeen; sekä
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on viimeksi kuluneet kaksi vuotta ollut keskeytyksettä Suomessa ja jos:
a) Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;
b) 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan elinolot huomioon ottaen kansalaistamiselle on erittäin painavat perusteet;
c) hakijaa on ilman omaa syytään virheellisesti pidetty Suomen kansalaisena vähintään 10 vuotta suomalaisen viranomaisen sellaisen erehdyksen takia, josta on johtunut Suomen kansalaisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvä merkittävä seuraus; tai
d) muutoin on olemassa painava a–c alakohdassa mainittuun verrattavissa oleva erityinen syy.
Ikänsä ja kulttuuritaustansa vuoksi A:lle ei ole syntynyt samanlaisia siteitä ja suhteita suomea puhuviin henkilöihin kuin itseään nuoremmilla maahanmuuttajilla, jotka ovat mukana esimerkiksi työelämässä tai käyvät säännöllisesti koulua. Kansalaisuuden myöntämistä puoltavana seikkana tulee lisäksi ottaa huomioon A:n suorittamat suomen kielen kurssit.
A:n ikä, pitkä oleskelu Suomessa, suoritetut kielikurssit sekä hänen luku- ja kirjoitustaidottomuutensa muodostavat yhdessä kansalaisuuslain 18 §:n 1 momentin d kohdassa tarkoitetun painavan erityisen syyn myöntää hänelle Suomen kansalaisuus.
Asian käsittely hallinto-oikeudessa
A on vaatinut, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan ja A:lle myönnetään Suomen kansalaisuus.
A täyttää kansalaistamisen edellytykset. Kielitaitovaatimuksesta tulee hänen kohdallaan poiketa ja kansalaisuus tulee myöntää kansalaisuuslain 18 §:n perusteella, koska A on vuosien varrella aktiivisesti pyrkinyt parantamaan kielitaitoaan osallistumalla kielikursseille sekä luku- ja kirjoitustaidon kursseille ja parantamaan suomen kielen taitojaan. A:n luku- ja kirjoitustaidottomuus, hänen ikänsä sekä viime aikojen sairastaminen ovat kuitenkin vaikeuttaneet kielen oppimista. A:n ikä huomioon ottaen on todennäköistä, etteivät kielen oppimisen vaikeudet tule helpottamaan ja on kohtuutonta vaatia häntä odottamaan sitä, että hän täyttää 65 vuotta.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=892584
Edellä selostettu A:n luku- ja kirjoitustaidottomuutta, suomen kielen opiskelua ja hänen kielitaitoaan koskeva selvitys on ollut Maahanmuuttoviraston käytettävissä sen ratkaistaessa A:n kansalaisuushakemusta. Maahanmuuttovirasto on soveltanut tuolloin voimassa olleen kansalaisuuslain säännöksiä. Asiaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä voimaan tullut kansalaisuuslain muuttamisesta annettu laki 579/2011 sisältää uudet säännökset kansalaistamisen edellytyksenä olevasta kielitaitovaatimuksesta ja siitä poikkeamisesta. Kuten edellä selostetuista lain 579/2011 säännöksistä ilmenee, kielitaitovaatimuksesta poikkeamisen edellytyksiä on luku- ja kirjoitustaidottoman henkilön kohdalla merkittävästi lievennetty.
Kansalaisuuslain 18 b §:n (579/2011) 1 momentin mukaan ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 6 kohdan estämättä muun ohella, jos:
hakija ei pysty terveydentilansa taikka aisti- tai puhevammansa vuoksi täyttämään kielitaitoedellytystä (3 kohta) tai
muutoin on olemassa erittäin painava syy kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle (4 kohta).
Pykälän 2 momentin mukaan luku- ja kirjoitustaidottoman sekä säännöksessä tarkoitetun 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan osalta voidaan kielitaitoedellytyksestä poiketa, jos hakija hallitsee suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeet tai on osallistunut säännöllisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin.
Pykälän 3 momentin mukaan luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä muut 2 momentissa tarkoitetut edellytykset osoitetaan hakijan suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella.
Lain 579/2011 voimaantulosäännöksen 2 momentin siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevaan kansalaisuushakemukseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta kielitaitoedellytystä, jos edellytyksen soveltaminen johtaa hakijalle uuden lain säännöksiä edullisempaan lopputulokseen.
Kansalaisuuslain 18 §:n 1 momentin (359/2003) mukaan ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 ja 6 kohdan estämättä, jos:
1) hänellä on lailliseen ja pitkäaikaiseen Suomessa oleskeluun taikka muuhun tähän verrattavaan syyhyn perustuen kiinteät siteet Suomeen; sekä
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on viimeksi kuluneet kaksi vuotta ollut keskeytyksettä Suomessa ja jos:
a) Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;
b) 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan elinolot huomioon ottaen kansalaistamiselle on erittäin painavat perusteet;
c) hakijaa on ilman omaa syytään virheellisesti pidetty Suomen kansalaisena vähintään 10 vuotta suomalaisen viranomaisen sellaisen erehdyksen takia, josta on johtunut Suomen kansalaisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvä merkittävä seuraus; tai
d) muutoin on olemassa painava a–c alakohdassa mainittuun verrattavissa oleva erityinen syy.
Ikänsä ja kulttuuritaustansa vuoksi A:lle ei ole syntynyt samanlaisia siteitä ja suhteita suomea puhuviin henkilöihin kuin itseään nuoremmilla maahanmuuttajilla, jotka ovat mukana esimerkiksi työelämässä tai käyvät säännöllisesti koulua. Kansalaisuuden myöntämistä puoltavana seikkana tulee lisäksi ottaa huomioon A:n suorittamat suomen kielen kurssit.
A:n ikä, pitkä oleskelu Suomessa, suoritetut kielikurssit sekä hänen luku- ja kirjoitustaidottomuutensa muodostavat yhdessä kansalaisuuslain 18 §:n 1 momentin d kohdassa tarkoitetun painavan erityisen syyn myöntää hänelle Suomen kansalaisuus.
Asian käsittely hallinto-oikeudessa
A on vaatinut, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan ja A:lle myönnetään Suomen kansalaisuus.
A täyttää kansalaistamisen edellytykset. Kielitaitovaatimuksesta tulee hänen kohdallaan poiketa ja kansalaisuus tulee myöntää kansalaisuuslain 18 §:n perusteella, koska A on vuosien varrella aktiivisesti pyrkinyt parantamaan kielitaitoaan osallistumalla kielikursseille sekä luku- ja kirjoitustaidon kursseille ja parantamaan suomen kielen taitojaan. A:n luku- ja kirjoitustaidottomuus, hänen ikänsä sekä viime aikojen sairastaminen ovat kuitenkin vaikeuttaneet kielen oppimista. A:n ikä huomioon ottaen on todennäköistä, etteivät kielen oppimisen vaikeudet tule helpottamaan ja on kohtuutonta vaatia häntä odottamaan sitä, että hän täyttää 65 vuotta.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=892584
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä juttu että poiketaan, eipä muuta!
analfabeetti koneinsinööri