Yksi erikoisimmista työhaastatteluistani oli Työterveyslaitoksella Topeliuksenkadulla. Hain laborantin paikkaa ja siellä oli asbetikeuhkopuolella loppuvuoden määräaikainen työ haettavana. Minulle soitettiin kesken vapaaehtoistyökurssini, ja minun piti saapua sieltä seuraavaksi päiväksi työhaastatteluun. He olivat haastatelleet jo kymmenkunta laboranttia mutta he eivät olleet heille kelvanneet. Paikalla oli setiä ja tätejä opinnäytetyötäni ihailemassa, sitten he kysyttiin, että mikä koulu tämä Joensuun Oppimiskeskus on. Minä vastasin suoraan kysymykseen että ammattikoulu. Haastattelijat rupesivat nauramaan että vai että ammattikoulu.
Myöhemmin soitossa he kertoivat, että päätyivät sitten viimeiseen haastateltavaan, jolla oli laborantin lisäksi laboratorioanalyytikon koulutus, määräaikaisesta työsuhteesta ei ollut onneksi enää kuin vajaa kolme kuukatta tuolle analyytikolle käytettävissä.
Mutta eipä Työterveyslaitoksen työhyvinvoinnin tutkimus liity psykiatriselta puolelta laboratoriopuolelle, kukapa sitä oman puljunsa epäkohtia huomaisi, toisten puljujen vain.
Ps. olen vuosia tuon jälkeen saanut työkyvyttömyyseläkkeen. Kaikki kärsimykseni lopulta huomioitiin sitä hakiessani.
Myöhemmin soitossa he kertoivat, että päätyivät sitten viimeiseen haastateltavaan, jolla oli laborantin lisäksi laboratorioanalyytikon koulutus, määräaikaisesta työsuhteesta ei ollut onneksi enää kuin vajaa kolme kuukatta tuolle analyytikolle käytettävissä.
Mutta eipä Työterveyslaitoksen työhyvinvoinnin tutkimus liity psykiatriselta puolelta laboratoriopuolelle, kukapa sitä oman puljunsa epäkohtia huomaisi, toisten puljujen vain.
Ps. olen vuosia tuon jälkeen saanut työkyvyttömyyseläkkeen. Kaikki kärsimykseni lopulta huomioitiin sitä hakiessani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Työterveyslaitoksella on paljon maistereita, tohtoreita ja muilla akateemisilla hienoilla nimikkeillä toimivia tutkijoita. Kuten tiedämme, akateemisesti koulutetut katsovat aina alas...
Olet hyvin havainnut, että Työterveyslaitoksen sisällä on paljon korjattavaa. Laitos elää edelleen pari vuosikymmentä jäljessä tätä päivää ja se näkyy myös hyvin vanhanaikaisena johtamistyylinä. Akateemiset ansiot ovat tärkeämpää, kuin käytännön osaaminen tai persoona. Näillä mainituilla akateemisilla työntekijöillä ei ole usein päivääkään käytännön työkokemusta liiketoimminnasta ja yritysmaailmasta, vaan kaikki perustuu tutkimukseen. Soveltamisen kanssa voi olla niin ja näin.
Laitosta voisi kutsua myös työpahoinvointilaitokseksi, siellä ei ollut hyvä olla.
Minun kokemukseni haastattelusta oli myös hyvin järkyttävä. Hain sihteeritasontehtäviä ja olen akteeminen koulutukseltani. Sain kyllä tuntea olevani maanmatonen vain. Toinen haastattelijoista oli Tampereelta ja asiallinen, mutta toinen oli todellinen korppikotka.
Olen opiskellut HR-alaa, joten tällainen vastaanotto vielä Työterveyslaitoksella tuntui shokeeraavalta. Sihteerin edellytettiin myös mielestäni tekevän osa tukijan töistä, joten tohtorikoulutus olisi varmaan ollut ehkä syytä laittaa työpaikkailmoituksen ammattitaitovaatimuksiin. Suurin syy raateluuni oli kai kuitenkin korkea ikäni.