Lemmikit, sinkkuus ja ajanhenki

Niinpä, aloittajalla ei taida olla kokemusta lemmikeistä. Persoonia ne ovat, eikä persoonia voi muokata.

Jos lemmikkiä kohtelee hyvin, se kiintyy ihmiseen ja on ihmiselle ystävä. Ei se ole mitään kouluttamista tai muokkamista.

" Varmaan jokainen on joskus kuullut vakuuttelua, kuinka "(lemmikki) eläin rakastaa vaatimatta ja aidosti". Juuri sillä tavalla, johon omistaja on eläimen ehdollistanut. "

Asiassa ytimenä on se, että lemmikille on aivan sama onko omistaja ruma vai kaunis, mitä puoluetta äänestää, mitä tekee työkseen, miten usein käy suihkussa jne. Ei siihen mitään ehdollistamista tarvitse, kun eläin ei tuollaisista asioista ymmärrä mitään. Se vain vastaa ystävällisyyteen ystävällisyydellä. Mutta ei eläintä voi muokata juuri sellaiseksi kun haluaa.

Miksi kissa ei olisi oppiva eläin? Jos ei olisi, eihän he edes olisi oppineet kesyiksi ts. luottamaan ihmisiin. Eikä olisi ainoatakaan "häiriintynyttä" kissaa, joka ei olisi oppinut reagoimaan tietyllä tavalla huonoissa oloissa.

Itselläni on ollut peruskäskyt osaava kissa. Vähintä, mitä jokaiselle lemmikkieläimelle tulisi omistajan opettaa, on luoksetulo. Se kun voi pelastaa eläimen hengen, ja kissojen ollessa kyseessä aika monen muun eläimen hengen. Kissat, kun ovat luonnossa vieraseläiminä tappaneet eniten lajeja sukupuuttoon.

Luulen, että tuo "kissoja ei voi opettaa", on myytti. Johtuisiko siitä, että kissoja on ihmisillä, jotka eivät tunne kissan kieltä eli eivät osaa lukea kissaansa? Vai silkasta laiskuudesta? Ei se ainakaan kissoista kiinni ole.

" Lemmikki voi jopa kehittää ja parantaa omistajansa sosiaalisia taitoja."

Joku aika sitten varmaankin Ylen sivuilla oli juttu siitä, että ihmisillä, joilla ei ole niin suuria taitoja olla suhteissa muihin ihmisiin, tai heillä on jotain muuta psyykkistä "ongelmaa", kokevat eläimet helpommiksi tulla toimeen. Yritin tuota googletella, mutta en vielä löytänyt...

Miten meinasit, että lemmikki parantaa sosiaalisia taitoja?

Vielä tuosta perheellisten lemmikkikeistä. On myös liian yleistä lemmikistä luopuminen tilanteessa, jossa aletaan seurustella, saadaan lapsia tms. Kun selaa erilaisia lemmikkipalstoja, tulee vastaan lemmikistä luopujia, joille "muuttunut elämän tilanne" tarkoittaa juuri noita asioita. Hyvä tietenkin, että luovutaan, jos mielenkiintoa huolehtia lemmikistä ei enää ole.

iegpwofe kirjoitti:

" Lemmikki voi jopa kehittää ja parantaa omistajansa sosiaalisia taitoja."

Joku aika sitten varmaankin Ylen sivuilla oli juttu siitä, että ihmisillä, joilla ei ole niin suuria taitoja olla suhteissa muihin ihmisiin, tai heillä on jotain muuta psyykkistä "ongelmaa", kokevat eläimet helpommiksi tulla toimeen. Yritin tuota googletella, mutta en vielä löytänyt...

Miten meinasit, että lemmikki parantaa sosiaalisia taitoja?

Vielä tuosta perheellisten lemmikkikeistä. On myös liian yleistä lemmikistä luopuminen tilanteessa, jossa aletaan seurustella, saadaan lapsia tms. Kun selaa erilaisia lemmikkipalstoja, tulee vastaan lemmikistä luopujia, joille "muuttunut elämän tilanne" tarkoittaa juuri noita asioita. Hyvä tietenkin, että luovutaan, jos mielenkiintoa huolehtia lemmikistä ei enää ole.

En ole edellinen, mutta olen samaa mieltä siitä, että lemmikki voi parantaa omistajansa sosiaalisia taitoja. Luulisin sen liittyvän siihen, että lemmikin kanssa on pakko oppia kommunikoimaan.

Lemmikille pitää opettaa asioita, vaikka vaan mikä on sallittua ja mikä ei, tai paljon enemmänkin juttuja, lemmikistä riippuen. Lemmikkiä pitää opetella lukemaan. Pitää tajuta milloin lemmikillä on nälkä ja milloin sillä on jokin hätä. Pitää oppia ymmärtämään mikä tekee sen olon hyväksi, ja miksi se tekee tiettyjä asioita. Pitää oppia ymmärtämään millaisista leikeistä se pitää, mistä se ei pidä ja mikä sitä pelottaa.

Tämä kaikki perustuu kommunikaatioon. Pitää olla hyvin ymmärtävä, päättäväinen ja joissain asioissa myös tiukka. Luulisin että se jotenkin sitten heijastuu ihmisen tapaan ja kykyyn olla muiden ihmisten seurassa. Siitä kommunikaatiosta lemmikin kanssa saa varmasti jonkinlaista varmuutta, ja myös taitoa ymmärtää muita ihmisiä, ja lukea erilaisia tilanteita.

Se voi auttaa esimerkiksi erittäin ujoa ihmistä paljon. Jos ajattelee, että ainakin tällaiset peruslemmikit, kuin koira ja kissa, reagoivat suoraan siihenkin kun niille vain juttelee. Ne usein tulevat luokse ja ovat iloisia huomiosta. Niin helposti ja pienestäkin asiasta lemmikiltä saa "positiivsen palautteen". Lemmikin kiintymyksestä saa sellaisen olon että on hyvä ja tärkeä ihminen, joka tietysti vahvistaa itsetuntoa. Myös se, että osaa vastuullisesti pitää huolta lemmikistään, kasvattaa omanarvontuntoa.

Tässä on tärkeänä asiana myös se, että lemmikki on persoona. Sen kanssa pitää juurikin OPETELLA kommunikoimaan. Ei ole niin että kun tekee jotain, eläin vastaa automaattisesti tietyllä tavalla, ja että kaikki eläimet vastaisivat samalla tavalla. Sama se on ihmisten kanssa, pitää löytää se yhteinen sävel vähän samankaltaisesti. Kun lemmikin kanssa saa onnistumisen tunteita, se varmasti antaa varmuutta ja taitoja ihmissuhteisiinkin. Niin ainakin ajattelen.

"Väittäisin että suurin osa lemmikkieläimen pitäjistä on aidosti välittäviä ja lemmikkinsä parasta ajattelevia vastuuntuntoisia ihmisiä."

Minusta tuntuu taas, että suurin osa ihmisistä on kykenemättömiä pitämään lemmikkejä, eivätkä saa opetettua niille edes perusjuttuja.

ohnoes kirjoitti:

"Väittäisin että suurin osa lemmikkieläimen pitäjistä on aidosti välittäviä ja lemmikkinsä parasta ajattelevia vastuuntuntoisia ihmisiä."

Minusta tuntuu taas, että suurin osa ihmisistä on kykenemättömiä pitämään lemmikkejä, eivätkä saa opetettua niille edes perusjuttuja.

Joo, kyllä noita kouluttamattomia ja rakastettuja koiria vähän väliä näkeekin. Räksyttävät kaikelle ja hyppivät kuraisilla käpälillään kaikkien lahkeille ja rinnuksille. Sama homma kuin nykyajan kakaroidenkin kanssa, ei ole mitään rajoja asetettu. On vain "rakastettu". Kumma jos on edes lattioille kuseksinta saatu kitkettyä pois, ei sekään kaikilta nähtävästi onnistu kun tässäkin kämpässä piti teettää remppa kun edellisen koirafarmarin koirat kusivat lattiat piloille.

iegpwofe kirjoitti:

" Lemmikki voi jopa kehittää ja parantaa omistajansa sosiaalisia taitoja."

Joku aika sitten varmaankin Ylen sivuilla oli juttu siitä, että ihmisillä, joilla ei ole niin suuria taitoja olla suhteissa muihin ihmisiin, tai heillä on jotain muuta psyykkistä "ongelmaa", kokevat eläimet helpommiksi tulla toimeen. Yritin tuota googletella, mutta en vielä löytänyt...

Miten meinasit, että lemmikki parantaa sosiaalisia taitoja?

Vielä tuosta perheellisten lemmikkikeistä. On myös liian yleistä lemmikistä luopuminen tilanteessa, jossa aletaan seurustella, saadaan lapsia tms. Kun selaa erilaisia lemmikkipalstoja, tulee vastaan lemmikistä luopujia, joille "muuttunut elämän tilanne" tarkoittaa juuri noita asioita. Hyvä tietenkin, että luovutaan, jos mielenkiintoa huolehtia lemmikistä ei enää ole.

"Miten meinasit, että lemmikki parantaa sosiaalisia taitoja?"

No tässä yksi konkreettinen esimerkki. Ennen lemmikin hankkimista pyyhälsin kotiin tullessani aina keittiöön puhumatta tai tervehtimättä ja aloin laittaa ruokaa, keittää kahvia ym. Lemmikkini opetti minulle että ensin pitää tervehtiä, paijata oikein kunnolla ja vaihtaa kuulumiset. Vasta sitten voi mennä keittiöön tai muualle puuhaamaan omiaan. Ja varmasti tämä lemmikkieläimeni minulle opettama taito on mitä hyödyllisin taito myös parisuhteessa ;)

6+6+1 kirjoitti:

En ole edellinen, mutta olen samaa mieltä siitä, että lemmikki voi parantaa omistajansa sosiaalisia taitoja. Luulisin sen liittyvän siihen, että lemmikin kanssa on pakko oppia kommunikoimaan.

Lemmikille pitää opettaa asioita, vaikka vaan mikä on sallittua ja mikä ei, tai paljon enemmänkin juttuja, lemmikistä riippuen. Lemmikkiä pitää opetella lukemaan. Pitää tajuta milloin lemmikillä on nälkä ja milloin sillä on jokin hätä. Pitää oppia ymmärtämään mikä tekee sen olon hyväksi, ja miksi se tekee tiettyjä asioita. Pitää oppia ymmärtämään millaisista leikeistä se pitää, mistä se ei pidä ja mikä sitä pelottaa.

Tämä kaikki perustuu kommunikaatioon. Pitää olla hyvin ymmärtävä, päättäväinen ja joissain asioissa myös tiukka. Luulisin että se jotenkin sitten heijastuu ihmisen tapaan ja kykyyn olla muiden ihmisten seurassa. Siitä kommunikaatiosta lemmikin kanssa saa varmasti jonkinlaista varmuutta, ja myös taitoa ymmärtää muita ihmisiä, ja lukea erilaisia tilanteita.

Se voi auttaa esimerkiksi erittäin ujoa ihmistä paljon. Jos ajattelee, että ainakin tällaiset peruslemmikit, kuin koira ja kissa, reagoivat suoraan siihenkin kun niille vain juttelee. Ne usein tulevat luokse ja ovat iloisia huomiosta. Niin helposti ja pienestäkin asiasta lemmikiltä saa "positiivsen palautteen". Lemmikin kiintymyksestä saa sellaisen olon että on hyvä ja tärkeä ihminen, joka tietysti vahvistaa itsetuntoa. Myös se, että osaa vastuullisesti pitää huolta lemmikistään, kasvattaa omanarvontuntoa.

Tässä on tärkeänä asiana myös se, että lemmikki on persoona. Sen kanssa pitää juurikin OPETELLA kommunikoimaan. Ei ole niin että kun tekee jotain, eläin vastaa automaattisesti tietyllä tavalla, ja että kaikki eläimet vastaisivat samalla tavalla. Sama se on ihmisten kanssa, pitää löytää se yhteinen sävel vähän samankaltaisesti. Kun lemmikin kanssa saa onnistumisen tunteita, se varmasti antaa varmuutta ja taitoja ihmissuhteisiinkin. Niin ainakin ajattelen.

Hahahahaaa! ;D
Ei muuta voi sanoa....