Suomlaisten primitiivisyydestä

brimitivo,,,

Hei!

Olen uusi historian ja muinaisuuden harrastaja ja minua kiinnostaa juuri nyt erityisesti se kun monessa paikassa on mainittu, että kristinuskon tullessa keskiaikaiset kirkot rakennettiin muinaisten pakanallisten pyhien paikkojen päälle. Eli suomen muinaishistoriaa tuhottiin tuosta vaan tolkuttomat määrät.
Eikö kukaan täällä pistänyt hanttiin?
Jos ei, niin MIKSI ei?

Toinen kiinnostava seikka on tämä kivikirkkojen etäisyydet toisistaan:

Kivikirkkojen väliset etäisyydet.:

Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10356466

JOS mietitään, että ne on rakennettu muinaisten pakanallisten paikkojen päälle, niin liittyyko toi maagiselta kuulostava luku kristinuskoon vaiko pakanuuteen?

Ja jos se liittyy pakanuuden aikaan maaperällämme, niin voidaan ainakin päätellä, että täällä asui kaikkea muuta kuin primitiivinen kansa?

Mielipiteitä?

34

451

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 1+2+3
    • 86389

      "Miksi kukaan ei pistänyt hanttiin?"

      Paha sitä on pakanan laittaa vastaan kun kirkolla ja kuninkaalla olivat asevoimat takanaan. Ei kristinuskon levitystä ole aivan tyhjän takia kutsuttu miekkalähetykseksi. Kirkolla oli tosiaan ovela taktiikka jolla omittiin vanhat pyhät paikat ja pyhäpäivät omikseen. Ja saattoi olla että aluksi kristinusko oli aluksi pakanallisten jumalien rinnalla, mutta sitten kun valta oli vakiintunut niin uskallettiin suoraan kieltää vanhat jumalat.

      Eikä silloin tietysti mitään tiedetty arkeologiasta eikä osattu samalla tavalla arvostaa vanhaa kuin nykyään.

      • mette.soderman

        Suomen pakanalliset palvonapaikat eivät olleet rakennuksia, vaan luonnonmuodostelmia, kuten maisemasta poikkeavia kallioita, tai sitten uhrilehtoja. Kun suomalaiset kääntyivät kristinuskoon (eikä se ollut mitään miekkalähetystä, vaan vähittäistä; kristillisiä tunnuksia on löydetty vanhoistakin haudoista), he itsekin kaatoivat uhrilehtonsa. Tutulle paikalle oli sitten helppo ja sopiva rakentaa kirkko.

        Samoin juhlapäivät saivat uuden nimen ja otettiin uuteen käyttöön - pakanallisin juhlistamme on juhannus, jonka menot eivät ole suuresti muuttuneet tähän aikaan asti. Vielä 1800-luvulla n löytynyt oikeudenkäyntikirja, jossa mies "harjoitti noituutta" kaatamalla Ukon maljan järveen, mutta muuten maljat kaadettiin omasta kurkusta alas.


      • Historia uusiksi
        mette.soderman kirjoitti:

        Suomen pakanalliset palvonapaikat eivät olleet rakennuksia, vaan luonnonmuodostelmia, kuten maisemasta poikkeavia kallioita, tai sitten uhrilehtoja. Kun suomalaiset kääntyivät kristinuskoon (eikä se ollut mitään miekkalähetystä, vaan vähittäistä; kristillisiä tunnuksia on löydetty vanhoistakin haudoista), he itsekin kaatoivat uhrilehtonsa. Tutulle paikalle oli sitten helppo ja sopiva rakentaa kirkko.

        Samoin juhlapäivät saivat uuden nimen ja otettiin uuteen käyttöön - pakanallisin juhlistamme on juhannus, jonka menot eivät ole suuresti muuttuneet tähän aikaan asti. Vielä 1800-luvulla n löytynyt oikeudenkäyntikirja, jossa mies "harjoitti noituutta" kaatamalla Ukon maljan järveen, mutta muuten maljat kaadettiin omasta kurkusta alas.

        "Suomen pakanalliset palvonapaikat eivät olleet rakennuksia, vaan luonnonmuodostelmia"

        Lähde? Todista väitteesi.

        "Kun suomalaiset kääntyivät kristinuskoon... he itsekin kaatoivat uhrilehtonsa."

        Lahde? Todista väitteesi.

        "Tutulle paikalle oli sitten helppo ja sopiva rakentaa kirkko."

        Väitätkö sinä vakavalla naamalla että joku kaatoi vapaaehtoisesti uhrilehtonsa ja teki sitten siihen vapaaehtoisesti uuden, vieraan uskon mukaisen kirkon?

        Tämä on puhtaasti ikomaa fantasiaasi eikä mitään tiedettä.

        Se sinun pitää tehdä lukijallesi tiettäväksi selvästi, jotta juttuihisi osataan suhtautua.


    • ulkomaanpellet prkle

      Suomella ei ollut puolustusvoimia vielä tuolloin. Emme olleet varautuneet sellaisiin hyökkäyksiin mitä kristillinen kirkko harrasti. Puolustusjärjestelyitä oli vain paikkakuntakohtaisina ja suoran rehellisen rintamahyökkäyksen varalta. Vihollinen, joka teeskentelee olevansa ystäväsi ja jopa pelastajasi eikä lainkaan kunnioita maailmankuvaasi, hymyilee sinulle mutta puukottaa sinua selkään nukkuessasi.

    • suomijeevelit

      Kivikirkkojen väliset etäisyydet vaikuttavat epäilyttäviltä. Miten ne on määritetty?

      Valtaapitävien mielestä kansa on aina primitiivistä ja tarvitsee hallitsemista. Voittaja voi sitten kirjoittaa historian uudelleen.

      • Historia uusiksi

        Ennen kristinuskoa sijainneiden uskonnollisten palvontapaikkojen etäisyyksien mukaan. Kristinuskon myötä osa kirkoista rakennettiin samoille paikoille.


      • ave M
        Historia uusiksi kirjoitti:

        Ennen kristinuskoa sijainneiden uskonnollisten palvontapaikkojen etäisyyksien mukaan. Kristinuskon myötä osa kirkoista rakennettiin samoille paikoille.

        Tuo 33.3 mitta on tarkoin varjeltu salaisuus...jonka tietää kourallinen ihmisiä


      • Historia uusiksi
        ave M kirjoitti:

        Tuo 33.3 mitta on tarkoin varjeltu salaisuus...jonka tietää kourallinen ihmisiä

        Niinkö? Sinäkin voit mitata sen ihan itse kartan avulla.


    • Historia uusiksi osaa kertoa paljon tästäkin huuhaa-hypoteesista, sehän taitaakin olla hänen keksintöään. Tilastollinen sattuma on kyseessä, kuten arkeologit Muinaistutkija-lehdessä osoittavat, sivulta 22 alkaen:
      http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

      Samalla "metodilla" löydetään maagisia lukuja vaikkapa huoltoasemien etäisyyksien välille!

    • 33,3+-10

      Ei ne kivikirkot ole 33,3 km päässä toisistaan vaan ne ovat ehkäpä KESKIMÄÄRIN 33 kmin päässä toisistaan. Plus - miinus 10km.

      • mettänmiäs

        Toki sekin on sattumaa että seitsemän kirkkoa tekee viivasuoran linjan jossa kirkot on tasaisen 33,3km välein..


      • Hitsaaja.
        mettänmiäs kirjoitti:

        Toki sekin on sattumaa että seitsemän kirkkoa tekee viivasuoran linjan jossa kirkot on tasaisen 33,3km välein..

        "Sama suurpiirteisyys koskee tietysti
        kirjallisen lähdeainekseen suhtautumista
        – pohjoismaiset saagat ovat tarpeen tullen
        eksaktia historiallista faktaa (Nieminen
        2010a: 28). Tästä johtuen suureellisten väittämien esittäminen on näennäisarkeologiaan sisäänrakennettu mekanismi, sillä
        epävarmuus ja tulkinnallinen vaatimattomuus koetaan epäkiinnostavaksi tai peräti
        turhaksi. Tämä seikka tuodaan korostetusti
        esiin heti teoksen avauslauseessa ”Tämä kirja – tai pikemminkin sen tiedot – on tärkein
        kirja mitä koskaan ja missään on Suomen
        muinaishistoriasta kirjoitettu” (Niemi-
        nen 2010a: I). Aivan samaan tapaan, kadonneesta kuningaskunnasta kun on kyse,
        on täysin luontevaa esitellä suomalaisten
        kuninkaiden sukupuu (Nieminen 2010a:
        30–31), ja todeta sen haarojen olevan edustettuina muun muassa Englannin ja Ruotsin
        myöhemmissä hallitsijasuvuissa.
        Niemisen teos on tässäkin mielessä
        malliesimerkki näennäisarkeologiasta, joka
        kenttätutkimusten sijaan fokusoituu mahdollisimman rohkeiden väittämien esittelyyn ja fl irttailuun esoteeristen ideoiden
        kanssa."


        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf


      • ....................
        Hitsaaja. kirjoitti:

        "Sama suurpiirteisyys koskee tietysti
        kirjallisen lähdeainekseen suhtautumista
        – pohjoismaiset saagat ovat tarpeen tullen
        eksaktia historiallista faktaa (Nieminen
        2010a: 28). Tästä johtuen suureellisten väittämien esittäminen on näennäisarkeologiaan sisäänrakennettu mekanismi, sillä
        epävarmuus ja tulkinnallinen vaatimattomuus koetaan epäkiinnostavaksi tai peräti
        turhaksi. Tämä seikka tuodaan korostetusti
        esiin heti teoksen avauslauseessa ”Tämä kirja – tai pikemminkin sen tiedot – on tärkein
        kirja mitä koskaan ja missään on Suomen
        muinaishistoriasta kirjoitettu” (Niemi-
        nen 2010a: I). Aivan samaan tapaan, kadonneesta kuningaskunnasta kun on kyse,
        on täysin luontevaa esitellä suomalaisten
        kuninkaiden sukupuu (Nieminen 2010a:
        30–31), ja todeta sen haarojen olevan edustettuina muun muassa Englannin ja Ruotsin
        myöhemmissä hallitsijasuvuissa.
        Niemisen teos on tässäkin mielessä
        malliesimerkki näennäisarkeologiasta, joka
        kenttätutkimusten sijaan fokusoituu mahdollisimman rohkeiden väittämien esittelyyn ja fl irttailuun esoteeristen ideoiden
        kanssa."


        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

        Jokos olet nähnyt tämän sukupuun:

        http://www.sagazorm.net/zorm/mythology/lineages_v1.gif

        Vielä,

        Tee lukijoille palvelus, ja tarkista nämä mitat Googlen avulla ja tee mittauksista linkki, jonka liität tänne:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km


      • Hus hitsaamaan siitä
        .................... kirjoitti:

        Jokos olet nähnyt tämän sukupuun:

        http://www.sagazorm.net/zorm/mythology/lineages_v1.gif

        Vielä,

        Tee lukijoille palvelus, ja tarkista nämä mitat Googlen avulla ja tee mittauksista linkki, jonka liität tänne:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

        ”Muinaissuomalaisten kadonnut kunin-
        gaskunta” on hyvä esimerkki myös aineiston valikoinnista. Kirjan liitteenä (Nieminen 2010a: liite 2) on luettelo kohteista,
        jotka tavalla tai toisella taipuvat 33,3 km:n
        normiin. Asia, joka jää tietysti ilmoittamatta, on informaatio luettelon pisteiden edustavuudesta suhteutettuna tarkasteltuun
        kokonaisaineistoon. Tilanne on likipitäen
        sama jos maksalaatikko tulkittaisiin rusinoidensa perusteella, mutta konteksti tyystin unohtamalla, pullaksi. Kun aineistosta
        pudotetaan pois kohteet, jotka eivät toteuta
        toivottua säännönmukaisuutta ja samalla
        eräille ”järjestelmän” pisteille annetaan
        mahdollisuus vaihtaa paikkaa – muun
        muassa oletetun ja arkeologisesti todentamattoman kirkonpaikan siirron myötä – on
        selvää, että perinpohjaisesti manipuloitu aineisto taipuu sangen helposti toteuttamaan
        tutkijansa tahtoa."

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf


      • Hitsarille
        Hus hitsaamaan siitä kirjoitti:

        ”Muinaissuomalaisten kadonnut kunin-
        gaskunta” on hyvä esimerkki myös aineiston valikoinnista. Kirjan liitteenä (Nieminen 2010a: liite 2) on luettelo kohteista,
        jotka tavalla tai toisella taipuvat 33,3 km:n
        normiin. Asia, joka jää tietysti ilmoittamatta, on informaatio luettelon pisteiden edustavuudesta suhteutettuna tarkasteltuun
        kokonaisaineistoon. Tilanne on likipitäen
        sama jos maksalaatikko tulkittaisiin rusinoidensa perusteella, mutta konteksti tyystin unohtamalla, pullaksi. Kun aineistosta
        pudotetaan pois kohteet, jotka eivät toteuta
        toivottua säännönmukaisuutta ja samalla
        eräille ”järjestelmän” pisteille annetaan
        mahdollisuus vaihtaa paikkaa – muun
        muassa oletetun ja arkeologisesti todentamattoman kirkonpaikan siirron myötä – on
        selvää, että perinpohjaisesti manipuloitu aineisto taipuu sangen helposti toteuttamaan
        tutkijansa tahtoa."

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

        Jokos olet nähnyt tämän alla olevan sukupuun?

        Kenen tekemä se on?

        http://www.sagazorm.net/zorm/mythology/lineages_v1.gif

        Tee meille palvelus, ja tarkista nämä mitat Googlen avulla ja tee mittauksista linkki, jonka liität tänne:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

        Eli haluamme sinulta omakohtaisen tiedon siitä pitävätkö mitat paikkansa?

        Kiitos etukäteen.


      • sukkisjukkis
        Hus hitsaamaan siitä kirjoitti:

        ”Muinaissuomalaisten kadonnut kunin-
        gaskunta” on hyvä esimerkki myös aineiston valikoinnista. Kirjan liitteenä (Nieminen 2010a: liite 2) on luettelo kohteista,
        jotka tavalla tai toisella taipuvat 33,3 km:n
        normiin. Asia, joka jää tietysti ilmoittamatta, on informaatio luettelon pisteiden edustavuudesta suhteutettuna tarkasteltuun
        kokonaisaineistoon. Tilanne on likipitäen
        sama jos maksalaatikko tulkittaisiin rusinoidensa perusteella, mutta konteksti tyystin unohtamalla, pullaksi. Kun aineistosta
        pudotetaan pois kohteet, jotka eivät toteuta
        toivottua säännönmukaisuutta ja samalla
        eräille ”järjestelmän” pisteille annetaan
        mahdollisuus vaihtaa paikkaa – muun
        muassa oletetun ja arkeologisesti todentamattoman kirkonpaikan siirron myötä – on
        selvää, että perinpohjaisesti manipuloitu aineisto taipuu sangen helposti toteuttamaan
        tutkijansa tahtoa."

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

        Projektion lisäksi huomionarvoinen
        seikka on 33,3 etäisyydelle sallittu ±300
        metrin virhemarginaali. Rautakautisten
        maanmittareiden olisi siis pitänyt pystyä
        mittaamaan kyseinen matka noin prosentin tarkkuudella. 600 metrin kaistale ei äkkiseltään vaikuta merkittävältä kunnes laskee sen kokonaispinta-alan, joka on 125,5
        km2
        ! Tämä pinta-ala vastaa ympyrää, jonka
        säde on 6,3 km tai neliötä, jonka sivu on
        11,2 km.

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf


      • historia muusiksi
        sukkisjukkis kirjoitti:

        Projektion lisäksi huomionarvoinen
        seikka on 33,3 etäisyydelle sallittu ±300
        metrin virhemarginaali. Rautakautisten
        maanmittareiden olisi siis pitänyt pystyä
        mittaamaan kyseinen matka noin prosentin tarkkuudella. 600 metrin kaistale ei äkkiseltään vaikuta merkittävältä kunnes laskee sen kokonaispinta-alan, joka on 125,5
        km2
        ! Tämä pinta-ala vastaa ympyrää, jonka
        säde on 6,3 km tai neliötä, jonka sivu on
        11,2 km.

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

        YKJ:n käytöstä etäisyyksien mittaamiseen seuraa jälleen ongelmia: siirryttäessä
        itä-länsi-suunnassa kauemmas keskimeri-
        diaanilta mittakaavavirhe kasvaa (ks.
        taulukko 3) ja esimerkiksi 400 km etäi-
        syydellä se on 1962 ppm (esim. Häk-
        li et al. 2009: 8). Tuolloin 10 km:n matka
        maastossa on 10,02 km kartalla. 33,3 km:n
        etäisyyksiä etsittäessä aiheutuva virhe on
        siten maksimissaan noin 60 m luokkaa.
        Kun mitoissa sallittu virhemarginaali on
        liitteestä 2 päätellen ±300 metriä, saattavat lähellä 33,0 km:n alarajaa olevat mitat – etäisyydestä keskimeridiaaniin riippuen - pudota marginaalin ulkopuolelle ja
        vastaavasti läheltä ylärajaa tulee mukaan
        uusia mittoja. Löydettyjen 33,3±0,3 km
        etäisyyksien joukko on siten luultavasti
        osittain virheellinen: liitteessä 2 listatuista
        215:sta etäisyydestä 8 kpl on välillä 33,00–
        33,03 km.

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf


      • hitsarille
        historia muusiksi kirjoitti:

        YKJ:n käytöstä etäisyyksien mittaamiseen seuraa jälleen ongelmia: siirryttäessä
        itä-länsi-suunnassa kauemmas keskimeri-
        diaanilta mittakaavavirhe kasvaa (ks.
        taulukko 3) ja esimerkiksi 400 km etäi-
        syydellä se on 1962 ppm (esim. Häk-
        li et al. 2009: 8). Tuolloin 10 km:n matka
        maastossa on 10,02 km kartalla. 33,3 km:n
        etäisyyksiä etsittäessä aiheutuva virhe on
        siten maksimissaan noin 60 m luokkaa.
        Kun mitoissa sallittu virhemarginaali on
        liitteestä 2 päätellen ±300 metriä, saattavat lähellä 33,0 km:n alarajaa olevat mitat – etäisyydestä keskimeridiaaniin riippuen - pudota marginaalin ulkopuolelle ja
        vastaavasti läheltä ylärajaa tulee mukaan
        uusia mittoja. Löydettyjen 33,3±0,3 km
        etäisyyksien joukko on siten luultavasti
        osittain virheellinen: liitteessä 2 listatuista
        215:sta etäisyydestä 8 kpl on välillä 33,00–
        33,03 km.

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

        https://docs.google.com/document/d/1h2wkrI88MvIMjWBIh9W17Z-2rJNgRv1fiGHiGhjPOfo/edit?pli=1

        Tuon lähteen mukaan etäisyydet toteutuvat.

        Joku laittakoon tänne linkin Google mapsista, jossa nähdään omin silmin näitten kirkkojen etäisyys:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

        Jos nuo toteutuvat, siinä on jo ihmettelemisen aihetta.

        Jokainen haluaa itse nähdä, ei riitä että joku skeptikko tarjoaa kiimassaan omaa mielipidettä.


      • Jaksatkin vielä...
        hitsarille kirjoitti:

        https://docs.google.com/document/d/1h2wkrI88MvIMjWBIh9W17Z-2rJNgRv1fiGHiGhjPOfo/edit?pli=1

        Tuon lähteen mukaan etäisyydet toteutuvat.

        Joku laittakoon tänne linkin Google mapsista, jossa nähdään omin silmin näitten kirkkojen etäisyys:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

        Jos nuo toteutuvat, siinä on jo ihmettelemisen aihetta.

        Jokainen haluaa itse nähdä, ei riitä että joku skeptikko tarjoaa kiimassaan omaa mielipidettä.

        Tämän kirjoituksen loppuosasat löytyvän linkin takana fantasiasi on täydellisesti debunkattu, oikeiden arkeologien toimesta, kyse ei siis ole "jonkun skeptikon kiimassaan esittämästä mielipiteestä". Täytyykö sinun jukkis yhä munata itseäsi? Kuvaavaa rappiotilastasi on se että sinulla ei enää kertakaikkiaan ole yhtään mitään muuta kanavaa suoltaa fantasioitasi kuin tämä, Suomi24:n palsta. Kaikilta moderoiduilta palstoilta ja foorumeilta olet joutunut poistumaan mononkuva persauksissa.


        ”Muinaissuomalaisten kadonnut kunin-
        gaskunta” on hyvä esimerkki myös aineiston valikoinnista. Kirjan liitteenä (Nieminen 2010a: liite 2) on luettelo kohteista,
        jotka tavalla tai toisella taipuvat 33,3 km:n
        normiin. Asia, joka jää tietysti ilmoittamatta, on informaatio luettelon pisteiden edustavuudesta suhteutettuna tarkasteltuun
        kokonaisaineistoon. Tilanne on likipitäen
        sama jos maksalaatikko tulkittaisiin rusinoidensa perusteella, mutta konteksti tyystin unohtamalla, pullaksi. Kun aineistosta
        pudotetaan pois kohteet, jotka eivät toteuta
        toivottua säännönmukaisuutta ja samalla
        eräille ”järjestelmän” pisteille annetaan
        mahdollisuus vaihtaa paikkaa – muun
        muassa oletetun ja arkeologisesti todentamattoman kirkonpaikan siirron myötä – on
        selvää, että perinpohjaisesti manipuloitu aineisto taipuu sangen helposti toteuttamaan
        tutkijansa tahtoa."

        YKJ:n käytöstä etäisyyksien mittaamiseen seuraa jälleen ongelmia: siirryttäessä
        itä-länsi-suunnassa kauemmas keskimeri-
        diaanilta mittakaavavirhe kasvaa (ks.
        taulukko 3) ja esimerkiksi 400 km etäi-
        syydellä se on 1962 ppm (esim. Häk-
        li et al. 2009: 8). Tuolloin 10 km:n matka
        maastossa on 10,02 km kartalla. 33,3 km:n
        etäisyyksiä etsittäessä aiheutuva virhe on
        siten maksimissaan noin 60 m luokkaa.
        Kun mitoissa sallittu virhemarginaali on
        liitteestä 2 päätellen ±300 metriä, saattavat lähellä 33,0 km:n alarajaa olevat mitat – etäisyydestä keskimeridiaaniin riippuen - pudota marginaalin ulkopuolelle ja
        vastaavasti läheltä ylärajaa tulee mukaan
        uusia mittoja. Löydettyjen 33,3±0,3 km
        etäisyyksien joukko on siten luultavasti
        osittain virheellinen: liitteessä 2 listatuista
        215:sta etäisyydestä 8 kpl on välillä 33,00–
        33,03 km.

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf


      • hitsarille
        Jaksatkin vielä... kirjoitti:

        Tämän kirjoituksen loppuosasat löytyvän linkin takana fantasiasi on täydellisesti debunkattu, oikeiden arkeologien toimesta, kyse ei siis ole "jonkun skeptikon kiimassaan esittämästä mielipiteestä". Täytyykö sinun jukkis yhä munata itseäsi? Kuvaavaa rappiotilastasi on se että sinulla ei enää kertakaikkiaan ole yhtään mitään muuta kanavaa suoltaa fantasioitasi kuin tämä, Suomi24:n palsta. Kaikilta moderoiduilta palstoilta ja foorumeilta olet joutunut poistumaan mononkuva persauksissa.


        ”Muinaissuomalaisten kadonnut kunin-
        gaskunta” on hyvä esimerkki myös aineiston valikoinnista. Kirjan liitteenä (Nieminen 2010a: liite 2) on luettelo kohteista,
        jotka tavalla tai toisella taipuvat 33,3 km:n
        normiin. Asia, joka jää tietysti ilmoittamatta, on informaatio luettelon pisteiden edustavuudesta suhteutettuna tarkasteltuun
        kokonaisaineistoon. Tilanne on likipitäen
        sama jos maksalaatikko tulkittaisiin rusinoidensa perusteella, mutta konteksti tyystin unohtamalla, pullaksi. Kun aineistosta
        pudotetaan pois kohteet, jotka eivät toteuta
        toivottua säännönmukaisuutta ja samalla
        eräille ”järjestelmän” pisteille annetaan
        mahdollisuus vaihtaa paikkaa – muun
        muassa oletetun ja arkeologisesti todentamattoman kirkonpaikan siirron myötä – on
        selvää, että perinpohjaisesti manipuloitu aineisto taipuu sangen helposti toteuttamaan
        tutkijansa tahtoa."

        YKJ:n käytöstä etäisyyksien mittaamiseen seuraa jälleen ongelmia: siirryttäessä
        itä-länsi-suunnassa kauemmas keskimeri-
        diaanilta mittakaavavirhe kasvaa (ks.
        taulukko 3) ja esimerkiksi 400 km etäi-
        syydellä se on 1962 ppm (esim. Häk-
        li et al. 2009: 8). Tuolloin 10 km:n matka
        maastossa on 10,02 km kartalla. 33,3 km:n
        etäisyyksiä etsittäessä aiheutuva virhe on
        siten maksimissaan noin 60 m luokkaa.
        Kun mitoissa sallittu virhemarginaali on
        liitteestä 2 päätellen ±300 metriä, saattavat lähellä 33,0 km:n alarajaa olevat mitat – etäisyydestä keskimeridiaaniin riippuen - pudota marginaalin ulkopuolelle ja
        vastaavasti läheltä ylärajaa tulee mukaan
        uusia mittoja. Löydettyjen 33,3±0,3 km
        etäisyyksien joukko on siten luultavasti
        osittain virheellinen: liitteessä 2 listatuista
        215:sta etäisyydestä 8 kpl on välillä 33,00–
        33,03 km.

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

        https://docs.google.com/document/d/1h2wkrI88MvIMjWBIh9W17Z-2rJNgRv1fiGHiGhjPOfo/edit?pli=1

        Tuon lähteen mukaan etäisyydet toteutuvat.

        Joku laittakoon tänne linkin Google mapsista, jossa nähdään omin silmin näitten kirkkojen etäisyys:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

        Jos nuo toteutuvat, siinä on jo ihmettelemisen aihetta.

        Jokainen haluaa itse nähdä, ei riitä että joku skeptikko tarjoaa kiimassaan omaa mielipidettä.


      • Et siis osaa vastata
        hitsarille kirjoitti:

        https://docs.google.com/document/d/1h2wkrI88MvIMjWBIh9W17Z-2rJNgRv1fiGHiGhjPOfo/edit?pli=1

        Tuon lähteen mukaan etäisyydet toteutuvat.

        Joku laittakoon tänne linkin Google mapsista, jossa nähdään omin silmin näitten kirkkojen etäisyys:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

        Jos nuo toteutuvat, siinä on jo ihmettelemisen aihetta.

        Jokainen haluaa itse nähdä, ei riitä että joku skeptikko tarjoaa kiimassaan omaa mielipidettä.

        Tämän kirjoituksen loppuosasat löytyvän linkin takana fantasiasi on täydellisesti debunkattu, oikeiden arkeologien toimesta, kyse ei siis ole "jonkun skeptikon kiimassaan esittämästä mielipiteestä". Täytyykö sinun jukkis yhä munata itseäsi? Kuvaavaa rappiotilastasi on se että sinulla ei enää kertakaikkiaan ole yhtään mitään muuta kanavaa suoltaa fantasioitasi kuin tämä, Suomi24:n palsta. Kaikilta moderoiduilta palstoilta ja foorumeilta olet joutunut poistumaan mononkuva persauksissa.

        ”Muinaissuomalaisten kadonnut kunin-
        gaskunta” on hyvä esimerkki myös aineiston valikoinnista. Kirjan liitteenä (Nieminen 2010a: liite 2) on luettelo kohteista,
        jotka tavalla tai toisella taipuvat 33,3 km:n
        normiin. Asia, joka jää tietysti ilmoittamatta, on informaatio luettelon pisteiden edustavuudesta suhteutettuna tarkasteltuun
        kokonaisaineistoon. Tilanne on likipitäen
        sama jos maksalaatikko tulkittaisiin rusinoidensa perusteella, mutta konteksti tyystin unohtamalla, pullaksi. Kun aineistosta
        pudotetaan pois kohteet, jotka eivät toteuta
        toivottua säännönmukaisuutta ja samalla
        eräille ”järjestelmän” pisteille annetaan
        mahdollisuus vaihtaa paikkaa – muun
        muassa oletetun ja arkeologisesti todentamattoman kirkonpaikan siirron myötä – on
        selvää, että perinpohjaisesti manipuloitu aineisto taipuu sangen helposti toteuttamaan
        tutkijansa tahtoa."

        YKJ:n käytöstä etäisyyksien mittaamiseen seuraa jälleen ongelmia: siirryttäessä
        itä-länsi-suunnassa kauemmas keskimeri-
        diaanilta mittakaavavirhe kasvaa (ks.
        taulukko 3) ja esimerkiksi 400 km etäi-
        syydellä se on 1962 ppm (esim. Häk-
        li et al. 2009: 8). Tuolloin 10 km:n matka
        maastossa on 10,02 km kartalla. 33,3 km:n
        etäisyyksiä etsittäessä aiheutuva virhe on
        siten maksimissaan noin 60 m luokkaa.
        Kun mitoissa sallittu virhemarginaali on
        liitteestä 2 päätellen ±300 metriä, saattavat lähellä 33,0 km:n alarajaa olevat mitat – etäisyydestä keskimeridiaaniin riippuen - pudota marginaalin ulkopuolelle ja
        vastaavasti läheltä ylärajaa tulee mukaan
        uusia mittoja. Löydettyjen 33,3±0,3 km
        etäisyyksien joukko on siten luultavasti
        osittain virheellinen: liitteessä 2 listatuista
        215:sta etäisyydestä 8 kpl on välillä 33,00–
        33,03 km.

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf


      • hitsarille
        Et siis osaa vastata kirjoitti:

        Tämän kirjoituksen loppuosasat löytyvän linkin takana fantasiasi on täydellisesti debunkattu, oikeiden arkeologien toimesta, kyse ei siis ole "jonkun skeptikon kiimassaan esittämästä mielipiteestä". Täytyykö sinun jukkis yhä munata itseäsi? Kuvaavaa rappiotilastasi on se että sinulla ei enää kertakaikkiaan ole yhtään mitään muuta kanavaa suoltaa fantasioitasi kuin tämä, Suomi24:n palsta. Kaikilta moderoiduilta palstoilta ja foorumeilta olet joutunut poistumaan mononkuva persauksissa.

        ”Muinaissuomalaisten kadonnut kunin-
        gaskunta” on hyvä esimerkki myös aineiston valikoinnista. Kirjan liitteenä (Nieminen 2010a: liite 2) on luettelo kohteista,
        jotka tavalla tai toisella taipuvat 33,3 km:n
        normiin. Asia, joka jää tietysti ilmoittamatta, on informaatio luettelon pisteiden edustavuudesta suhteutettuna tarkasteltuun
        kokonaisaineistoon. Tilanne on likipitäen
        sama jos maksalaatikko tulkittaisiin rusinoidensa perusteella, mutta konteksti tyystin unohtamalla, pullaksi. Kun aineistosta
        pudotetaan pois kohteet, jotka eivät toteuta
        toivottua säännönmukaisuutta ja samalla
        eräille ”järjestelmän” pisteille annetaan
        mahdollisuus vaihtaa paikkaa – muun
        muassa oletetun ja arkeologisesti todentamattoman kirkonpaikan siirron myötä – on
        selvää, että perinpohjaisesti manipuloitu aineisto taipuu sangen helposti toteuttamaan
        tutkijansa tahtoa."

        YKJ:n käytöstä etäisyyksien mittaamiseen seuraa jälleen ongelmia: siirryttäessä
        itä-länsi-suunnassa kauemmas keskimeri-
        diaanilta mittakaavavirhe kasvaa (ks.
        taulukko 3) ja esimerkiksi 400 km etäi-
        syydellä se on 1962 ppm (esim. Häk-
        li et al. 2009: 8). Tuolloin 10 km:n matka
        maastossa on 10,02 km kartalla. 33,3 km:n
        etäisyyksiä etsittäessä aiheutuva virhe on
        siten maksimissaan noin 60 m luokkaa.
        Kun mitoissa sallittu virhemarginaali on
        liitteestä 2 päätellen ±300 metriä, saattavat lähellä 33,0 km:n alarajaa olevat mitat – etäisyydestä keskimeridiaaniin riippuen - pudota marginaalin ulkopuolelle ja
        vastaavasti läheltä ylärajaa tulee mukaan
        uusia mittoja. Löydettyjen 33,3±0,3 km
        etäisyyksien joukko on siten luultavasti
        osittain virheellinen: liitteessä 2 listatuista
        215:sta etäisyydestä 8 kpl on välillä 33,00–
        33,03 km.

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

        https://docs.google.com/document/d/1h2wkrI88MvIMjWBIh9W17Z-2rJNgRv1fiGHiGhjPOfo/edit?pli=1

        Tuon lähteen mukaan etäisyydet toteutuvat.

        Joku laittakoon tänne linkin Google mapsista, jossa nähdään omin silmin näitten kirkkojen etäisyys:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

        Jos nuo toteutuvat, siinä on jo ihmettelemisen aihetta.

        Jokainen haluaa itse nähdä, ei riitä että joku skeptikko tarjoaa kiimassaan omaa mielipidettä.


    • jäkätys seis

      Eikös olisi järkevämpää käyttää Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa etäisyyksien mittaamiseen, eikä Googlen tekelettä, joka keskittyyy autolla ajettavien väylien kuvaamiseen.

      Aika erikoista, jos muinaiset esi-isämme tunsivat 1800-luvulla syntyneen metrin käsitteen. 33,3 km näyttää epäilemättä sopivan mystiseltä etäisyydeltä. Sehän on melkein sama kuin 20 brittimailia. Onko tämä havainto jälleen uusi todiste teorian puolesta?

      Tällaisten etäisyyksien tarkka määrittely oli ilman kolmiomitttausverkkoa mahdotonta. Lisäksi edellytettään kulmien tarkan mittauksen tuntemusta ja melko kehittyneitä teknisiä välineitä.

      Jos tämä onnistui, kansamme ei ollut primitiiivinen vaan tosi innovatiivinen, kun taitoja ja energiaa riittii tällaiseenkin puuhasteluun. Niin tai näin, mikä tahansa päähänpinttymä on helppo sovittaa menneisyyden päälle, kun perustiedot esihistoriasta ja tieteen kehityksestä ja toimintatavoista puuttuvat.

      • JärkeäSitäEtsivälle

        "järkevämpää käyttää Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa etäisyyksien mittaamiseen"

        Et siis ole mitannut? Eikös skeptikon pitäisi ottaa selvää itse ennenkuin esittää väitteen?

        "eikä Googlen tekelettä, joka keskittyyy autolla ajettavien väylien kuvaamiseen."

        Älä hölötä. Google mapsiä voi käyttää linnuntien mittaamiseen.

        "Aika erikoista, jos muinaiset esi-isämme tunsivat 1800-luvulla syntyneen metrin käsitteen."

        Halloo Einstein, kettään kotona?

        Ei mittari vaan se, että etäisyydet oli samat.

        Peninkulmaa ja virstaa esim. käytettiin ennen metriä, mutta mitä oli ennen peninkulmaa?

        Peninkulma tulee sanasta peniculema / penin kuulema, väitetään...

        "33,3 km näyttää epäilemättä sopivan mystiseltä etäisyydeltä."

        Pointti kai on, että välimatkat ovat samat, ei se mikä oli käytetty mitta.

        "Onko tämä havainto jälleen uusi todiste teorian puolesta?"

        Minkä teorian?

        "Tällaisten etäisyyksien tarkka määrittely oli ilman kolmiomitttausverkkoa mahdotonta."

        Höpö höpö. Paikat mitattiin esim. auringon liikkeiden mukaan tai jonkinlaisen langan avulla jalkaisin.

        Ei silti ole mahdotonta että olisi ollut olemassa joku nokkela mittaustekniikka, mistä emme enää ole tietoisia.

        Ei tänä päivänä pystytä selittämään sitäkään, miten pyramidit on aikoinaan suunniteltu ja toteutettu.

        "Jos tämä onnistui, kansamme ei ollut primitiiivinen vaan tosi innovatiivinen, kun taitoja ja energiaa riittii tällaiseenkin puuhasteluun."

        Johan se on pitkään ollut selvää ettei kansamme ollut ainakaan niin primitiivinen, kuin on kuviteltu. Kertoohan arkeologiset löydöt (korut, miekat, kivikautinen rivitalo jne.) Suomessa jo varsin osaavasta meiningistä tuhansia vuosia sitten.

        "kun perustiedot esihistoriasta ja tieteen kehityksestä ja toimintatavoista puuttuvat."

        Perustiedot esihistoriasta? Tieteen kehityksestä?

        Wikipediastako sinä opiskelet niitä perustietoja?

        Ymmärrä jo, että vasta hiljattain esihistoriaamme on alettu tutkimaan, joten oikeastaan mitään tietoa ei ole edes ollut saatavilla.

        Vinkki: Skeptisismi on uskonto, jota ei pysty varhaisen "tieteellisen" osaamisen avullakaan perustelemaan, sillä siitä osaamisesta on liian vähän tietoa.

        Kerros meille miksi USA:ssa moni varhaisista rautatieasemista on tietyn välimatkan päässä toisistaan?


    • Historia uusiksi

      Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko (Pyhän Olavin kirkko?):

      Google maps kertoo käsin asetellen välimatkan olevan about 33, 0165 km.

      Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko:

      Google maps kertoo käsin asetellen välimatkan olevan about 33, 2103 km.

      Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko.... Missä on Pyhän Henrikin kappeli?

      Ulvilan kirkko - Pyhän Henrikin saarnahuone:

      Google mapsin mukaan noin 32,3 km

      Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko:

      Google maps kertoo käsin asetellen välimatkan olevan about 33,382 km

      Euran kirkko – Rauman kirkko

      Google maps kertoo käsin asetellen välimatkan olevan about 33,3720 km

      Google mapsissä on se hankaluus, että annettu osoite ei välttämättä ole kohteen metrin tarkka todellinen sijainti.

      No, ainakin mainitut lienee mitattu oikein.

      • jphäkkinen

        Höh, toihan onkin oikeassa. Voi saamari sentään. Nyt meni viimeisetkin uskottavuuden rippeet.


    • hwut

      Luin kirjan Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta ja alku olikin mielenkiintoista juttua mutta sitten mentiin päin metsää noiden mittajuttujen kanssa. Eikös joku tehnyt piruuttaan samanlaisen bensa-asemista tms. Eli kun tarpeeksi on kirkkoja niin kyllä noita lukuja alkaa sattumalta tulemaan. Varsinkin kun taitaa olla yleistä että kylät muodostuivat ennen noin päivämatkan kävelyn päähän toisistaan eli jotakuinkin noiden lukemien matkoihin.

      Kirjasta puuttuivat kunnon perustelut asialle. Ei ollut riittävästi infoa kirkkojen rakentamisajankohdista, kirkkojen rakentajista tai niistä kirkoista jotka eivät sopineet noihin mittoihin vaikka ne olisikin rakennettu niihin aikoihin kun tämä salaliitto kirjoittajan mukaan oli pystyssä. Ollakseen vakava selvitys tämä olisi vaatinut yksitellen infot siitä koska kukin kirkko oli rakennettu, kuka rakensi, miksi juuri siihen paikkaan, oliko kyseessä vanha pakanallinen pyhä paikka ja sitten niistä tiedoista olisi voinut kokeilla kaivaa jotain kaavaa tai salaliittoa.

      Esimerkiksi jos tiedetään että sama rakentaja on tehnyt kaksi kirkkoa noiden välimatkojen mukaan, niin pitäisi olla selvitys miksi mahdolliset muut saman rakentajan/rakennuttajan kirkot eivät ole noiden lukemien mukaan.

      Pikaisesti tarkistin kirjasta niin sinne oli mittojen mukaisten paikkojen rakentajiksi heitelty mm. katolilaista kirkkoa, kalparitareita, muinaissuomalaisia pakanoita, Maunu II Tavast... Koittakaa nyt päättää.

      Ley-linjat mainittiin mutta siitäkään ei ollut edes esoteerikolle mitään varpu/heiluri ym. testejä vaan kirjoittaja päätti että nämä muutamat kirkot olivat suorassa linjassa joten siinä oli pakko olla Ley-linja. Itsehän tietysti epäilen vahvasti koko ilmiön olemassaoloakin.

      • Pellehän se on.

        Tämähän noissa "historia uusiksi"- jukkaniemisen räpellyksissä on vikana että ensin päätetään lopputulos ja sitten väännetään siihen sopivat "todisteet".Oikean tieteen kanssa tuolla tyylillä ei ole mitään rajapintaa, ja siksi jukkaniemiset näkevätkin oikean tieteen ja tieteen tekijät vihollisina. Tällä jukkaniemisen menetelmällä kuka tahansa voi vääntää muinaisen suomen kuninkaaksi vaikka mustanaamion, jopa Tamperelainen hitsari jos niikseen tulee. Ai niin mutta jukkanieminenhän ON tamperelainen hits... "historioitsija". LOL.


    • jäkätys seis

      Osin kirkkojen sijainti selittyy, niin kuin edellä on mainittu, pitäjien luontaisesta koosta. Satakuntahan sai nimensä ruotsalaisesta keskiaikaisesta Hundrade-hallintojärjestelmästä, jolla todennäköisesti kaiken muun lisäksi pyrittiin säännölliseen aluerakenteeseen.

      Toinen kirkkojen sijaintiin vaikuttava tekijä on sopivien rakennuspaikkojen, eli alun perin luultavasti uhrilehtojen sijainti. Uhrilehtoja oli varmasti tiheämmässä kuin nykyisiä kirkkoja, mutta hallinto varmasti vaikutti siihen, mihin näinkin merkittävät rakennukset tehtiin. Luonnonolosuhteista johtuen sopivat kirkonpaikat sattuivat tasaisen etäisyyden päähän toisistaan.

      Monet kivikirkot tai kirkonpaikat ovat vesistön tuntumassa niemellä. Nykyään tätä ei välttämättä huomaa, sillä sisävesien vedenpintaa on monin paikoin laskettu kanavoinnilla. Merenrannikoilla taas maa on noussut, ja vanhat kirkot jääneet kauaskin rannasta.

      Tulkintaa hämärtää historiallinen kerrostuneisuus. Monet mainituista kirkonsijainneista voivat perityä vuosituhansien varrella syystä tai toisesta syntyneistä merkittävistä paikoista.

      Esimerkiksi luettelossa mainittu Alastaron kirkonpaikka on todennäköisesti peräisin 1600-luvulta. Seutu asutettiin sangen myöhään. Alastaron kappeliseurakunta on perustettu vasta 1688. Näin pitkän aikaperspektiivin tapahtumista seuranneen kehityksen sovittaminen yhden selityskaavan alle ei ole kovin järkevää.

      • Historia schmuusiksi

        Tuollahan niitä leylinjoille rakennettuja huoltoasemia on etsitty menestyksekkäästi jukkismetodilla:

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

        Kirkkojen rakentelu leylinjoille on sekin debunkattu hyvin perusteluin, mm.:

        "Kun mitoissa sallittu virhemarginaali on
        liitteestä 2 päätellen ±300 metriä, saattavat lähellä 33,0 km:n alarajaa olevat mitat – etäisyydestä keskimeridiaaniin riippuen - pudota marginaalin ulkopuolelle ja
        vastaavasti läheltä ylärajaa tulee mukaan
        uusia mittoja. Löydettyjen 33,3±0,3 km
        etäisyyksien joukko on siten luultavasti
        osittain virheellinen: liitteessä 2 listatuista
        215:sta etäisyydestä 8 kpl on välillä 33,00–
        33,03 km."

        "Nieminen on kuitenkin ollut toisaalla vastahakoinen toimittamaan kokonaisaineistoa muiden käyttöön
        tämän asian toteamiseksi (nimim. Jukkis
        19.11.2010)."


        Ja tässä itse "Historia uusiksi"- hörhötin:

        http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=13/2011&id=8cc5aa2


      • Hitsaajalle
        Historia schmuusiksi kirjoitti:

        Tuollahan niitä leylinjoille rakennettuja huoltoasemia on etsitty menestyksekkäästi jukkismetodilla:

        http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_4.pdf

        Kirkkojen rakentelu leylinjoille on sekin debunkattu hyvin perusteluin, mm.:

        "Kun mitoissa sallittu virhemarginaali on
        liitteestä 2 päätellen ±300 metriä, saattavat lähellä 33,0 km:n alarajaa olevat mitat – etäisyydestä keskimeridiaaniin riippuen - pudota marginaalin ulkopuolelle ja
        vastaavasti läheltä ylärajaa tulee mukaan
        uusia mittoja. Löydettyjen 33,3±0,3 km
        etäisyyksien joukko on siten luultavasti
        osittain virheellinen: liitteessä 2 listatuista
        215:sta etäisyydestä 8 kpl on välillä 33,00–
        33,03 km."

        "Nieminen on kuitenkin ollut toisaalla vastahakoinen toimittamaan kokonaisaineistoa muiden käyttöön
        tämän asian toteamiseksi (nimim. Jukkis
        19.11.2010)."


        Ja tässä itse "Historia uusiksi"- hörhötin:

        http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=13/2011&id=8cc5aa2

        Jokos olet nähnyt tämän alla olevan sukupuun?

        Kenen tekemä se on?

        http://www.sagazorm.net/zorm/mythology/lineages_v1.gif

        Tee meille palvelus, ja tarkista nämä mitat Googlen avulla ja tee mittauksista linkki, jonka liität tänne:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

        Eli haluamme sinulta omakohtaisen tiedon siitä pitävätkö mitat paikkansa?

        Kiitos etukäteen.


      • Historia uusiksi
        Hitsaajalle kirjoitti:

        Jokos olet nähnyt tämän alla olevan sukupuun?

        Kenen tekemä se on?

        http://www.sagazorm.net/zorm/mythology/lineages_v1.gif

        Tee meille palvelus, ja tarkista nämä mitat Googlen avulla ja tee mittauksista linkki, jonka liität tänne:

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
        Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
        Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
        Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
        Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
        Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
        Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
        Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
        Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
        Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
        Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
        Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km

        Eli haluamme sinulta omakohtaisen tiedon siitä pitävätkö mitat paikkansa?

        Kiitos etukäteen.

        Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko (Pyhän Olavin kirkko?):

        Google maps kertoo käsin asetellen välimatkan olevan about 33, 0165 km.

        Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko:

        Google maps kertoo käsin asetellen välimatkan olevan about 33, 2103 km.

        Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko.... Missä on Pyhän Henrikin kappeli?

        Ulvilan kirkko - Pyhän Henrikin saarnahuone:

        Google mapsin mukaan noin 32,3 km

        Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko:

        Google maps kertoo käsin asetellen välimatkan olevan about 33,382 km

        Euran kirkko – Rauman kirkko

        Google maps kertoo käsin asetellen välimatkan olevan about 33,3720 km

        Google mapsissä on se hankaluus, että annettu osoite ei välttämättä ole kohteen metrin tarkka todellinen sijainti.

        No, ainakin mainitut lienee mitattu oikein.


    • taustalla käytännön

      Taustalla ovat olleet järkisyyt:
      Santiago de Compostelan pyhiinvaellussivuillakin puhutaan keskimääräisestä kävelymatkasta, joka on perinteisesti 21-30 km.
      "Average Daily Walking Distance: average between 21-30 kilometers (13-19 miles)"

      Muinaissuomalaiset ja keskiajan ihmiset eivät käyttäneet metriä, se tuli vasta 1700-luvun lopulla käyttöön.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      94
      2535
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2203
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      84
      1897
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      44
      1651
    5. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      11
      1625
    6. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1606
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      34
      1558
    8. 75
      1479
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      109
      1388
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1264
    Aihe