Tapasin ihanan naisen n. 3kk sitten ja aloimme seurustella n. 2kk takaperin. Minulla ei todellakaan ollut tarkoitus aloittaa seurustelua tässä elämäntilanteessa, koska erosin edellisestä (ja ainoasta) parisuhteesta ennen tätä vain 6kk sitten. Aiempi suhde oli erittäin vakava ja olimme olleet jo vuosia yhdessä, joista viimeiset 3v. olimme kihloissa. Silloinen suhde alkoi jo 15 vuotiaana saman ikäisen naisen kanssa.
Ihastuin nykyiseen seurustelukumppaniini ensi silmäyksellä ja muutaman tapaamiskerran jälkeen olin korviani myöten rakastunut häneen ja melko nopeasti aloimme seurustelmaan. Viimeiset 3-4 viikkoa olen yöpynyt hänen luonaan lähes joka yö. Olemme ehkä edenneet melko vauhdilla.
Meillä synkkasi heti alusta asti yhdessä. Hän nauraa jutuilleni ja jaksaa kuunnella minua (olen melko puhelias kaveri). Hänellä on arvot kohdallaan ja ajattelemme asioista samoin. Jopa meidän ruokamieltymykset ovat samat. Keksimme mukavaa puuhaa yhdessä ja meillä on hauskaa yhdessä. Ongelmaksi on vain tullut, että hän ei puhu minulle paljoa. Minä olen kertonut hänelle melko paljon elämästäni ja edellisestä suhteestani (enkä todellakaan ole tilittänyt eronani hänelle, kertonut asioista vain pääpiirteittäin). En tiedä paljoakaan hänen elämästään ennen minua. (Kumppanini on minua pari vuotta vanhempi, minä 22v. ja hän 26v.). Tiedän vain, että hänellä on ollut yksi vakavampi suhde, jolloin hän oli kihloissakin. Hänen ystävänsä sanoi humalassa, että hän on melkoinen "miestennielijä".
No ei minua niin häiritse se, ettei hän kerro historiastaan minulle. Olemme kuitenkin vasta alkumetreillä. On kuitenkin hieman outoa, että jos minä en ole äänessä ei ole meistä kumpikaan. Keskustelemme oikeastaan vain minun kautta. Minä aloitan puhumisen jostain asiasta, jonka jälkeen hän kyselee siitä lisää (mikä on ihan kivaa, kun tykkään puhua). Mutta jos puhumme vaikka minun harrastuksista niin hän ei suinkaan ala kertomaan omistaan vaan kyselee lisää minun harratuksistani. Ja jos minä kysyn häneltä hän vastaa todelle suppeasti. En ei oikeastaan koskaan aloita keskustelua. Jos minä en aloita keskustelua, päädymme lähes aina seksiin. Harrastamme seksiä usein, lähes joka päivä. (Harrastimme seksiä jo kolmansilla treffeillä). Tästä syystä pelkään, että olen hänelle vain jonkinlainen seksisuhde.
Koska minä olen seurustellut aiemmin vain yhden naisen kanssa, en uskalla oikein kysellä häneltä kovin "vakavia" asioita, että kuinka tosissaan hän on kanssani jne. Enkä todellakaan tiedä, millaista seurustelun tulisi olla tässä vaiheessa. En haluaisi pilata tätä sillä, että minä kiirehdin asioita. Toisaalta oloni on hieman hankala, kun en tiedä, mitä hän ajattelee meistä. Hän sanoo rakastavansa minua ja että olen "erytyinen" hänelle. Tulisiko minun kysyä häneltä suoraan vain antaa asioiden edetä omalla painollaan. Minä kuitenkin nautin hänen seurastaan suuresti.
Ihastuin nykyiseen seurustelukumppaniini ensi silmäyksellä ja muutaman tapaamiskerran jälkeen olin korviani myöten rakastunut häneen ja melko nopeasti aloimme seurustelmaan. Viimeiset 3-4 viikkoa olen yöpynyt hänen luonaan lähes joka yö. Olemme ehkä edenneet melko vauhdilla.
Meillä synkkasi heti alusta asti yhdessä. Hän nauraa jutuilleni ja jaksaa kuunnella minua (olen melko puhelias kaveri). Hänellä on arvot kohdallaan ja ajattelemme asioista samoin. Jopa meidän ruokamieltymykset ovat samat. Keksimme mukavaa puuhaa yhdessä ja meillä on hauskaa yhdessä. Ongelmaksi on vain tullut, että hän ei puhu minulle paljoa. Minä olen kertonut hänelle melko paljon elämästäni ja edellisestä suhteestani (enkä todellakaan ole tilittänyt eronani hänelle, kertonut asioista vain pääpiirteittäin). En tiedä paljoakaan hänen elämästään ennen minua. (Kumppanini on minua pari vuotta vanhempi, minä 22v. ja hän 26v.). Tiedän vain, että hänellä on ollut yksi vakavampi suhde, jolloin hän oli kihloissakin. Hänen ystävänsä sanoi humalassa, että hän on melkoinen "miestennielijä".
No ei minua niin häiritse se, ettei hän kerro historiastaan minulle. Olemme kuitenkin vasta alkumetreillä. On kuitenkin hieman outoa, että jos minä en ole äänessä ei ole meistä kumpikaan. Keskustelemme oikeastaan vain minun kautta. Minä aloitan puhumisen jostain asiasta, jonka jälkeen hän kyselee siitä lisää (mikä on ihan kivaa, kun tykkään puhua). Mutta jos puhumme vaikka minun harrastuksista niin hän ei suinkaan ala kertomaan omistaan vaan kyselee lisää minun harratuksistani. Ja jos minä kysyn häneltä hän vastaa todelle suppeasti. En ei oikeastaan koskaan aloita keskustelua. Jos minä en aloita keskustelua, päädymme lähes aina seksiin. Harrastamme seksiä usein, lähes joka päivä. (Harrastimme seksiä jo kolmansilla treffeillä). Tästä syystä pelkään, että olen hänelle vain jonkinlainen seksisuhde.
Koska minä olen seurustellut aiemmin vain yhden naisen kanssa, en uskalla oikein kysellä häneltä kovin "vakavia" asioita, että kuinka tosissaan hän on kanssani jne. Enkä todellakaan tiedä, millaista seurustelun tulisi olla tässä vaiheessa. En haluaisi pilata tätä sillä, että minä kiirehdin asioita. Toisaalta oloni on hieman hankala, kun en tiedä, mitä hän ajattelee meistä. Hän sanoo rakastavansa minua ja että olen "erytyinen" hänelle. Tulisiko minun kysyä häneltä suoraan vain antaa asioiden edetä omalla painollaan. Minä kuitenkin nautin hänen seurastaan suuresti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jotkut ihmiset eivät ole kovin puheliaita. Minäkään en ole puhelias ja käyttäydyn usein samalla tavalla kuin kuvailet omaa naistasi. Olen huomannut sen, että jos olen ollut puheliaan henkilön kanssa, minun on joskus vaikea saada puheenvuoroa ja koska en luonnostaankaan ole papupata on vaikea lyödä kiilaa väliin että "anna minunkin puhua". Asia on tässä toki jonkun verran eri, koska sinä kyselet häneltä välillä, minun tapauksessani mies puhui jatkuvasti päälleni.
Kenties aloita keskustelu joskus niin, että kyselet vain yksinomaa häneltä niitä näitä? Älä ala kertoa itsestäsi tai puhua omaista asioista, siten hänen on pakko olla äänessä. Jos ei auta, niin voit toki kysyä häneltä miksei hän halua kertoa itsestään jne.
En usko että hän käyttää sinua vain seksiin. Uskon että hän on vain vilpittömästi vähän puhuva henkilö ja asiat johtavat seksiin koska hän ei keksi muutakaan tekemistä. Jos seksi on teillä hyvä niin mikäs siinä, vai mitä? :)
"En uskalla" kertoo vain omista peloistasi ja komplekseistasi. Ja kun et uskalla, niin sorrut ylitulkintoihin ja juorujen kuuntelemiseen.
Mitäpä jos päätät uskaltaa. Se tekee sinusta paremman, miehekkäämmän ihmisen. Jos totuus sattuu, niin se on kuitenkin totuus (se joka ei pala tulessakaan).
Mitäpä jos nainen luulee että SINÄ olet vain seksin perään, hullaantunut "vanhempaan naiseen" ilman vakavia tarkoitusperiä. Kaikki virhetulkinnat ja väärinymmärrykset ovat mahdollisia, jos ei osata rakentavasti jutella vaikeistakin asioista. Selittäisi hyvin hänen vaiteliaisuutensa, siis epäluottamus sinuun kaiken puhumisesi jälkeenkin säilyy hänen mielensä pohjalla. Häntä on ilmeisesti käytetty, petetty, hän on tullut varovaiseksi henkisesti (vaikka fyysisesti siltä ei näytä).
No yleensä miehet kysyvät naiselta (tämä iis naisen kokmus) kaikkea entisistä miehistä, seksistä, harrastuksista. Mutta menepä kertomaan, niin mies ajattelee olet huora, olet jakorasia, ja olet tylsä ihminen ja harrastukset ovat paskoja.
Menneisyys kostautuu aina naiselle, koska miehet on luontojaan mustasukkaisiaja luulevat että silläaikaa kun he ovat seurustelleet jonkun kanssa, niin heidän tulevat naiset ovat pysyneet neitsyinä.
Moni mies sanoo että ei haittaa, kerro vaan, kerro lisää, en ole mustis..
mutta jälkeenpäin mies itsekin huomaa että nainen pilasi suhteen kertomalla entisistä suhteista.
Koska mies alkaa verrata itseään entisiin, ja jos nainen kehuu entisiä mies kokee ettei ole yhtä hyvä. Jos taas nainen haukkuu entisiä liikaa, tai edes mainitseen jotain negatiivista, niin mies kokee että hänen pitää sitten olla sitä exää parempi..
näin suhde on solmussa ennenkuin ehtii alkaakaan, eikä entisiä voi enää jättää taakse kun nainen on mennyt mainitsemaan.
NAiselle kertominen eriasia, koska nainen osaa käsitellä tunteensa itse, eikä tarvitse siihen miehen ohjausta.
Joten molemmat kertovat mitä haluavat, ja eivät vaadi että toinenkin silti kertoo vastaavat jutut itsestään. Näin on parempi.
Nainen ei ehkä uskalla päästää sinua lähelleen, koska ei tiedä motiiveistasi. Tai hänen edelliset miehensä ovat voineet ilmaista sen, että heitä ei pätkääkään kiinnosta naisen harrastukset tai mitkään muutkaan mielenliikkeet, joten ei sitten enää halua kertoa itsestään tai avautua. Mielummin kuuntelee.
Voi olla että tyttöystäväsi on myös osittain arka kertomaan omista asioistaan, kuten ylempänä todettu. Mulle tuli mieleen vaihtoehto että hän voi myös olla tottunut siihen että aloitat puhumaan ja aiheet pysyvät sinussa eikä tavallaan huomaa että hänestä ei puhuta. Arvailua tämäkin, mutta voi olla että hänellä on tihastumisvaihe päällä ja on halukas tietämään sinusta kaiken. Kaikki ihmiset eivät myöskään puhu itsestään kovin mielellään.
Kerää kuitenki itsesi ja ota selvää mitä muija miettii, muuten upotaan loputtomaan jossittelun suohon. Tuskin olet pelkkä seksipartneri kun noin paljon vietätte aikaa yhdessä...mene ja tiedä.